Sámepolitihkka

13.6 Strategiijat ja doaibmabijut

• Romssa universitehtas lea ain našunála ovddasvástádus álgoálbmogiida guoski dutkamis, oahpus ja gaskkusteamis, oktan sámegielain. Dutkanoahppu sámi ja álgoálbmogiidda guoski fágasurggiin lea universitehta guovddáš bargu. Go juolluduvvojit rekruterenvirggit, eaktuduvvo ahte universitehta vuoruha maiddái dáid fágasurggiid. Buot daid doaimmaid dáfus lea Sámi dutkamiid guovddážis guovddáš rolla.

• Sámi allaskuvllas lea ain našunála ovddasvástádus áimmahuššat ja ovdánahttit boazodoalu, duoji ja sámegiela dieđafágan. Ovttasorganiseren Sámi instituhtain ja instituhta fágabirrasiin sámegielas vurdojuvvo addit synergiijaváikkuhusaid nu ahte fága sámegiella sáhttá ásahuvvot alit dásis.

• Lea hástalus rekruteret studeanttaid sámegielohppui ja sámi oahpaheaddje- ja ovdaskuvlaoahpaheaddjeohppui. Sivvan lea muhtun muddui ahte heajos sámegielmáhttu sámi guovlluin ráddje ohcciidlogu. Ovdakursa studeanttaide geain lea heajos dahje váilevaš máhttu sámegielas ovddalgihtii sáhttá leat doaibma mii lea veahkkin lassánahttime rekruterema. Ráđđehus áigu árvvoštallat juolludit liigeruđa ovdakursii davvisámegielas, julevsámegielas ja lullisámegielas.

• Ráđđehus áigu árvvoštallat man ávkkálaš stipeandaortnet lea váikkuhan- gaskaoapmin lassánahttit rekruterema sámi oahpaheaddjeohppui.

• Ráđđehus oaidná deaŧalažžan ahte Sámi allaskuvla sáhttá leat eambbo aktiivvalaččat veahkkin gelbbolašvuođahuksemis iešguđetge osiin almmolaš sektoris; dearvvašvuohta, skuvladoaibma, politiija/giddasgasdoaibma jna. Dán sáhttá maiddái čađahit lávdaoahppun.

• Dan oktavuođas go dálá dábálašoahpaheaddjeoahppu geahčaduvvo áigu Máhttosdepartemeanta árvvoštallat mainna lágiin sámi historjá- ja kultur- ipmárdus sáhttá nannejuvvot oahpu ođđa rámmaplánas.

• Lea ulbmil ahte Sámi allaskuvlla/Sámi instituhta oktiisorganiseremiin sáhttá dohkkehuvvot dieđalaš allaskuvlan. Eaktuduvvo ahte dohkkeheamis buhtaduvvo ahte mearriduvvon eavttut leat devdon.

• Budeaju allaskuvllas ja Davvi-Trøndelága allaskuvllas galgá ain leat našunála ovddasvástádus julevsámegielas ja lullisámegielas oassin oahpaheaddjeoahpus.

• Ráđđehus áigu árvvoštallat ásahit lávdegotti geahčadan dihte lagáibuidda daid hástalusaid dain surggiin alit oahpus ja dutkamis mat leat govviduvvon Sd.dieđ. nr 34:s (2001 – 2002). Evttohusat mat bohtet ovdan čielggadeamis «Sámi alit oahpu ja dutkama ovttasbargu» (Sámi allaskuvla/SI). Earenoamážit lea gaskal Sámi Allaskuvlla/Sámi instituhta ja Sámi allaskuvla dainna áigumušain sihkkarastit gelbbolašvuođahuksema sámi diliid hárrái lea beroštahtti dán oktavuođas. Sámi allaskuvlla ovdánahttima vuođu ulbmil berre viidáseappot leat sámegiella hálddahuslaš ja fágalaš váldogiellan ja fálaldat álbmogii Ruoššas, Suomas, Ruoŧas ja Norggas.

• Ráđđehus áigu oassin davviriikastrategiijas leat veahkkin hukseme sámi ásahusaid návcca álgoálbmogiidda guoski dutkama siskko­beal­de.

• Ráđđehus láhčá dili lagat ovttasbargui gaskal ollu sámi ásahusaid go duohtandahká oktasaš dieđavistti Guovdageidnui.

• Ráđđehus áigu bargat ain nannet sámi dutkama ja sámi dutkkiid rekruterema.