Sámepolitihkka

9.8 Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš

Dan rájes go guovddáš ásahuvvui 2001:s, de lea dat čađahan muhtin ráje iskkademiid mat gullet sámi álbmoga dearvvašvuhtii ja eallindillái. Deaŧalea­mos iskkadeamit leat:

• Dearvvašvuođa- ja eallindiliiskkadeapmi SAMINOR

• álgoálbmotdutkan polára guovlluin

• Nuorat ja dearvvašvuohta davvin

• Kárten Davvi- Norgga dearvvašvuođa- ja sosialbargiid gaskkas – gelbbolašvuohta ja bálvalusfáladat

Guovddážis lea buorre dilli bestema dáfus danne go máŋggas geat leat čađahan doavttergráda hálidit joatkit dutkin. Deavvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu ain doalahit ruhtadeami guovddážii guhkitáiggi perspektiivvas. Dat lea sihkkarastin dihte guhkitáiggi máhttoloktema ja dutkanaktivitehta guovddážis.

Ovddosguvlui de galget leat čuvvovaš dutkansuorggit leat guovddážis:

• Rastáčuohpahatguorahallan dain bohtosiin mat ledje dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeamis SAMINORas ja maid čuovvolahttiniskkadeapmi mii sáhttá čájehit rievdademiid mat áiggi mielde šaddet eallinvuogis, eallindilis ja dearvvašvuođas.

• Ráhkadit ovttasbarggu riikkaidgaskasaš dutkamis ee. álgoálbmotdutkama polára guovlluin. Hálidit oassálastit «Survey of living conditions in the Artic» – SliCA nammasaš doibmii. Diekkár ovttasbargu dagahivččii eambbo viiddis riikkaidgaskasaš beroštumi.

• Biraslaš váttisvuođat mat gusket dearvvašvuhtii ja eallindillái. álggus lea vuos sáhka birasnuoskkidemiin sámi árbevirolaš biepmus; bohccobierggus ja guolis. Hálidit čađahit viidát medisiinnalaš ja kultuvrralaš iskkadeami das movt Tsjernobyl lihkohisvuohta váikkuhii oarjelsámiide dan ovdalaš ovdaprošeavtta vuođul mii čađahuvvui 2006:s.

• Eambbo bargagoahtit ovttas Statistihkalaš Guovddášdoaimmahagain, Sámedikkiin ja Sámi allaskuvllain Guovdageainnus.

• Joatkit dutkama mii gullá iešsoardimii, gárrendillái ja psyhkalaš dearvvašvuhtii.

Bohtosat diein iskkademiin galget dađistaga almmuhuvvot.