Sámepolitihkka

1.8.1.1 Sámi sisdoallu nášuvnnalaš oahppoplánain Máhttoloktema Oahppoplánabuktosis

Oahpahusdirektoráhtta ráhkada nášuvnnalaš oahppoplánaid, ja Máhttodepartemeantta dohkkeha daid, muhto oktasaš prográmmafágaid ja válljenprográmmafágaid dohkkeha Oahpahusdirektoráhtta. Oahpahuslága § 6 – 4 mielde galget oahppoplánat geatnegahttit ahte juohke fágasuorggi oktavuođas oahpahuvvo sámi álbmoga birra, sin giela, kultuvrra ja servodaga birra. Departemeanttat sáhttet maiddái buktit láhkaásahusaid eará earenoamáš oahppoplánaide oahpahusa várás mii lea sámi báikkiin ja ohppiide olggobealde sámi báikkiid geat ožžot sámegieloahpahusa. Dat oahppoplánat gohčoduvvojit dasto nášuvnnalaš oahppoplánan ja paralealla ovttaárvosaš sámi oahppoplánan.

Sámediggeráđđi lea dohkkehan nášuvnnalaš oahppoplánaid sámi sisdoalu. Sámi sisdoallu lea lasihuvvon buot oahppoplánaide ovttasbargguin direktoráhtain.

1.8.1.2 Máhttolokten – Sámi ođđa Oahppoplánabuktosa ovddideapmi

Sámedikki bargu Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosiin lea 2006s guoskkahan buot osiid oahppoplánabuktosis earret Oppalaš oasi. Oppalaš oasis deattuhit árvovuođu ja álbmotoainnu mii lea oahpahusa vuođđun. O97S oppalaš oassi fievrriduvvo viidásit Sámi Máhttoloktemii.

Oahpahusa prinsihpat

Sámediggi mearridii áššis 19/06 sámi oahppoplakáhtta, ahte galgá ráhkaduvvot sierra sámi prinsihppaoassi. Prinsihppaoassi, Oahpahusa prinsihpat ja rámmat sámi skuvllas ja oahppofitnodagas (Prinsipper og rammer for opplæringen i samisk skole og lærebedrift), lea oassi Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosis. Prinsihpat galget čielggadit skuvlaeaiggáda ovddasvástádusa ollislaš oahpahussii njuolggadusaid vuođul, ja galget leat heivehuvvon báikkálaš ja individuála eavttuide ja dárbbuide.

Oahppoplakáhtta lea oassi prinsihpain ja čoahkkáigeassá skuvlla ja oahppobáikki vuođđogeatnegasvuođaid. Sámi oahppoplakáhtas leat 12 čuoggá; daid gaskkas lea sierra sámi čuokkis mas čuožžu: Sámi skuvla ja oahppofitnodat galgá láhčit dili nu ahte oahppit ja fidnooahppit ožžot kvalitehtalaš buori oahpahusa mas vuođđun lea sámegiella, sámi kultuvra ja servodateallin.

Muđui leat dat eará 11 čuoggá seamma go Máhttoloktema Oahppoplánabuktosa nášuvnnalaš oahppoplakáhtas.

Sámediggi álggahii barggu sámi oahpahusa prinsihpaiguin Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosii čakčat 2006, ja dalle sáddejuvvui maiddái gulaskuddamii. Sámedikki dievasčoahkkin galgá meannudit prinsihpaid 2007 giđa mielde, ovdalgo Máhttodepartemeanta mearrida Sámi oahpahusa prinsihpaid.

Fága- ja diibmojuohku

Ohppiide geain lea sámegieloahpahus lea mearriduvvon sierra fága- ja diibmojuohku, ja dat guoská buot ohppiide Norggas geain lea sámegieloahpahus juogo vuosttaš- dahje nubbingiellan vuođđoskuvllas, dahje joatkkaoahpahusas. Deaŧa-leamos ášši dás lea ahte vuosttašgiela (sámegielas/dárogielas) ja nuppigiela diibmolohku lea lassánan O97S ektui.

Oahppit geain lea sámegielaoahpahus eai dárbbaš váldit bákkolaš oahpahusa amasgielas dahje gielalaš čiekŋudeami. Dat lea danne go dain ohppiin lea juo oahpahus golmma gielas vuođđoskuvllas. Muhto sis lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa amasgielas/gielalaš čiekŋudeamis jus dan háliidit.

Goalmmát váldoášši lea ahte ohppiin geain lea sámegieloahpahus leat eanet diimmut oktiibuot go ohppiin geat čuvvot dábálaš fága- ja diibmojuogu. Nu leat šaddan dahkat vai vuosttašgiela ja nubbigiela oahpahus nannejuvvošii, ja vai eará fágaid oahpahus ii fuoniduvvošii. Dat lea spiehkastat­mearrádus mii guoská ohppiide geain lea sámegieloahpahus ja geat orrot olggobealde sámegielguovllu oahpahuslága mielde. Muhto dat oahppit sáhttet dattetge beassat eará fága oahpahusas gitta 76 diibmui mánáidskuvladásis, vai diibmolohku ii šatta nu hirbmat olu stuorát go eará ohppiin geain ii leat sámegieloahpahus. Lea hirbmat deaŧalaš organiseret sámegieloahpahusa nu ahte doarju ja nanne oahppi movtta válljet sámegiela.

Fágaoahppoplánat

Oassin Máhttoloktema – Sámi Oahppoplánabuktosis leat mearriduvvon ođđa oahppoplánat eanaš fágaide vuođđoskuvllas, ja vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa čađamanni fágaide.

Sámediggi lea dohkkehan sámegiela vuosttašgiela ja nuppigiela oahppoplánaid. Dat leat čađamanni oahppoplánat sámegieloahpahusa várás vuođđoskuvlii ja joatkkaoahpahussii. Oahppoplánat leat davvisámegillii ja dárogillii, ja leat dál jorgaluvvome julevsámegillii ja lullisámegillii. Oahppoplánat addet ollislaš ja čađamanni oahpahusgearddi sámegielas olles vuođđooahpahussii, ja dat nanne sámegiela. Sámegiela nuppigiela oahppoplánas lea earenoamáš hápmi eará oahppoplánaid ektui Máhttolokten – Sámis. Plánas leat iešguđetlágan dásit, ja das leat guokte ovdánanvuogi vai lea buorebut heivehuvvon ohppiide geain lea, ja geain ii leat ovdamáhttu sámegiela birra, ja das lea ulbmil movttiidahttit ohppiid oahppat sámegiela.

Máhttodepartemeanta lea dohkkehan vuođđoskuvlla paralealla ovttaárvosaš sámi oahppoplánaid čuovvovaš fágain: biebmu ja dearvvašvuohta, musihkka, servodatfága, duodji, ja risttalašvuođa-, osku- ja eallinoainnumáhttu. Departemeanta lea maiddái dohkkehan čađamanni paralealla ovttaárvosaš oahppoplánaid vuođđo- ja joatkkaoahpahussii luonddufágas ja dárogielas ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan. Ovdal go dat plánat dohkkehuvvojedje, de čađahii Sámediggi 2006s gulaskuddama dain oahppoplánain.

Sámediggi lea álggahan barggu ráhkadit oahppoplána sámegiela čiekŋudeamis vuođđoskuvlla nuoraidceahki váste. Sámediggi ráhkadii ovttas Oahpahusdirektoráhtain evttohusa paralealla sámi oahppoplánaide joatkkaoahpahusa čuovvovaš oktasašfágaide; servodatfága, historjá, osku ja ­etihkka, ja geografiija. Sámediggi lea dasto ráhkadan oahppoplánaevttohusaid studerenráhkkanahtti prográmmafágaid váste čuovvovaš sámi fágain: Sámi historjá ja servodat, sámi musihkka ja lávdi ja sámi visuála kultuvra. Buot dát leat oassin Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosis ja gárvejuvvojit 2007 giđa mielde.

1.8.1.3 Diehtojuohkinbargu Máhttolokten – Sámi johtuibidjama oktavuođas

Sámediggi čađahii 2006:s vuđolaš diehtojuohkinbarggu Máhttoloktema birra, ja deattuhii eare­noamážit Máhttolokten – Sámi Oahppoplánabuktosa.

Sámediggi lea doallan diehtojuohkinčoahkkimiid Máhttolokten – Sámi birra čuovvovaš suohkaniid vuođđoskuvllaide: Guovdageainnu, Divdasvuona, Porsáŋggu, Deanu ja Unjárgga. Sámediggi lea maiddái searvan máŋgga čoahkkimii ja konferánsii ja juohkán dieđuid skuvlaođastusa birra, earret eará skuvlakonferánsas Kárášjogas, Finnmárkku joatkkaoahpahusa sámegiel- ja suomagielfágaid ovttasbargoForumis, 7-suohkana ja ravdasuohkaniid čoahkkimiin ja Oahppolihtuin. Diehtojuohkin Máhttolokten – Sámi birra biddjui maiddái Sáme­dikki neahttasiidduide ja Sámi oahpponehttii.

Lassin lea Sámediggi ovttas Finnmárkku ja Romssa fylkamánniiguin ráhkadan diehtojuohkingihppaga sámi oahpahusa birra mii lea jurddašuvvon váhnemiidda olggobealde sámi hálddašanguovllu.

1.8.3.1 Stipeanda alit ohppui

Movttiidahttindihte gelbbolašvuođaloktemii dakkár surggiin gos lea dárbu, lea Sámediggi juolludan stipeandda alit ohppui. Vuoruhuvvon suorgi lea leamaš sámegiella, earenoamážit lulli- ja julevsámegiella.

Alit oahpu kvalitehtaođastus mielddisbuvttii ahte alit oahpu ruhtadanvuogádat rievddai eanet boađusvuođđudeaddjin. Allaskuvllat ja universitehtat ožžot doarjagiid ee. kandidáhttabuvttadeami vuođul. Sámediggi ballá ahte allaskuvllat ja universitehtat válljejit eret sámegiel oahppofálaldagaid, danne go dain lea dávjá vuollegis rekruterenvuođđu, dahje gáibidit eanet iešruhtadeami studeanttain. Dat lea ovdamearkka dihte dáhpáhuvvan lullisámegiela fálaldagain. Sámediggi deattuha ahte Máhttodepartemeanttas lea ovddasvástádus sihkkarastit dakkár bargovuogi ja ovddasvástá­dusvuogádaga alit oahpus mii sihkkarastá maiddái smávit sámi fágain fálaldaga ja fágalaš ovdáneami.

Sámediggi lea duhtavaš go Sámi dieđaviesu huksen Guovdageainnus dál lea álggahuvvon. Dieđavissui galget máŋga máhttoásahusa fárret, ja dat galgá čohkket sámi ja sámegielat fágabirrasa. Sámediggi sávvá ahte dat fysalaš oktiibidjan šaddá doarjjan Sámi allaskuvlla ja Sámi Instituhta áigumušaide ovdánahttit dieđalaš allaskuvlla ja sámi universitehta.

1.8.3.2 Dutkan ja máhttoovdánahttin

Sámi servodaga máhtolašvuođa dárbu lea stuoris. Dasa gullet olu servodatsuorggit, nugo riektedilálašvuođat, resursahálddašeapmi ja ealáhusovdáneapmi, giella, historjá ja kulturdoaimmat, dearvvašvuohta, sosiála oktavuođat ja skuvlaoktavuohta/pedagogihkka. Seammás go sámi dutkan ráhkada mávssolaš máhttovuođu politihkkaovddideapmái ja hálddašanmearrádusaide, de lea dat maid vuolggasadjin dutkanvuođđuduvvon oahpahussii universietehtain ja allaskuvllain, ja sámegiela ovdáneapmái dieđagiellan.

Sámediggeráđđi lea bures gulahallan Norgga dutkanráđiin (NFR). Sámediggi ja dutkanráđđi leat šiehttan doallat čoahkkimiid juohke jahkebeale dahje jagi. Sámediggeráđđi lea duhtavaš go profesora Ole Henrik Magga lea nammaduvvon dutkanráđi váldostivrii, ja vuordá ahte dát čuovvoluvvo nu ahte maiddái divišun-ja prográmmastivrii nammaduvvo sámi ovddasteaddji.

Sámedikkis lea leamaš áirras ođđa sámi dutkanprográmma prográmmaplánalávdegottis. Lassin deatalaš máhtolašvuođadárbbuide maid dat prográmma deattuha, lea dárbu ahte maiddái eará Norgga dutkanráđi prográmmat fátmmastit sámi váttisvuođaid ja máhtolašvuođahástalusaid.

Sámediggi jáhkká ahte Norgga dutkanráđi birasdutkanprográmma čuovvola Ráđđehusa davviguovlostrategiija ja Norgga dutkanráđi davvi­guovlovuoruheami máhtolašvuođamihttomeriid. Birashástalusat lea dakkárat go dálkkádatrievdamat ja dat váikkuhusat maid dat sáhttet dagahit eamiálbmogiid resursaávkkástallamii, ođđa industriála ovdáneami biras- ja servodatváikkuhusat Barentsábi lassánan doaimmaid geažil, boazodoalloeatnamiid gáržžideapmi, ja mátkkoštus­ealáhusa ovdáneami váikkuhusat luonddubirrasii ja kulturmuittuide.

Sámediggi lea bidjan johtui prošeavtta Sámi Instituhtas sámi statistihka birra Norggas. Prošeakta čađahuvvo ovttasbargguin gaskal Instituhta ja Statistisk sentralbyrå. Sámi dálá servodatdilálašvuođa birra váilot ollu lohkodieđut, ja lea deatalaš ahte statistihkkaprošeakta ovdánahttojuvvo ain viidásit ja ahte dasa sihkkarastojuvvo ruhtadeapmi.

Julev- ja lullisámiguovlluin leat sámi dutkanásahusat smávvát. Sámediggi áigu garraseabbo vuo­ruhit julev- ja lullisámi dutkama, ja strategalaš ásahushuksema dain guovlluin. Lea leamaš okta­vuohta árran julevsámi guovddážiin julev- ja lullisámi dutkanfierpmádaga birra ásahandihte ovttasdoai­bmabeavttuid, ja ášši lea maiddái ovddiduvvon Máhttoministarii.

Sámediggi oaivvilda ahte lea eambbo dárbu máhtolašvuhtii dearvvašvuođafálaldagaid ja dearvvašvuođaveahki birra. Lea hirbmat deatalaš ahte dearvvašvuođabálvalusas lea nu buorre máhttovuođđu go vejolaš ovdal go doaimmat bid­djojit johtui. Muhtun gulaskuddancealkámušas norgga pasieantaregistara birra lea Sámediggi mearkkašan ahte okta váldovuođustus ráhkadit dakkár pasieantaregisttara mas sáhttá identifiseret olbmuid, lea ahte dat addá nu buriid vejolašvuođaid dearvvašvuođapolitihka dutkamii, plánemii ja hábmemii. Sámediggi čatná dán daidda vejolašvuođaide maid dat sáhttá mielddisbuktit sámi pasieanttaide.

Dutkanprošeavttaid lassin lea dárbu duođaštusprošeavttaide, nugo kulturárbbi ja árbevirolaš máhtu birra. Sámediggi lea máŋgga oktavuođas cuiggodan ahte biologalaš šláddjiivuođa Konvenšuvnna, Artihkal 8j, geatnegasvuođaid árbevirolaš máhtu seailluheami birra, ferte čuovvolit duođaštusprošeavttain.