Dás don leat: Bargodepartemeanta < Dokumeanttat < Proposišuvnnat ja dieđáhusat < Dieđáhusat Stuorradiggái < 20 Resursaávkkástallan ... < 21.2 Almmolaš muddemat... < 21.2.7 Boraspirehálddašeapmi

St.dieđ. nr. 28 (2007-2008)

Sámepolitihkka

Bláđe dokumeanttas: < 21.2.6 Mohtorjohtalus | 21.2.8 Ođđa minerálaláhka > | Ovdasiidu

21.2.7 Boraspirehálddašeapmi

2004 giđa meannudii Stuorradiggi Sd.dieđ. nr. 15 (2003 – 2004) Rovvilt i norsk natur.Dalle álggahuvvui ođđa hálddašanráđđen hálddanšanregiovnnaid ja regionála boraspirelávdegottiid ceggema ektui. Juohke nállái mearriduvvojedje dasto nationála nállemihtut, mat maŋŋil juhkkojuvvo iešguđet hálddašanregiovnnaid gaskka. Mihttun lea vel nu bures go vejolaš geahpedit riidduid gaskal boraspiriid ja oapmedoalu ja boazodoalu.

Juohke dán gávcci boraspireregiovdnii lea ráhkaduvvon sierra hálddašanplána. Regiovnna mihtuid galgá juksat go regiovnna siste sirre areálaid, namalassii ahte areálat sirrejuvvojit vuoru­huvvon guovlluide boraspiriide ja vuoruhuvvon guohtonguovlluide. Go areálaid sirre, de lea vejolaš váldit vuhtii sihke bohccuid guotteteatnamiid ja mávssolaččamus oapmeguohtumiid. Hálddašanplánat leat nu guhkás go vejolaš geahččalan juksat Stuorradikki ulbmila sirrejuvvon hálddašeami dáfus, go lea sirren boraspiriid ja guohtonealliid. Boazoguovlluin lea eanaš guottet­eatnamiin vuoruhan bohccuid ovdal boraspiriid. Dáid guovlluin lea biddjon vuolibut rádjá goddin­lohpái oppalaččat, go vuoruhuvvon boraspireguovl­luin.

Maŋimuš jagiid lea geatkenálli máŋgga regiovnnas leamaš alit go mearriduvvon nállemihttu, ja nu leatge guohtonealliid massimat geatkái lassánan. Muhto 2006:s 2007:i njiejai sávzamassin geatkái. Dábálaš goddinlohpi geatkái lea gáibideaddji, ja goddinlobis lea máŋgga regiovnnas dássážii leamaš vuolit beaktu go sávahahtti. Getk­kiid liigegoddin/biedjogoddin čađahuvvui danne 2006 ja 2007 giđa. Eastadeaddji ja riidoláivudeaddji doaibmabijut leat maŋimuš jagiin lasihuvvon, ja ráđđehus dáhttu nannet dán barggu. Ráđđehus áigu 2009 stáhtabušeahtas evttohit lasihit easta­deaddji doaibmabijuid jahkásaččat 40 milj. ruvnnuin.

Ráđđehus lea nannen dialoga ja ovttasbarggu Sámedikkiin dan láhkai ahte Sámediggi lea ožžon njuolga nammadanválddi regionála boraspirelávdegottiide daid guovlluide gos leat sámi beroštumit. Sámedikkis ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvis lea vel fásta áirras Bora­spirehálddašeami oktavuohtalávdegottis. Geahča Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 4.5.

21.2.7.1 Boazomassin

Manne bohccuid massá leat máŋga siva, sáhttet leat heajos dálkkit ja guohtumat, dávddat, lihkohisvuođat ja suoládeapmi. Boraspiret dat datte dolvot viehka stuorra oasi ollislaš massimiin. Váldosivvan dasa ahte boazodilis massojit erenomáš ollu bora­spiriide, lea ahte boazu lea áidna guohtonealli mii guohtu mehciin birra jagi. Dát mearkkaša ahte doaibmavuohki iešalddes lasiha massinvejolašvuođa, ja dan geažil lea boazodoallu erenomáš rašši jus boraspirenálli laská. Boazodilis lea eanaš massin miesseguoddima oktavuođas ja dálvit. Boazodollui eai leat máŋga massineastadeaddji doaimma ávkkálaččat. Doaibmabijut mat geavahuvvojit leat ee. miesseguoddin gárddiid siste, biebman, liigegeahčču ja johtin guovlluide gos eai leat boraspiret. Doaibmabijut leat sihke bargo- ja gollogáibideaddjit, ja dat šaddet dávjá vuostálaga boazodili árbevirolaš doaibmavugiiguin. Danne lea dehálaš ahte boahttevuođa boraspirehálddašeapmi maiddái láhčá dili doalahit ceavzilis boazodoalu mii lea ealáhusa árbevirolaš doaibmavugiid vuođul.

Massimat ráfáiduhtton boraspiriid geažil leat lassánan olles boazodilis, ja dilli lea muhtin guovl­luin erenomáš váttis. Stuorra massimat boraspirii-de čuohcá ealáhusa buvttadussii. Váikkuhus lea ee. ahte njiedjá njuovvan, go ii sáhte systemáhtalaččat válljet maid njuovvá ja optimaliseret sohkabealle- ja ahkečoakkádusa seammaláhkai go ovdal. Dat stuorra erohus gaskal ohccojuvvon ja buhtaduvvon boraspiremassima lea lasihan vuostálasvuođa gaskal eiseválddiid ja ealáhusa. Danne dárbbaša giddet fuomášumi massimiid duođaštanrahčamusaide. Seammás dárbbaša dárkilat čielggadit regionála/guovllu mielde erohusaid massinsivaid hárrái. Dan ektui go muhtin sajiin Finnmárkkus, de ii leat Davvi-Trøndelágas, Nordlánddas ja Romssas guorbadeapmi váttis­vuohtan. Vaikke ná lea, de leat sakka massimat mat čuhcet ealáhusa buvttadussii. 2008 mielde álggahuvvojit viiddis dutkamat duođaštit dáid guovlluid buvttadusa ja massimiid.

21.2.7.2 Strategiijat ja doaibmabijut – boraspiret

  • Ráđđehus áigu láhčit dili dakkár boraspirehálddašeapmái mii ii heađuš ahte bisuhuvvo árbevirolaš boazodoallu.

  • Lea álggahuvvon máŋggajagáš dutkan duođašit buvttadusa ja massimiid ja lassi bijus vai buorebut diehtá nállelogu birra ja mo ráfáiduhtton boraspiret gozihuvvojit.

  • Ráđđehus áigu joatkit dialogain boazoealáhusain jahkásaš čoahkkimiiguin gaskal Birasgáhttendepartemeantta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvi.

  • Ráđđehus áigu 2009 stáhtabušeahtas evttohit lasihit eastadeaddji doaibmabijuid rahčamuša jahkásaččat 40 miljovnna ruvnnuin.

  • Norgga gustojeaddji boraspirepolitihka rámmaid siskkobealde áigu ráđđehus láhčit dili nu ahte sáhttá goddit getkkiid daid guovlluin gos dábálaš goddinlohpi ii leat njeaidán geatkenáli nállemihtidemiid ektui. Dasto galgá boraspiriid, daid guovlluin gos dat soitet vahágahttit guohtonealliid dahje gos guohtoneallit leat vuoruhuvvon, jođánit sáhttit daid jávkadit earrebivdima, goddinlobiin dahje liigedoaibmabijuid bokte. Eaktun ná beassat goddit lea ahte eai leat eará dohkálaš čovdosat, ja ahte jus ná goddá, de dat ii vahágahte náli ceavzima.

Bláđe dokumeanttas: < 21.2.6 Mohtorjohtalus | 21.2.8 Ođđa minerálaláhka > | Ovdasiidu