Sámepolitihkka

2.3.7 Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohus

Davviriikkalaš áššedovdi joavku geigii iežas davviriikkalaš sámekonvenšuvnna čállosa oktan evttohusain čakčat 2005. Suoma, Ruoŧa ja Norgga ráđđehusat leat ovttaoaivilis das ahte bargat viidáseappot davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain, álggus vuos dakko bokte ahte ain bargat našuvnnalaččat mas čuovvolit gulaskuddancealkámušaid ja maid váikkuhusguorahallamiid. Muhtin bargo­joavku mas leat áirasat Bargo- ja searvádahttindepartemeanttas, Justiisadepartemeanttas, Olgoriikadepartemeanttas ja Sámedikkis lea bargan nationála čuovvolemiin konvenšuvdnačállosa hárrái, ja dat geigii iežas raportta golggotmánu 3. beaivvi 2007. Jurdda lea ahte sámeministarat ja sámediggepresideanttat boahtte oktasaš čoahkkimii mii lea čakčat 2008, leat čielggadan iežaset posišuvnnaid.

Konvenšuvdnačálus, maid muhtin davviriik­kalaš áššedovdi joavku lea ráhkadan, atná vuođđun ahte sápmelaččat leat álgoálbmogat Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Čállosa leat ráhkadan daid riikkaidgaskasaš veahkkeneavvuid bokte maidda dat golbma riika leat čadnojuvvon. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna mihttomearrin evttohuvvo « duođaštit ja nannet dakkár vuoigatvuođaid sámi álbmogii vai dat beassá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra, iežaset ealáhusaid ja servodateallima dainna lágiin ahte riikkarájit hehttejit nu unnán go vejolaš», gč. ekspeartajoavkku evttohusa 1. artihkkala.

Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusas lea sápmelaččaid iešmearridan riekti mearriduvvon 3. artihkkalis. Dasa lassin de sisttisdoallá konvenšuvdnaevttohus mearrádusaid maiguin leat jurddašan konkretiseret iešmearrideami rievtti sisdoalu. erenoamáš guovddážis leat dat mearrádusat mat leat sámedikki válddi birra mearridanproseassain. Sámekonvenšuvnna evttohusas lea Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkiide addojuvvon váldi dahje sierramuddosaš mieldemearrideapmi, mii lea dan duohken man deaŧalaš dat ovttaskas ášši lea sápmelaččaid beroštumiide (artihkkal 14 jna.). álggus vuos mearriduvvo Sámediggái riekti okto mearridit dakkár áššiin main Sámedikkis lea nationála dahje riikkaidgaskasaš rievtti bokte váldi dan dahkat (artihkal 15). Viidáseappot lea nu ahte almmolaš eiseválddit galget šiehtadallat Sámedikkiin dakkár áššiin mat leat hui deaŧalaččat sápmelaččaide (artihkal 16). Evttohusas maid daddjojuvvo ahte galgá leat cealkinriekti ja riekti Sáme­dikkis leat ovddastuvvon almmolaš ráđiin ja lávdegottiin (artihkal 17). Muđui de galgá Sámediggái addojuvvot vejolašvuohta deaivvadit nationála čoahkkimiin gos besset čilget iežaset oainnu dakkár áššiin main lea mearkkašupmi sápmelaččaide (artihkal 18). Sámedikkiin lea riekti ovddastit sápmelaččaid riikkaidgaskasaččat, ja dat lea mearriduvvon evttohusa 19. artihkkalis. Joatkkabargu álgoárvalusain sáhttá leat deaŧalaš go áigumuš lea ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ja mearridit dan sisdoalu.