Sámepolitihkka

1.6 Giella

Ealli giella eaktuda ahte dat lea aktiivvalaččat geavahusas, sihke priváhta ja almmolaš oktavuođain. Maŋimuš jagiin lea sámegiela geavaheapmi almmolaččat ovdánan eanet positiivvalaččat. Sámegielas leat viehka nana rámmaeavttut almmolaččat lágaid ja láhkaásahusaid bokte. Sámediggái lea deaŧalaš ahte sámegiela geavaheapmi siviila sámi servodagas nannejuvvo. Deaŧalaš lea ahte sáme­giella gullo, oidno ja geavahuvvo beaivválaš oktavuođain ja priváhta arenain.

Sámediggi lea loahpahan viđajagáš giellamovttidahttinprošeavtta máttasámegielas Elgå bajásšaddanguovddážis. Dán prošeavttas leat ožžon buriid bohtosiid ja dat lea mielddisbuktán dan ahte sámegiella fas lea ealáskan dien guovllus. Prošeavtta joatkima oktavuođas lea deaŧalaš ahte Elgå bajásšaddanguovddáš sáhttá joatkit bargguinis, ja ahte prošeakta ovddiduvvo bissovaš ortnegin. Sámediggi lea ságastallan Máhttodeparte­meanttain ja Hedmárkku fylkkagielddain dan birra ahte doibmii sihkkarastojuvvošii ain ruhtadeapmi. Deaŧalaš lea ahte máhtolašvuohta mii boahtá dán prošeavttas, fievrriduvvo eará sámi guovlluide.

Sámediggi lei 2006s várren badjel 3,7 miljon ruvnno giellaprošeavttaide giellahálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde. Prošeaktaruđaid juolludemiid oktavuođas lea Sámediggi vuoruhan dakkár doaibmabijuid mat váikkuhit tearpmaid čohkkema, ovddideami ja registrerema lassáneami, sámi báikenamaid čohkkema, sámegielat arenaid ovddideami mánáide ja nuoraide ja sámegiela geavaheami eanet njálmmálaččat.

1.6.1 Sámegiela hálddašanguovlu

Norggas lea Sámelága giellanjuolggadusaid bokte sihkkarastojuvvon sámegielagiid vuođđo vuoigatvuohta geavahit sámegiela.

2006s laktojuvvui Divdasvuona suohkan ja Norlándda fylkkasuohkan sámegiela hálddašanguvlui. Dalle gullet ge čieža gieldda ja golbma fylkkagieldda dán hálddašanguvlui. Divdasvuona suohkana laktin hálddašanguvlui lea mielddisbuktán ahte julevsámegiela geavaheaddjiide leat sihkkarastojuvvon vuođđo vuoigatvuođat Sámelága giellanjuolggadusaid ektui. Dainna lea Sámediggi duhtavaš. Sámediggi oaivvilda ahte gielddat mat leat hálddašanguovllus, fertejit leat dihtomie­lalaččat ovddasvástádusaset ektui Sámelága giellanjuolggadusaid ulbmila ollašuhttima oktavuođas.

Sámedikkis lea mihttomearrin oažžut eanet gielddaid sámegiela hálddašanguvlui. Sámediggi lea doallan čoahkkimiid Storfjord, álttá ja Snåase suohkaniiguin dainna áigumušain ahte laktit daid maid áiggi mielde hálddašanguvlui. Boahtteáiggis lea erenoamáš deaŧalaš ahte gielddat maid lullisámi guovllus laktojuvvojit sámegiela hálddašanguvlui. Dát sáhttá leat mielde nannemin ja ovddideamen lullisámegiela geavaheami. Danne lea hui buorre go Snåase suohkan juovlamánus 2006 lea mearridan ahte ohcet laktojuvvot hálddašanguvlui. Sámedikkis leat leamaš diehtojuohkinčoahkkimat máŋggain gielddain dan birra makkár vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat álbmogis ja gielddain leat dalle go gielda gullá hálddašanguvlui.

Sámediggái lea deaŧalaš doallat lávga oktavuođa daid gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin mat gullet sámegiela hálddašanguvlui ja čilget makkár oktasaš hástalusat dain leat go guoská sámegiela geavaheami ovdánahttimii. Dien oktavuođas dollojuvvui čoahkkin ođđajagimánus masa Sámediggi lei bovden sámegiela hálddašanguovllu gielddaid ja fylkkagielddaid. Dasto lei Snåase suohkan ja Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan bovdejuvvon čoahkkimii. Čoahkkimis ovddidedje gielddat ja fylkkagielddat plánaideaset ja áigumušaid ja hástalusaid mat leat ovddabealde sámegiela geavaheami ektui. Sámediggi čilgii čoahkkimis guovttegielalašvuođa ruđaid geavaheami raporterema, njuolggadusaid evaluerema ja vejolaš geahččoortnega ásaheami birra sámegiela váste.

1.6.2 Sámi giellaguovddážat

Sámi giellaguovddážat leat deaŧalaš arenat ja dat barget ollu sámegiela ovdánahttimiin ja suodja­lemiin. Sámediggi sávvá ahte ásahuvvoše eanet giellaguovddážat, ja ahte ain ovdánahttit dálá giella­guovddážiid. 2006s ásahuvvui sámi giellaguovddáš áltái, ja lea mielde ortnegis mas Sámediggi addá bissovaš doarjaga sámi giellaguovddážiidda. Dál ožžot ovcci giellaguovddáža bissovaš doarjaga Sámedikkis, daid gaskkas leat njeallje giella­guovddáža olggobealde sámegiela hálddašanguovl-lu.

1.6.3 Sámedikki giellastivra

Sámediggi lea 2006s nammadan ođđa giellastivrra. Sámediggeráđis lea leamaš čoahkkin giellastivrrain ja dat lea ságastallan stivrra boahtteáiggi strategiijaid birra.

1.6.4 Terminologiijabargu

Bargu sámegiela terminologiijain lea lassánan mealgat danne go eanet ásahusat ja earát leat aktiivvalaččat geavahišgoahtán sámegiela. Sáme­dikki sátnevuorkkás Risten.no leat muhtun dihtorteknihkalaš hástalusat maiguin leat bargamin, vuorká lea sámi álbmogii veahkkin go geavahit sámegiela. Dan geažil vai oččošeimmet oktasaš terminologiija iešguđet sámegielaid váste riikkarájiid rastá, lea Sámediggi 2006s searvan oktasaš davviriikkalaš tearbmajoavkkuid nammadeapmái. Tearbmajoavkkut čoahkkanit dárbbu mielde geahčadit tearbmalisttuid maid iešguđet oasálaččat mat geavahit sámegiela iežaset doaimmas ráhkadit. Tearbmalisttut maid joavkkut dohkkehit almmuhuvvojit ja biddjojuvvojit sátnevuorkái Risten.no.

1.6.5 Sámi báikenamat

Bargu sámi báikenamaiguin Sámedikki nammanevvohagas báikenammalága ektui lea almmolašvuođa ja earáid várás geat dárbbašit rávvagiid movt čállit báikenamaid. Dát ráđđeaddin lassána juohke jagi, mii čájeha ahte sámegiella dađistaga váldojuvvo eanet ja eanet almmolaš geavahussii. Ráđđeaddima várás adnošii maid sámi báikenammaarkiiva vuođđun nammahámiid duogášdieđuide, čilgehussan movt namat daddjojuvvojit jna., muhto bargu báikenammaarkiivvain ii leat biddjojuvvon johtui resursa váilivuođa geažil. 2006s lea leamaš hui viiddis bargu báikenamma­lága láhkaásahusaiguin ja dát bargu ii leat vel loahpahuvvon.