Sámepolitihkka

8.6 Plána- ja huksenlága ođđa plánaoassi – Sámedikki vuoigatvuohta ákkastit vuostá

Ráđđehus ovddidii guovvamánus 2008 ođđa plána- ja huksenlága evttohusa (Od.prp. nr. 32 (2007 – 2008)), gč. kap. 20.2.1. Plána- ja huksenlága njuolggadusat ja mo láhka geavahuvvo, leat hui dehálaččat dasa mo sámi beroštusat vuhtiiváldojuvvojit.

Dehálaš lea sihkkarastit ahte sámi beroštusat ge fuolahuvvojit vuosteákkastemiin. Vuosteákkas­tanortnet lea dárbbašlaš olles plánavuogádahkii sihkkarastin dihtii ahte bajimus beroštumit vuhtiiváldojuvvojit ja čuovvoluvvojit doarvái bures gielddaplánain, ja ahte plánaáššit loktejuvvojit guovddáš mearrideapmái go lea sierramielalašvuohta eiseválddiid gaskkas dehálaš áššiid birra.

Plánaláhkalávdegotti evttohusa mielde galgá Sámedikkis leat seamma rolla go stáhta eiseválddiin plánema oktavuođas. Lága § 5 – 4 nanne Sámedikki vuoigatvuođa ovddidit vuosteákkaid gielddaplánaide. Dát guoská álgoálggus guovlluide Finnmárkkus, Romssas, Nordlánddas ja Davvi-Trøndelágas, ja vel gielddain Osen, Roan, Åfjord, Bjugn, Rissa, Selbu, Meldal, Rennebu, Oppdal, Midtre Gauldal, Tydal, Holtålen ja Røros Lulli-Trøndelágas, Engerdal ja Rendalen, Os, Tolga, Tynset ja Folldal gielddain Hedmárkku fylkkas ja Surnadal ja Rindal gielddain Møre og Romsdal fylkkas.

Mii lea «mearkkašahtti dehálaš sámi kultuvrii dahje ealáhusdoaimmaheapmái», ferte Sámediggi ieš árvvu mielde árvvoštallat. álot ii leat čielggas mo plána váikkuha sámi beroštumiide. Sámi ál-bmogis sáhttet leat iešguđetlágan oaivilat dasa mo plána váikkuha sidjiide, ja sáhttet leat sierralágan beroštumit sámiid gaskkas ge go muđui álbmogis. Dákkár diliin lea Sámedikki ovddasvástádus ollislaččat vihkkedallat ja árvvoštallat leat go ollašuhttojuvvon eavttut ákkastallat vuostá, ja lea go ášši nu dehálaš ahte vuosteákkat galget ovddiduvvot. Dilli ferte leat hui dehálaš sámi álbmogii, gč. sámelága § 2 – 1, ovdalgo Sámedikkis lea vuosteákkastallanvuoigatvuohta.

Aiddostahttojuvvo ahte Sámedikkis ii leat vuosteákkastallanvuoigatvuohta dakkár diliid oktavuođas mat leat seamma dehálaččat álbmogii muđui ja gusket seamma láhkai álbmogii oppalacččat. Dakkár gažaldagaid hárrái leat eará orgánat rivttes vuosteággaeiseválddit.

Boazodoallofágalaš gažaldagaid dáfus leat guovllustivrrat mat Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta instuksa vuođul galget leat vuosteággaeiseválddit plána- ja huksenlága áššiin. Sámedikkis sámi álbmotválljen orgánan sáhttet leat eará ollislaš sámi deastagat ja vihkkedallamat vuhtiiváldit go boazodoalu Guovllustivrras leat. Iešguđetlágan deastagiid vihkkedallá go boazodoalu dilálašvuođaid geažil leat vuosteákkat, galgá atnit vuođđun ahte Guovllustivra buktá ealáhussii guos-ki árvvoštallamiid ja Sámediggi fas dovddaha eanet oppalaš politihkalaš árvvoštallamiid. Jus Sámediggi ja guovllustivrrat árvvoštallet vuosteággagažaldaga goappatge láhkai, de dat ii mearkkaš ahte ii sáhte ovddidit vuosteákkaid, muhto dat šaddaet dan vihkkedallama oassin maid departemeanta ferte dahkat go departemeanta mearrida ášši.

Sámediggi mearrrida ieš ovddida go vuosteákkaid dan geažil go plána dagaha «mearkkašahtti váikkuhusa sámi kultuvrii dahje ealáhusdoaimmaheapmái» ja mo vuosteákkastallama hábme. Go Sámediggi ovddida vuosteákkastallama plánaide Finnmárkkus, sáhttá dalle leat lunddolaš geavahit njuolggadusaid maid Sámediggi ieš mearrida Finnmárkolága § 4 vuođul. Njuolggadusat geatnegahttet muđui almmolaš eiseválddiid go árvvoštallet sámi deastagiid. Guovdil lea maiddái ráhkadit stáhtalaš plánanjuolggadusaid sámi kultuvrra luondduvuođu sihkkarastimii, gč. NOU 2003:14, kapihttala 7.24.2. Stáhtalaš plánanjuolggadusat dán ulbmilii sáhttet addojuvvot konsultašuvnnaid vuođul Sámedikkiin ja boazodoaluin.

Sámediggi lea odne eiseváldi kulturmuitolága vuođul ja dat fuolaha sámi kulturmuitoberoštumiid plána- ja huksenlága vuođul. Jagi 2006 oaččui dán oktavuođas sullii 650 plánaášši cealkámuššii, ja jagi 2005 ledje eanebuš go 500 ášši. Ođđa láhkamearrádusat mat earret eará nannejit Sámedikki vuosteákkastallanvuoigatvuođa, sáhttet mielddiset buktit Sámediggái lasi bargonoađi dannego áššesuorgi maiddái viidána nu ahte guoská gažaldagaide mat leat mearkkašahtti dehálaččat sámi kultuvrii ja ealáhusaide.