Sámepolitihkka

9.1 Sámi álbmoga vástesaš dearvvašvuođapolitihkalaš doaimmaid vuođđu

Ráđđehusa ulbmil lea ahte álbmogis galget leat ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusfáladagat guđe gielalaš ja kultuvrralaš duogáš dal leažžá. Ráđđehus áigu ovttasbargovugiid bokte gaskal Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta ja Sámedikki sihkkarastit ahte sámi perspektiiva lea fárus go ovdánahttet dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid sámi álbmogii.

Go lea sáhka suohkansuorggis, de áigu ­Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta deattuhit dutkama ja máhttoovddideami, pedagogalaš gaskaomiid geavaheami, ekonomalaš doarjaga ­vuoruhuvvon ovdánahttindoaimmaide ja bearráigeahččometodihka ovddideami. erenoamášdearvvašvuođabálvalusas áigu Dearvvašvuođa- ja ­fuolahusdepartemeanta vuhtiiváldit sámi álbmoga bálvalusfálaldagaid eaiggátstivrema bokte. Guovllu dearvvašvuođaásahusat galget ohcat ja oainnusin dahkat sámi buhcciid vuoigatvuođaid ja dárbbuid go lea sáhka heivehuvvon bálvalusain plánemis, čielggadeamis ja go mearrádusat dahkkojuvvojit.

Ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat eaktudit ahte sámi álbmogiin deaivvadit dakkár bargit geain lea gelbbolašvuohta sihke ­sámegielas ja sámekultuvrras. Sámi guovddáš ­guovlluin dáidet diet vejolašvuođat leat buorit. Jus galgá leat buorre kvalitehta bálvalusain, de fertejit gávdnot bargit geain lea gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kultuvrras. Jus sámi geavaheaddjit galget beassat vásihit bálvalusain leat kvalitehta, de lea buot eanemus dadjamuš das ahte nagodit go háhkat doarvái bargiid geain lea sámi giella- ja kulturduogáš, ja lea maid deaŧalaš addit joatkkaoahpu eará bargiide. Sámegiella ja oppalaš kultuvrralaš ja historjjálaš perspektiivvas ferte leat ollu eambbo sadji riikkaguovllu dearvvašvuođafágalaš vuođđooahpuin. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lohká galgat joatkit dálá kvohtaortnegiiguin go váldet sisa studeanttaid skuvllaide.

Suohkanat, fylkkagielddat ja dearvvašvuođafitnodagat galget fuolahit dárbbašlaš dulkaveahki jus bargiin ii lea doarvái giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dulkonbálvalusat eai leat álo gávdnamis ­suohkandearvvašvuođabálvalusas, ovdamearkka dihte fásta doaktáriin. Geavaheddjiid iskkadeapmi maid Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáš lea ­dahkan čájeha olbmuid leat duhtameahttumin ­dulkonbálvalusaiguin, ja bohtosat deattuhit vel ahte dulkon lea heahtečoavddus. Jus dearv­vašvuođabargiin ii leat doarvái giellaipmárdus, de sáhttet šaddat boasttu dikšumat eai ge várálaš dávddat soaitte áiggemunis fuomášuvvot.

Guovllu dearvvašvuođaásahusaid bargodokumeanttas 2008 hárrái lea Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta deattuhan ahte sápmelaš buhcciid riekti ja dárbbut oažžut heivehuvvot bálvalusaid čohkkejuvvojit ja oainnusin dahkkojuvvojit plánemis, čielggademiin ja go mearrádusat mearriduvvojit. Go galgá váldit vuhtii sámi álbmoga bálvalusdárbbuid, de lea deaŧalaš ahte dearvvašvuođafitnodagat leat mielde das ahte bargiin lea dárbbašlaš ipmárdus sámi gielas ja kultuvrras. Davvi Dear­vvašvuohta RHF muitala iežas juohke jahkásaš dieđáhusas 2007 hárrái Dearvvašvuođa ja fuolahusdepartementii ahte sámi dulkonbálvalus gávdno ja ahte dan sáhttá atnit go lea ain dárbu. Deaŧaleamos hástalussan orrot leame dat ahte ráhkadit buoret rutiinnaid mat sihkkarastet fágaolbmuid dovdat daid ortnegiid mat leat ja ahte fertejit leat buorit rutiinnat dulkonbálvalusaid geavahettiin. Čuovvolan dihte dulkonbálvalusaid sámi álbmogii, lea Davvi Dearvvašvuohta RHF bivdán erenoamáš raporterema dan birra dan bargodokumeanttas mii lea dearvvašvuođaásahusaide 2008 hárrái. Departemeanta áigu guorahallat movt dien dili sáhttá buoridit.

Ollu buhcciidáittardeaddjit davimus fylkkain eai leat systemáhtalaččat bidjan daid jearaldagaid sierra mat sámi álbmogis leat leamaš boahtán. Dalle go sámi olbmot leat váldán oktavuođa, de lea ovddemustá leamaš danne go lea váilon dulkonbálvalus dearvvašvuođabálvalusas.

Fágabirrasat ja eiseválddit leat Sámi dearv­vašvuođadutkanguovddáža bokte, mii lea Romssa universitehtas, ožžon eambbo dieđuid sámi álb­moga dearvvašvuođa- ja eallindili birra. Dutkanbohtosat čájehit dán rádjái eanemustá ahte eai leat namuhan veara erohusat dearvvašvuođadilis gaskal sápmelaččaid ja muđui dan álbmogis mii orru sámi guovlluin. Sámi álbmot ii leat nu duhtavaš dearvvašvuođabálvalusain go muđui álbmot. Jus leažžá nu ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa ja sámi geavaheddjiid gaskkas lea heajos gielalaš ja kultuvrralaš gulahallan, de eai ane sámit nu ollu ávkki dain bálvalusain. Gielalaš boasttuipmárdusat sáhttet dagahit stuora váttisvuođaid dikšumis.

Govus 9.1 Ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat eaktudit ahte sámi álbmogiin deaivvadit dakkár bargit geain lea gelbbolaš-vuohta sihke sámegielas ja sámekultuvrras.

Gáldu: John-Marcus Kuhmunen

Departemeantta juolludeamit dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaide sámi álbmogii juolluduvvojit kapihttal 724 bokte. Jahkái 2008 lea biddjojuvvon 13 milj. ruvnno dasa ahte ain doalahit doaibmabijuid doaibmaplána vuođul man namma lea » Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta». Dearvvašvuođadirektoráhtta hálddaša daid ruđaid mat leat doarjjaruhtan earret eará Sámediggái ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddážii. Daidda ruđaide gullá maid rádjesuohkaniid ovttasbargu dain suohkaniin mat leat Davvi-Suomas, Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Kapihttal 743 bokte lea juolluduvvon 27,5 milj. ruvnno jahkái 2008 Sámi nationála gelbbolašvuođaguovddážii psyhkalaš dearv­-vašvuođagáhttema várás vai besset bargat eambbo psyhkalaš dearvvašvuođain.

9.1.1 Láhkavuođđu ja ovddasvástádusa juogadeapmi dearvvašvuođabálvalusas

Dearvvašvuođalágat ráddjejit movt oktavuohta galgá leat dearvvašvuođadoaimmaid, bargiid ja ­dearvvašvuođageavaheddjiid gaskkas. Buhcciid vuoigatvuođaid ráddje ovddemustá buhcciidvuoigatvuođaláhka. Lágas leat njuolggadusat movt okta­vuohta galgá leat buhcciid ja dearv­vašvuođabálvalusa/dearvvašvuođabargiid gaskkas ja dat čalmmustahttá buohcci ja buohcci dárbbuid. Lága ferte geahččat ovttas eará lágaiguin mat gusket dearvvašvuođabálvalussii, nu go dearv­vaš­vuođabargiid lága, spesialista dearv­vaš­vuođabálvaluslága, suohkan dearvvašvuođabálvalus lága, bátnedikšunbálvalus- lága ja psyhkalaš dearvvašvuođagáhtten lága. Sámelágas leat dasa lassin njuolggadusat mat addet Norgga sámi ál-bmogii viiddiduvvon vuoigatvuođa atnit sámegiela vai besset fuolahit iežaset beroštumiid báikkálaš ja guovllu dearvvašvuođa- ja sosialásahusaid ektui.

Ovddasvástádusa juohkin dearvvašvuođa- ja sosialsuorggis čilge geas lea ovddasvástádus deavdit geavaheddjjiid vuoigatvuođaid dan suorggis. 2002 rájes lea ovddasvástádusa juohkin Norgga álbmoga dearvvašvuođabálvalusas na:

• Stáhtaslea ovddasvástádus oaju máksimis, ­buohcciviesuin ja eará spesialistadearvvaš-vuođabálvalusas (maiddái psyhkalaš dearvvaš-vuođagáhttemis ja spesialiserejuvvon gárrenvuođafuolahusas) ja spesialiserejuvvon mánáid-suodjalusa bálvalusain, ja maid stáhtalaš bearráigeahččandoaimmas.

• Fylkkasuohkanislea ovddasvástádus bátnedikšunbálvalusas ja bearašsuodjalusas.

• Suohkaniinlea ovddasvástádus dábálašdoavttirbálvalusas, fysioterapiijabálvalusas, jortamovrabálvalusas, dearvvašvuođastašuvnna- ja skuv­ladearvvašvuođabálvalusas. Dikšun- ja fuolahusbálvalusat lea vuosttaš dikšundássi psyhkalaš dearvvašvuođabarggus, gárrenvuođa-suodjalusas ja mánáidsuodjalusas, ja das lea maid ovddasvástádus eará sosialbálvalusain. Suohkansuorggis lea iešheanalaš ovddasvástádus ovddidit iežaset dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusa plánaid mielde vai dat livččii heivehuvvon guovllu sámi álbmogii.

9.1.2 Sámedikki rolla dearvvašvuođapolitihka hábmemis

Sámediggi lea stáhta eiseválddiid guovddáš ságastallanbealli go lea sáhka politihkkahábmemis ja sin hárrái geain lea ovddasvástádus bálvalusaid fállat sámi álbmogii. Ráđđádallanšiehtadus gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki guoská maid dearvvašvuođapolitihkalaš suorgái.

Sámediggi evttoha sámi birrasiin evttohasaid dearvvašvuođaásahusaid stivrraide. Sámediggi iežas rolla bokte dán suorggis sáhttá dagahit ahte guovllu dearvvašvuođaásahusat fuolahit ovttasdássásaš ja olámuttot spesialistadearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii. Leat ásahan ovttasbargoorgána gaskal Sámedikki ja guovllu dear­v-vašvuođaásahusaid. Davvi Dearvvašvuohta Finnmárkku Dearvvašvuođa ja Sámedikki bokte lea eanemus konkrehta ovttasbargu.

Iešguđetlágan fága organisašuvnnat/ásahusat bivdet maid Sámedikki nammadit áirasiid fágaráđiide, stivrraide ja stivrajoavkkuid miellahttun mat galget ovddastit ja vuhtii váldit sámi beroštumiid. Nu leat dat áirasat deaŧalaš eavttuidaddit ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosialpolitihkas.

Daid doarjjaruđaid bokte maid juhket báikkálaš prošeavttaide fylkkagielddain ja gielddain lea maid Sámedikkis váikkuhanvejolašvuohta dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusas sámi álbmogii.

Sámediggi lea maŋimus jagiid ožžon measta 6 milj. ruvnno juohke jagi iežaset dearvvašvuođa- ja fuollasuorggi bargui. Daidda prošeaktaruđaide maid Sámediggi lea juolludan heivehit dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid sámi álbmogii lea duogážin NOUs 1995:6 Plan for helse- og sosialtjenester for den samiske befolkning. NOU dagai oainnusin ahte sámi dearvvašvuođa vuostáiváldiin ja Norgga dearvvašvuođabálvalusas ledje stuora hástalusat go galge guđetguimmiideaset ipmirdit. Dan barggu čuovvoledje Stoltenberg I-ráđđehusa doaibmaplánas. Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta.Dan doaibmaplána mielde čuvvo prošeaktaruđat maiguin sáhtte bidjat johtui muhtin doaibmabijuid plánas. Sámediggi lea mearridan njuolggadusaid prošeaktaruđaid ektui ja daid njuolggadusaid mielde, de mearrida Sámediggeráđđi juohke jagi makkár nannensurggiide ­bidjet ruđaid. Go meannudit ohcamušaid, de deattuhit nannet doaimmaid viidát geográfalaččat ja ahte galget doarjut iešguđet fágasurggiid dearvvašvuođa- ja sosialsuorggis. Juolluduvvon prošeaktaruđat maŋemus jagiid leat čadnojuvvon dakkár surggiide go:

• áhpehisvuohta, riegádahttin ja mánnaoažžun-fuolla.

• Nuorat ja gárrenvuohta.

• Dearvvašvuođabálvalusaid heiveheapmi sámi álbmogii.

• Dulkonbálvalusaid ráhkadeapmi sámi álbmogii mas deattuhuvvo dearvvašvuođabálvalus.

• Boarásnuvvan ja boarisvuođafuolla mas erenoamážit gehččet demeansafuola.

Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa 11. čuoggá.

8.1 Sámi álbmoga vástesaš dearvvašvuođapolitihkalaš doaimmaid vuođđu

Ráđđehusa ulbmil lea ahte álbmogis galget leat ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusfáladagat guđe gielalaš ja kultuvrralaš duogáš dal leažžá. Ráđđehus áigu ovttasbargovugiid bokte gaskal Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta ja Sámedikki sihkkarastit ahte sámi perspektiiva lea fárus go ovdánahttet dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid sámi álbmogii.

Go lea sáhka suohkansuorggis, de áigu ­Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta deattuhit dutkama ja máhttoovddideami, pedagogalaš gaskaomiid geavaheami, ekonomalaš doarjaga ­vuoruhuvvon ovdánahttindoaimmaide ja bearráigeahččometodihka ovddideami. erenoamášdearvvašvuođabálvalusas áigu Dearvvašvuođa- ja ­fuolahusdepartemeanta vuhtiiváldit sámi álbmoga bálvalusfálaldagaid eaiggátstivrema bokte. Guovllu dearvvašvuođaásahusat galget ohcat ja oainnusin dahkat sámi buhcciid vuoigatvuođaid ja dárbbuid go lea sáhka heivehuvvon bálvalusain plánemis, čielggadeamis ja go mearrádusat dahkkojuvvojit.

Ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat eaktudit ahte sámi álbmogiin deaivvadit dakkár bargit geain lea gelbbolašvuohta sihke ­sámegielas ja sámekultuvrras. Sámi guovddáš ­guovlluin dáidet diet vejolašvuođat leat buorit. Jus galgá leat buorre kvalitehta bálvalusain, de fertejit gávdnot bargit geain lea gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kultuvrras. Jus sámi geavaheaddjit galget beassat vásihit bálvalusain leat kvalitehta, de lea buot eanemus dadjamuš das ahte nagodit go háhkat doarvái bargiid geain lea sámi giella- ja kulturduogáš, ja lea maid deaŧalaš addit joatkkaoahpu eará bargiide. Sámegiella ja oppalaš kultuvrralaš ja historjjálaš perspektiivvas ferte leat ollu eambbo sadji riikkaguovllu dearvvašvuođafágalaš vuođđooahpuin. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lohká galgat joatkit dálá kvohtaortnegiiguin go váldet sisa studeanttaid skuvllaide.

Suohkanat, fylkkagielddat ja dearvvašvuođafitnodagat galget fuolahit dárbbašlaš dulkaveahki jus bargiin ii lea doarvái giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dulkonbálvalusat eai leat álo gávdnamis ­suohkandearvvašvuođabálvalusas, ovdamearkka dihte fásta doaktáriin. Geavaheddjiid iskkadeapmi maid Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáš lea ­dahkan čájeha olbmuid leat duhtameahttumin ­dulkonbálvalusaiguin, ja bohtosat deattuhit vel ahte dulkon lea heahtečoavddus. Jus dearv­vašvuođabargiin ii leat doarvái giellaipmárdus, de sáhttet šaddat boasttu dikšumat eai ge várálaš dávddat soaitte áiggemunis fuomášuvvot.

Guovllu dearvvašvuođaásahusaid bargodokumeanttas 2008 hárrái lea Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta deattuhan ahte sápmelaš buhcciid riekti ja dárbbut oažžut heivehuvvot bálvalusaid čohkkejuvvojit ja oainnusin dahkkojuvvojit plánemis, čielggademiin ja go mearrádusat mearriduvvojit. Go galgá váldit vuhtii sámi álbmoga bálvalusdárbbuid, de lea deaŧalaš ahte dearvvašvuođafitnodagat leat mielde das ahte bargiin lea dárbbašlaš ipmárdus sámi gielas ja kultuvrras. Davvi Dear­vvašvuohta RHF muitala iežas juohke jahkásaš dieđáhusas 2007 hárrái Dearvvašvuođa ja fuolahusdepartementii ahte sámi dulkonbálvalus gávdno ja ahte dan sáhttá atnit go lea ain dárbu. Deaŧaleamos hástalussan orrot leame dat ahte ráhkadit buoret rutiinnaid mat sihkkarastet fágaolbmuid dovdat daid ortnegiid mat leat ja ahte fertejit leat buorit rutiinnat dulkonbálvalusaid geavahettiin. Čuovvolan dihte dulkonbálvalusaid sámi álbmogii, lea Davvi Dearvvašvuohta RHF bivdán erenoamáš raporterema dan birra dan bargodokumeanttas mii lea dearvvašvuođaásahusaide 2008 hárrái. Departemeanta áigu guorahallat movt dien dili sáhttá buoridit.

Ollu buhcciidáittardeaddjit davimus fylkkain eai leat systemáhtalaččat bidjan daid jearaldagaid sierra mat sámi álbmogis leat leamaš boahtán. Dalle go sámi olbmot leat váldán oktavuođa, de lea ovddemustá leamaš danne go lea váilon dulkonbálvalus dearvvašvuođabálvalusas.

Fágabirrasat ja eiseválddit leat Sámi dearv­vašvuođadutkanguovddáža bokte, mii lea Romssa universitehtas, ožžon eambbo dieđuid sámi álb­moga dearvvašvuođa- ja eallindili birra. Dutkanbohtosat čájehit dán rádjái eanemustá ahte eai leat namuhan veara erohusat dearvvašvuođadilis gaskal sápmelaččaid ja muđui dan álbmogis mii orru sámi guovlluin. Sámi álbmot ii leat nu duhtavaš dearvvašvuođabálvalusain go muđui álbmot. Jus leažžá nu ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa ja sámi geavaheddjiid gaskkas lea heajos gielalaš ja kultuvrralaš gulahallan, de eai ane sámit nu ollu ávkki dain bálvalusain. Gielalaš boasttuipmárdusat sáhttet dagahit stuora váttisvuođaid dikšumis.

Govus 9.1 Ovttadássásaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat eaktudit ahte sámi álbmogiin deaivvadit dakkár bargit geain lea gelbbolaš-vuohta sihke sámegielas ja sámekultuvrras.

Gáldu: John-Marcus Kuhmunen

Departemeantta juolludeamit dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaide sámi álbmogii juolluduvvojit kapihttal 724 bokte. Jahkái 2008 lea biddjojuvvon 13 milj. ruvnno dasa ahte ain doalahit doaibmabijuid doaibmaplána vuođul man namma lea » Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta». Dearvvašvuođadirektoráhtta hálddaša daid ruđaid mat leat doarjjaruhtan earret eará Sámediggái ja Sámi dearvvašvuođadutkanguovddážii. Daidda ruđaide gullá maid rádjesuohkaniid ovttasbargu dain suohkaniin mat leat Davvi-Suomas, Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Kapihttal 743 bokte lea juolluduvvon 27,5 milj. ruvnno jahkái 2008 Sámi nationála gelbbolašvuođaguovddážii psyhkalaš dearv­-vašvuođagáhttema várás vai besset bargat eambbo psyhkalaš dearvvašvuođain.

8.1.1 Láhkavuođđu ja ovddasvástádusa juogadeapmi dearvvašvuođabálvalusas

Dearvvašvuođalágat ráddjejit movt oktavuohta galgá leat dearvvašvuođadoaimmaid, bargiid ja ­dearvvašvuođageavaheddjiid gaskkas. Buhcciid vuoigatvuođaid ráddje ovddemustá buhcciidvuoigatvuođaláhka. Lágas leat njuolggadusat movt okta­vuohta galgá leat buhcciid ja dearv­vašvuođabálvalusa/dearvvašvuođabargiid gaskkas ja dat čalmmustahttá buohcci ja buohcci dárbbuid. Lága ferte geahččat ovttas eará lágaiguin mat gusket dearvvašvuođabálvalussii, nu go dearv­vaš­vuođabargiid lága, spesialista dearv­vaš­vuođabálvaluslága, suohkan dearvvašvuođabálvalus lága, bátnedikšunbálvalus- lága ja psyhkalaš dearvvašvuođagáhtten lága. Sámelágas leat dasa lassin njuolggadusat mat addet Norgga sámi ál-bmogii viiddiduvvon vuoigatvuođa atnit sámegiela vai besset fuolahit iežaset beroštumiid báikkálaš ja guovllu dearvvašvuođa- ja sosialásahusaid ektui.

Ovddasvástádusa juohkin dearvvašvuođa- ja sosialsuorggis čilge geas lea ovddasvástádus deavdit geavaheddjjiid vuoigatvuođaid dan suorggis. 2002 rájes lea ovddasvástádusa juohkin Norgga álbmoga dearvvašvuođabálvalusas na:

• Stáhtaslea ovddasvástádus oaju máksimis, ­buohcciviesuin ja eará spesialistadearvvaš-vuođabálvalusas (maiddái psyhkalaš dearvvaš-vuođagáhttemis ja spesialiserejuvvon gárrenvuođafuolahusas) ja spesialiserejuvvon mánáid-suodjalusa bálvalusain, ja maid stáhtalaš bearráigeahččandoaimmas.

• Fylkkasuohkanislea ovddasvástádus bátnedikšunbálvalusas ja bearašsuodjalusas.

• Suohkaniinlea ovddasvástádus dábálašdoavttirbálvalusas, fysioterapiijabálvalusas, jortamovrabálvalusas, dearvvašvuođastašuvnna- ja skuv­ladearvvašvuođabálvalusas. Dikšun- ja fuolahusbálvalusat lea vuosttaš dikšundássi psyhkalaš dearvvašvuođabarggus, gárrenvuođa-suodjalusas ja mánáidsuodjalusas, ja das lea maid ovddasvástádus eará sosialbálvalusain. Suohkansuorggis lea iešheanalaš ovddasvástádus ovddidit iežaset dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusa plánaid mielde vai dat livččii heivehuvvon guovllu sámi álbmogii.

8.1.2 Sámedikki rolla dearvvašvuođapolitihka hábmemis

Sámediggi lea stáhta eiseválddiid guovddáš ságastallanbealli go lea sáhka politihkkahábmemis ja sin hárrái geain lea ovddasvástádus bálvalusaid fállat sámi álbmogii. Ráđđádallanšiehtadus gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki guoská maid dearvvašvuođapolitihkalaš suorgái.

Sámediggi evttoha sámi birrasiin evttohasaid dearvvašvuođaásahusaid stivrraide. Sámediggi iežas rolla bokte dán suorggis sáhttá dagahit ahte guovllu dearvvašvuođaásahusat fuolahit ovttasdássásaš ja olámuttot spesialistadearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii. Leat ásahan ovttasbargoorgána gaskal Sámedikki ja guovllu dear­v-vašvuođaásahusaid. Davvi Dearvvašvuohta Finnmárkku Dearvvašvuođa ja Sámedikki bokte lea eanemus konkrehta ovttasbargu.

Iešguđetlágan fága organisašuvnnat/ásahusat bivdet maid Sámedikki nammadit áirasiid fágaráđiide, stivrraide ja stivrajoavkkuid miellahttun mat galget ovddastit ja vuhtii váldit sámi beroštumiid. Nu leat dat áirasat deaŧalaš eavttuidaddit ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosialpolitihkas.

Daid doarjjaruđaid bokte maid juhket báikkálaš prošeavttaide fylkkagielddain ja gielddain lea maid Sámedikkis váikkuhanvejolašvuohta dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusas sámi álbmogii.

Sámediggi lea maŋimus jagiid ožžon measta 6 milj. ruvnno juohke jagi iežaset dearvvašvuođa- ja fuollasuorggi bargui. Daidda prošeaktaruđaide maid Sámediggi lea juolludan heivehit dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid sámi álbmogii lea duogážin NOUs 1995:6 Plan for helse- og sosialtjenester for den samiske befolkning. NOU dagai oainnusin ahte sámi dearvvašvuođa vuostáiváldiin ja Norgga dearvvašvuođabálvalusas ledje stuora hástalusat go galge guđetguimmiideaset ipmirdit. Dan barggu čuovvoledje Stoltenberg I-ráđđehusa doaibmaplánas. Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta.Dan doaibmaplána mielde čuvvo prošeaktaruđat maiguin sáhtte bidjat johtui muhtin doaibmabijuid plánas. Sámediggi lea mearridan njuolggadusaid prošeaktaruđaid ektui ja daid njuolggadusaid mielde, de mearrida Sámediggeráđđi juohke jagi makkár nannensurggiide ­bidjet ruđaid. Go meannudit ohcamušaid, de deattuhit nannet doaimmaid viidát geográfalaččat ja ahte galget doarjut iešguđet fágasurggiid dearvvašvuođa- ja sosialsuorggis. Juolluduvvon prošeaktaruđat maŋemus jagiid leat čadnojuvvon dakkár surggiide go:

• áhpehisvuohta, riegádahttin ja mánnaoažžun-fuolla.

• Nuorat ja gárrenvuohta.

• Dearvvašvuođabálvalusaid heiveheapmi sámi álbmogii.

• Dulkonbálvalusaid ráhkadeapmi sámi álbmogii mas deattuhuvvo dearvvašvuođabálvalus.

• Boarásnuvvan ja boarisvuođafuolla mas erenoamážit gehččet demeansafuola.

Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa 11. čuoggá.

8.2 Psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalus

Psyhkalaš dearvvašvuođa buoridanplána galgá ođastuvvot ja dalle leat ásahuvvon nationála gelbbolašvuođadoaimmat sámi álbmoga psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalussii. Gelbbolašvuođadoaim­mat mánáid- ja nuoraidpsykiatriijii lea ásahuvvon Kárášjohkii ja Leavnnja rávisolbmopsykiatriijii. Dat leat organisatuvrralaččat čohkkejuvvon Sámi nationála psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema gelbbolašvuođaguovddážii (SANKS). SANKS guovddážis lea našuvnnalaš ovddasvástádus leat fárus olaheame ovttadássásaš psyhkalaš dearvvašvuođa-suddjen fálaldaga olles Norgga sámi álbmogii.

Sierra várrejuvvun juolludemiin ođastanplánas lea leamaš stuora váikkuhus, ja SANKS lea čatnan alcces nana sámi fágabargoveaga. SANKS dutkan, bagadallan ja klinihkalaš doaimmat leat ovdánahttojuvvome. SANKS lea Leavnnjas ja dat lea rávis-olbmuid psykiátralaš jándorfálaldaga bokte ásahan ovttasbarggu suohkaniiguin. Das galget bargat ovttas bagadallama ektui ja doallat ovttasbargo-čoahkkimiid mat dagahit suohkana dearvvaš-vuođabálvalusa gearggusin váldit vuostá daid buhcciid geat leat beassan ruoktot. Ain lea hástalussan oainnusin dahkat dan doaimma mii lea SANKS:s regiunála dearvvašvuođafitnodaga siskkobealde ja maid iežaset suohkaniid ektui ja eará guovlluid ektui, vai gelbbolašvuohta boađášii eambbo geavaheddjiide ávkin.

8.2.1 Doaibmabijut maiguin eastadit mánáid ja nuoraid seksuála illásteami

Sámi servodat lea maŋimus jagiid vásihan ahte veagal­váldináššit leat ožžon ollu beroštumi preassas. Seksuála veagalváldin mánáid vuostá dáhpáhuvvá máŋgga báikkis, ii ge dat leat erenoa-máš sámi iđa. Go barget mánáid seksuála veagalváldima vuosttaldemiin sámi gilážiin, de dalle ferte leat gelbbolašvuohta sámi kultuvrras lassin dasa ahte lea gelbbolašvuohta oppalaččat seksuála veagalváldima birra.

SANK ásahii 2007:s fágajoavkku Guovdageain-nu suohkanii ja mas leat guokte psykologa. Dat guovttos leaba olles 2007:s fállan klinihkalaš bálvalusaid mat leat jurddašuvvon daid suohkana mánáide ja nuoraide geat leat vásihan seksuála veagalváldima. Das leat deattuhan oahpahusa skuvl­las, joavkočoahkkimiid nuoraiguin ja čoahkkimiid váhnemiiguin. Suohkanii leat ásahan telefonbálvalusa. Ja veagalváldiide maid leat fállan veahki. Sullasaš doaibmabijuid leat dál ásaheame Divttas-vuona suohkanii daid vásáhusaid vuođul maid Guovdageainnus leat vásihan.

9.2 Psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalus

Psyhkalaš dearvvašvuođa buoridanplána galgá ođastuvvot ja dalle leat ásahuvvon nationála gelbbolašvuođadoaimmat sámi álbmoga psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalussii. Gelbbolašvuođadoaim­mat mánáid- ja nuoraidpsykiatriijii lea ásahuvvon Kárášjohkii ja Leavnnja rávisolbmopsykiatriijii. Dat leat organisatuvrralaččat čohkkejuvvon Sámi nationála psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema gelbbolašvuođaguovddážii (SANKS). SANKS guovddážis lea našuvnnalaš ovddasvástádus leat fárus olaheame ovttadássásaš psyhkalaš dearvvašvuođa-suddjen fálaldaga olles Norgga sámi álbmogii.

Sierra várrejuvvun juolludemiin ođastanplánas lea leamaš stuora váikkuhus, ja SANKS lea čatnan alcces nana sámi fágabargoveaga. SANKS dutkan, bagadallan ja klinihkalaš doaimmat leat ovdánahttojuvvome. SANKS lea Leavnnjas ja dat lea rávis-olbmuid psykiátralaš jándorfálaldaga bokte ásahan ovttasbarggu suohkaniiguin. Das galget bargat ovttas bagadallama ektui ja doallat ovttasbargo-čoahkkimiid mat dagahit suohkana dearvvaš-vuođabálvalusa gearggusin váldit vuostá daid buhcciid geat leat beassan ruoktot. Ain lea hástalussan oainnusin dahkat dan doaimma mii lea SANKS:s regiunála dearvvašvuođafitnodaga siskkobealde ja maid iežaset suohkaniid ektui ja eará guovlluid ektui, vai gelbbolašvuohta boađášii eambbo geavaheddjiide ávkin.

9.2.1 Doaibmabijut maiguin eastadit mánáid ja nuoraid seksuála illásteami

Sámi servodat lea maŋimus jagiid vásihan ahte veagal­váldináššit leat ožžon ollu beroštumi preassas. Seksuála veagalváldin mánáid vuostá dáhpáhuvvá máŋgga báikkis, ii ge dat leat erenoa-máš sámi iđa. Go barget mánáid seksuála veagalváldima vuosttaldemiin sámi gilážiin, de dalle ferte leat gelbbolašvuohta sámi kultuvrras lassin dasa ahte lea gelbbolašvuohta oppalaččat seksuála veagalváldima birra.

SANK ásahii 2007:s fágajoavkku Guovdageain-nu suohkanii ja mas leat guokte psykologa. Dat guovttos leaba olles 2007:s fállan klinihkalaš bálvalusaid mat leat jurddašuvvon daid suohkana mánáide ja nuoraide geat leat vásihan seksuála veagalváldima. Das leat deattuhan oahpahusa skuvl­las, joavkočoahkkimiid nuoraiguin ja čoahkkimiid váhnemiiguin. Suohkanii leat ásahan telefonbálvalusa. Ja veagalváldiide maid leat fállan veahki. Sullasaš doaibmabijuid leat dál ásaheame Divttas-vuona suohkanii daid vásáhusaid vuođul maid Guovdageainnus leat vásihan.

9.3 Somáhtalaš spesialistadearvvašvuođabálvalus

Spesialistadoavtterguovddáš Kárášjogas lea ásahuvvon danne vai bálvala sámi álbmoga dainna gelbbolašvuođain mii sis lea sámegielas ja kultuvrras. Guovddážis lea álggu rájes leamaš fálaldat sismedisiinnas, beallje-njunne-čotta dálkkodeamis ja revmatologiijas. Guovddážis lea maid fálaldat ortopediijas ja kirurgiijas ja liikkeváttuin. Guovddážis lea suojusgovvaossodat, varralaboratoria ja gullanguovddáš.

8.3 Somáhtalaš spesialistadearvvašvuođabálvalus

Spesialistadoavtterguovddáš Kárášjogas lea ásahuvvon danne vai bálvala sámi álbmoga dainna gelbbolašvuođain mii sis lea sámegielas ja kultuvrras. Guovddážis lea álggu rájes leamaš fálaldat sismedisiinnas, beallje-njunne-čotta dálkkodeamis ja revmatologiijas. Guovddážis lea maid fálaldat ortopediijas ja kirurgiijas ja liikkeváttuin. Guovddážis lea suojusgovvaossodat, varralaboratoria ja gullanguovddáš.

8.4 Habiliteren ja rehabiliteren

Soria Moria-julggaštusas lea celkojuvvon ahte rehabiliteren ja lášmmohallan galgá sihkkarastojuvvot buohkaide geat dan dárbbašit maŋŋil buozalmasvuođa dahje roasmmohuvvama. Ráđđehus áigu maid bargat dan ala ahte mánát geat leat doaibmaváillagat dahje geain lea bistevaš dávda, galget oažžut buori ja fágaidgaskasaš habiliterenfálaldaga. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bijai ovdan Nationála strategiija habiliteremii ja rehabiliteremii oktanaga Sd.prp. nr. 1 (2007 – 2008). Strategiijas lea čállojuvvon fálaldagaid birra mat leat sámi álbmogii.

Ovttaskas olbmo riekti rehabiliteremii lea dál sihkkarastojuvvon lágaid bokte, sihke suohkan­dearvvašvuođabálvalusálága bokte ja erenoamáš-dearvvašvuođabálvaluslága bokte. Sámi álbmogii galget fállojuvvot habiliteren- ja rehabiliterenbálvalusat dábálaš bálvalusfáladaga siskkobealde. Hástalus lea hukset sámi giellamáhtu ja kulturipmárdusa doppe gos lea dárbu. Diekkár ipmárdusa nannendoaimmat leat ain dárbbašlaččat. Dakkár olbmot geain lea kognitiiva váili buozalmasvuođa dahje roasmmohuvvama dihte, dárbbašit erenoa-mážit dakkár rehabiliterenbálvalusa gos giella- ja kulturipmárdus lea vuođđun ovttasdoaibmamii. Dearvvašvuođaguovddáš Sonjatun Ráissas lea earret eará stáhtalaš erenoamášpedagogalaš rehabiliterenbáiki dakkár buhcciide geain lea afasiija dahje geain leat jietnaváttut. Dat guovddáš lea maid oassin Davvi- Norgga Universitehtabuohcciviesu HF erenoamášdearvvašvuođa bálvalusas. Dearvvaš-vuođadirektoráhtta ruhtada ovtta sámegielat logopeda virggi dan guovddážis prošeaktaruđaid bokte juohke jagi vai sihkkarastet ahte sámegielat ol-bmuiguin deaivvadit dakkárat geain lea giella- ja kulturipmárdus. Dearvvašvuođadirektoráhtta bargá maid nationála fágalaš eastadan-, dikšun- ja vuoiŋŋaščaskkástaga rehabiliteren njuolggadusaiguin. Dan barggus árvvoštallet ahte lea go dárbu erenoamáš doaimmaide go galgá implementeret njuolggadusaid dakkár álbmogii mas kultuvra ja giella sáhttet dagahit heđuštemiid.

Boksa 9.1 Sámi máilmmiipmárdus ja kulturipmárdus dikšun- ja fuolahusbálvalusas

Govus 9.2 Omasvuona suohkan Romssa fylkkas

Omasvuona suohkanis čađahuvvui áigodagas 2003 – 2006 Sámedikki vehkiin prošeakta mas lei ulbmil implementeret mearrasámi ja kveana eallinipmárdusa ja árbevieru dábálaš dikšun- ja fuolahusbálvalussii. Deaŧálaš oasit dan barggus leat ásahit dakkár barggu mas lea systemáhtalaš máhttoovdánahttin, dokumentašuvdna ja johtui bidjan dan eallinmáhtus mii lea geavaheddjiin, lagaš olbmuin ja bargiin. Ja lea maid deaŧálaš ahte báikkálaš birrasa árvvut ja árbevierut čalmmustahttojuvvojit.

Diet bargu lea dagahan ahte bargiin, geavaheddjin ja lagaš olbmuin lea mokta ja beroštupmi. Kulturipmárdus ja doaibmabijut leat dál čállojuvvon buot ossodaga jahkerapporttaide ja doaibmaplánaide. Muđui de lea dat dakkár fáddá masa bargit áinnas válljejit iežaset čiekŋudit lasse- ja joatkkaoahpus. Buot individuálaplánaid bálvalusas lea sierra kulturoassi.

Bálvalussii gullet buohcciviesut, ruovt­tubálvalus, psyhkalaš dearvvašvuohta, doai-b­mavádjit ja bargohárjehus buot joavk­kuide ja dat fátmmasta juohke agi olbmuid.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bijai ovdan 2007:s oasseplána Fuolahusplánii 2015; Demeansaplána 2015 – Buorre beaivi. Plána ráhkadedje Raportta IS-1486 vuođul «Muittoheapmi, muhto ii vajálduvvon» Dearvvašvuođadirektoráhtas, ja mas bohtet ovdan hástalusat, dárbbut ja ávžžuhuvvon nannensuorggit ee. sámi álbmogii». Go olbmui boahtá demeansa, de sáhttá son massit iežas nuppi giela, ja sápmelaččaide sáhttá dat dagahit ahte dárogielmáhttu jávká ja de sáhttet gulahallanváttisvuođat šaddat. Departemeanta oaidná dárbbu ásahit sámi demeansaguovddáža mii sáhttá leat veahkkin čielggadanbargguin ja demeanssa fuomášeamis ja mii sáhttá leat veahkkin johtti rávvagiiguin ja bagadallamiin.

9.4 Habiliteren ja rehabiliteren

Soria Moria-julggaštusas lea celkojuvvon ahte rehabiliteren ja lášmmohallan galgá sihkkarastojuvvot buohkaide geat dan dárbbašit maŋŋil buozalmasvuođa dahje roasmmohuvvama. Ráđđehus áigu maid bargat dan ala ahte mánát geat leat doaibmaváillagat dahje geain lea bistevaš dávda, galget oažžut buori ja fágaidgaskasaš habiliterenfálaldaga. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bijai ovdan Nationála strategiija habiliteremii ja rehabiliteremii oktanaga Sd.prp. nr. 1 (2007 – 2008). Strategiijas lea čállojuvvon fálaldagaid birra mat leat sámi álbmogii.

Ovttaskas olbmo riekti rehabiliteremii lea dál sihkkarastojuvvon lágaid bokte, sihke suohkan­dearvvašvuođabálvalusálága bokte ja erenoamáš-dearvvašvuođabálvaluslága bokte. Sámi álbmogii galget fállojuvvot habiliteren- ja rehabiliterenbálvalusat dábálaš bálvalusfáladaga siskkobealde. Hástalus lea hukset sámi giellamáhtu ja kulturipmárdusa doppe gos lea dárbu. Diekkár ipmárdusa nannendoaimmat leat ain dárbbašlaččat. Dakkár olbmot geain lea kognitiiva váili buozalmasvuođa dahje roasmmohuvvama dihte, dárbbašit erenoa-mážit dakkár rehabiliterenbálvalusa gos giella- ja kulturipmárdus lea vuođđun ovttasdoaibmamii. Dearvvašvuođaguovddáš Sonjatun Ráissas lea earret eará stáhtalaš erenoamášpedagogalaš rehabiliterenbáiki dakkár buhcciide geain lea afasiija dahje geain leat jietnaváttut. Dat guovddáš lea maid oassin Davvi- Norgga Universitehtabuohcciviesu HF erenoamášdearvvašvuođa bálvalusas. Dearvvaš-vuođadirektoráhtta ruhtada ovtta sámegielat logopeda virggi dan guovddážis prošeaktaruđaid bokte juohke jagi vai sihkkarastet ahte sámegielat ol-bmuiguin deaivvadit dakkárat geain lea giella- ja kulturipmárdus. Dearvvašvuođadirektoráhtta bargá maid nationála fágalaš eastadan-, dikšun- ja vuoiŋŋaščaskkástaga rehabiliteren njuolggadusaiguin. Dan barggus árvvoštallet ahte lea go dárbu erenoamáš doaimmaide go galgá implementeret njuolggadusaid dakkár álbmogii mas kultuvra ja giella sáhttet dagahit heđuštemiid.

Boksa 9.1 Sámi máilmmiipmárdus ja kulturipmárdus dikšun- ja fuolahusbálvalusas

Govus 9.2 Omasvuona suohkan Romssa fylkkas

Omasvuona suohkanis čađahuvvui áigodagas 2003 – 2006 Sámedikki vehkiin prošeakta mas lei ulbmil implementeret mearrasámi ja kveana eallinipmárdusa ja árbevieru dábálaš dikšun- ja fuolahusbálvalussii. Deaŧálaš oasit dan barggus leat ásahit dakkár barggu mas lea systemáhtalaš máhttoovdánahttin, dokumentašuvdna ja johtui bidjan dan eallinmáhtus mii lea geavaheddjiin, lagaš olbmuin ja bargiin. Ja lea maid deaŧálaš ahte báikkálaš birrasa árvvut ja árbevierut čalmmustahttojuvvojit.

Diet bargu lea dagahan ahte bargiin, geavaheddjin ja lagaš olbmuin lea mokta ja beroštupmi. Kulturipmárdus ja doaibmabijut leat dál čállojuvvon buot ossodaga jahkerapporttaide ja doaibmaplánaide. Muđui de lea dat dakkár fáddá masa bargit áinnas válljejit iežaset čiekŋudit lasse- ja joatkkaoahpus. Buot individuálaplánaid bálvalusas lea sierra kulturoassi.

Bálvalussii gullet buohcciviesut, ruovt­tubálvalus, psyhkalaš dearvvašvuohta, doai-b­mavádjit ja bargohárjehus buot joavk­kuide ja dat fátmmasta juohke agi olbmuid.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bijai ovdan 2007:s oasseplána Fuolahusplánii 2015; Demeansaplána 2015 – Buorre beaivi. Plána ráhkadedje Raportta IS-1486 vuođul «Muittoheapmi, muhto ii vajálduvvon» Dearvvašvuođadirektoráhtas, ja mas bohtet ovdan hástalusat, dárbbut ja ávžžuhuvvon nannensuorggit ee. sámi álbmogii». Go olbmui boahtá demeansa, de sáhttá son massit iežas nuppi giela, ja sápmelaččaide sáhttá dat dagahit ahte dárogielmáhttu jávká ja de sáhttet gulahallanváttisvuođat šaddat. Departemeanta oaidná dárbbu ásahit sámi demeansaguovddáža mii sáhttá leat veahkkin čielggadanbargguin ja demeanssa fuomášeamis ja mii sáhttá leat veahkkin johtti rávvagiiguin ja bagadallamiin.

9.5 Diehtojuohkin borasdávdabuhcciide

Dál fállá Norgga borasdávdasearvi sámi buhcciide váldit oktavuođa «Kreftlinjen» nammasaš linnjái mas sámegielat borasdávdabuohccidivššár lea olámuttos elektruvnnalaš poastta bokte ja maid telefuvnna bokte oktii vahkkui. Giđđat 2007 almmuhuvvui gihpa borasdávdda birra sámegillii. Lea dárbu nannet diekkár diehtojuohkima ain eambbo.

8.5 Diehtojuohkin borasdávdabuhcciide

Dál fállá Norgga borasdávdasearvi sámi buhcciide váldit oktavuođa «Kreftlinjen» nammasaš linnjái mas sámegielat borasdávdabuohccidivššár lea olámuttos elektruvnnalaš poastta bokte ja maid telefuvnna bokte oktii vahkkui. Giđđat 2007 almmuhuvvui gihpa borasdávdda birra sámegillii. Lea dárbu nannet diekkár diehtojuohkima ain eambbo.

8.6 Gárrendilli

«Nuorra davvin» iskkadeami oktavuođas čájehii raporta ahte «Nuorra Sámis» (2003) iešdieđihuvvon alkohol- ja narkotihkkaatnin sámi nuoraid gaskkas lea unnit go muđui álbmogis, ja buot unni­mus Sis-Finnmárkkus. Dat leat miellagiddevaš dieđut mat sáhttet leat fárus jávkadeame daid gáttuid mat dáidet leat ja mat leat juste nuppe ládje. Raportta bohtosiid gánnáha atnit muittus, ja fertešii maid guorahallat daid dárkileappot go viidáseappot galget bargat eastadanbargguin.

Eastadandoaimmat fertejit leat eambbo ulbmiliid guvlui ja váldit vuhtii ahte dain olbmuin geain lea sámi duogáš soitet leat eará dárbbut go dáčča álbmogis, ovdamearkka dihte jorgaleami dahje dulkoma dáfus. Oppalaš vásáhusat orrot leame dat ahte sámi buohccit gárrenmirkoinstitušuvnnain orrot jávohaga ja okto sajis danne go leat vásihan fápmooktavuođaid ja eaidadeami. Vai buorránivčče daid sámi buhcciid dikšunbohtosat geat lea institušuvnnain, de áigu departemeanta ovttasráđiid Sámedikkiin ja sámi dearvvašvuođa- ja sosialfágalaš birrasiiguin ásahit dakkár fálaldaga mas lea mielde sámi kultuvrralaš vásáhus, gos árbevirolaš ealáhusaide čadnon fysalaš bargu ja duodji sáhttá leat guovddážis.

9.6 Gárrendilli

«Nuorra davvin» iskkadeami oktavuođas čájehii raporta ahte «Nuorra Sámis» (2003) iešdieđihuvvon alkohol- ja narkotihkkaatnin sámi nuoraid gaskkas lea unnit go muđui álbmogis, ja buot unni­mus Sis-Finnmárkkus. Dat leat miellagiddevaš dieđut mat sáhttet leat fárus jávkadeame daid gáttuid mat dáidet leat ja mat leat juste nuppe ládje. Raportta bohtosiid gánnáha atnit muittus, ja fertešii maid guorahallat daid dárkileappot go viidáseappot galget bargat eastadanbargguin.

Eastadandoaimmat fertejit leat eambbo ulbmiliid guvlui ja váldit vuhtii ahte dain olbmuin geain lea sámi duogáš soitet leat eará dárbbut go dáčča álbmogis, ovdamearkka dihte jorgaleami dahje dulkoma dáfus. Oppalaš vásáhusat orrot leame dat ahte sámi buohccit gárrenmirkoinstitušuvnnain orrot jávohaga ja okto sajis danne go leat vásihan fápmooktavuođaid ja eaidadeami. Vai buorránivčče daid sámi buhcciid dikšunbohtosat geat lea institušuvnnain, de áigu departemeanta ovttasráđiid Sámedikkiin ja sámi dearvvašvuođa- ja sosialfágalaš birrasiiguin ásahit dakkár fálaldaga mas lea mielde sámi kultuvrralaš vásáhus, gos árbevirolaš ealáhusaide čadnon fysalaš bargu ja duodji sáhttá leat guovddážis.

9.7 Nationála strategiija čuovvoleapmi dássen dihte sosiála dearvvašvuođaerohusaid

Sámi dearvvašvuođadutkanguovddážis lea sihke epidemiologalaš ja servodatdieđalaš gelbbolašvuohta, ja dat sáhttá leat mielde fuomášuhttime sosiála erohusaid dearvvašvuođas ja dearvvašvuođameannudeamis, jus dat gávnojit, gaskal dáčča ja sámi álbmoga ja maid siskkobealde sámi álbmoga. Doaibmabijuid johtui bidjan vai šattašii eambbo giellagelbbolašvuohta ja kulturipmárdus lea mearrideaddjin jus galget leat eambbo ovttalágan bohtosat dearvvašvuođabálvalusas. Eallindillesuorggis leat muđui stuora hástalusat danne go máŋggas heitet skuvllas ja leat barggu haga bistevaččat. Olbmo oppalaš eallindilli mearkkaša ollu jus galgá leat dearvvaš ja nagodit eallima ja maid atnit daid ortnegiid mat leat ásahuvvon servodahkii. Lea mearrideaddjin ahte ovttastuhttin gaskal iešguđet NAV-etáhta osiid lihkostuvvá, ja ahte go barget sámi geavaheddjiiguin de váldet vuhtii sin kultuvrralaš vásáhusaid. Soaitá leat dárbu bidjat johtui eará doaimmaid ja kursafálaldagaid go daid mat leat unnit eanet ovttaiduhttojuvvon riikkadásis. Jus dien galgá olahit, de fertejit geavaheaddjit leat mielde das.

8.7 Nationála strategiija čuovvoleapmi dássen dihte sosiála dearvvašvuođaerohusaid

Sámi dearvvašvuođadutkanguovddážis lea sihke epidemiologalaš ja servodatdieđalaš gelbbolašvuohta, ja dat sáhttá leat mielde fuomášuhttime sosiála erohusaid dearvvašvuođas ja dearvvašvuođameannudeamis, jus dat gávnojit, gaskal dáčča ja sámi álbmoga ja maid siskkobealde sámi álbmoga. Doaibmabijuid johtui bidjan vai šattašii eambbo giellagelbbolašvuohta ja kulturipmárdus lea mearrideaddjin jus galget leat eambbo ovttalágan bohtosat dearvvašvuođabálvalusas. Eallindillesuorggis leat muđui stuora hástalusat danne go máŋggas heitet skuvllas ja leat barggu haga bistevaččat. Olbmo oppalaš eallindilli mearkkaša ollu jus galgá leat dearvvaš ja nagodit eallima ja maid atnit daid ortnegiid mat leat ásahuvvon servodahkii. Lea mearrideaddjin ahte ovttastuhttin gaskal iešguđet NAV-etáhta osiid lihkostuvvá, ja ahte go barget sámi geavaheddjiiguin de váldet vuhtii sin kultuvrralaš vásáhusaid. Soaitá leat dárbu bidjat johtui eará doaimmaid ja kursafálaldagaid go daid mat leat unnit eanet ovttaiduhttojuvvon riikkadásis. Jus dien galgá olahit, de fertejit geavaheaddjit leat mielde das.

8.8 Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš

Dan rájes go guovddáš ásahuvvui 2001:s, de lea dat čađahan muhtin ráje iskkademiid mat gullet sámi álbmoga dearvvašvuhtii ja eallindillái. Deaŧalea­mos iskkadeamit leat:

• Dearvvašvuođa- ja eallindiliiskkadeapmi SAMINOR

• álgoálbmotdutkan polára guovlluin

• Nuorat ja dearvvašvuohta davvin

• Kárten Davvi- Norgga dearvvašvuođa- ja sosialbargiid gaskkas – gelbbolašvuohta ja bálvalusfáladat

Guovddážis lea buorre dilli bestema dáfus danne go máŋggas geat leat čađahan doavttergráda hálidit joatkit dutkin. Deavvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu ain doalahit ruhtadeami guovddážii guhkitáiggi perspektiivvas. Dat lea sihkkarastin dihte guhkitáiggi máhttoloktema ja dutkanaktivitehta guovddážis.

Ovddosguvlui de galget leat čuvvovaš dutkansuorggit leat guovddážis:

• Rastáčuohpahatguorahallan dain bohtosiin mat ledje dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeamis SAMINORas ja maid čuovvolahttiniskkadeapmi mii sáhttá čájehit rievdademiid mat áiggi mielde šaddet eallinvuogis, eallindilis ja dearvvašvuođas.

• Ráhkadit ovttasbarggu riikkaidgaskasaš dutkamis ee. álgoálbmotdutkama polára guovlluin. Hálidit oassálastit «Survey of living conditions in the Artic» – SliCA nammasaš doibmii. Diekkár ovttasbargu dagahivččii eambbo viiddis riikkaidgaskasaš beroštumi.

• Biraslaš váttisvuođat mat gusket dearvvašvuhtii ja eallindillái. álggus lea vuos sáhka birasnuoskkidemiin sámi árbevirolaš biepmus; bohccobierggus ja guolis. Hálidit čađahit viidát medisiinnalaš ja kultuvrralaš iskkadeami das movt Tsjernobyl lihkohisvuohta váikkuhii oarjelsámiide dan ovdalaš ovdaprošeavtta vuođul mii čađahuvvui 2006:s.

• Eambbo bargagoahtit ovttas Statistihkalaš Guovddášdoaimmahagain, Sámedikkiin ja Sámi allaskuvllain Guovdageainnus.

• Joatkit dutkama mii gullá iešsoardimii, gárrendillái ja psyhkalaš dearvvašvuhtii.

Bohtosat diein iskkademiin galget dađistaga almmuhuvvot.

9.8 Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš

Dan rájes go guovddáš ásahuvvui 2001:s, de lea dat čađahan muhtin ráje iskkademiid mat gullet sámi álbmoga dearvvašvuhtii ja eallindillái. Deaŧalea­mos iskkadeamit leat:

• Dearvvašvuođa- ja eallindiliiskkadeapmi SAMINOR

• álgoálbmotdutkan polára guovlluin

• Nuorat ja dearvvašvuohta davvin

• Kárten Davvi- Norgga dearvvašvuođa- ja sosialbargiid gaskkas – gelbbolašvuohta ja bálvalusfáladat

Guovddážis lea buorre dilli bestema dáfus danne go máŋggas geat leat čađahan doavttergráda hálidit joatkit dutkin. Deavvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu ain doalahit ruhtadeami guovddážii guhkitáiggi perspektiivvas. Dat lea sihkkarastin dihte guhkitáiggi máhttoloktema ja dutkanaktivitehta guovddážis.

Ovddosguvlui de galget leat čuvvovaš dutkansuorggit leat guovddážis:

• Rastáčuohpahatguorahallan dain bohtosiin mat ledje dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeamis SAMINORas ja maid čuovvolahttiniskkadeapmi mii sáhttá čájehit rievdademiid mat áiggi mielde šaddet eallinvuogis, eallindilis ja dearvvašvuođas.

• Ráhkadit ovttasbarggu riikkaidgaskasaš dutkamis ee. álgoálbmotdutkama polára guovlluin. Hálidit oassálastit «Survey of living conditions in the Artic» – SliCA nammasaš doibmii. Diekkár ovttasbargu dagahivččii eambbo viiddis riikkaidgaskasaš beroštumi.

• Biraslaš váttisvuođat mat gusket dearvvašvuhtii ja eallindillái. álggus lea vuos sáhka birasnuoskkidemiin sámi árbevirolaš biepmus; bohccobierggus ja guolis. Hálidit čađahit viidát medisiinnalaš ja kultuvrralaš iskkadeami das movt Tsjernobyl lihkohisvuohta váikkuhii oarjelsámiide dan ovdalaš ovdaprošeavtta vuođul mii čađahuvvui 2006:s.

• Eambbo bargagoahtit ovttas Statistihkalaš Guovddášdoaimmahagain, Sámedikkiin ja Sámi allaskuvllain Guovdageainnus.

• Joatkit dutkama mii gullá iešsoardimii, gárrendillái ja psyhkalaš dearvvašvuhtii.

Bohtosat diein iskkademiin galget dađistaga almmuhuvvot.

9.9 Bátnedearvvašvuohta

Sd.dieđ. nr. 35 (2006 – 2007 )Tilgjengelighet, kompetanse og sosial utjevning – Framtidas tannhelsetjenester dieđáhusas lea sámi álbmoga bátnedearv-vašvuođabálvalusaid birra čállojuvvon. Finnmárkku fylkkagielddalaš bátnedearvvašvuođabálvalus muitala ahte bátnedearvvašvuođadilli sámi guovlluin lea váttis, sihke mánáid ja nuoraid gaskkas ja maiddái rávesolbmuid gaskkas. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu čohkket ain eambbo dieđuid sámi álbmoga bátnedearvvašvuođa birra.

Okta ágga lei váttisvuohta háhkat bátnedoaktáriid almmolaš virggiide Davvi-Norgii ja dat dagahii ge ahte Stuoradiggi 2002s čuovvoli evttohusa lasihit návcca oahpahit bátnedoaktáriid. Dat lasi-heapmi galggai leat dainna lágiin ahte ásahit ođđa oahpu Romsii. 2004s ásahuvvojedje vuosttaš 12 lohkansaji. Romssa bátnedoavttiroahppu lea deat­tuhan ohppiin galgat leat viiddis hárjehallanáigi almmolaš bátnedikšunbálvalusas oahpu vuolde.

Sisaváldinkapasitehta lea dađistaga lassánan, 40 oahppi rádjái juohke jagi 2007 čavčča rájes. Go ođđa bátnedoavttiroahppit váldojuvvojit skuvllaide, de galgá 60 proseantta studeanttain leat eret Norgga golmma davimus fylkkas, dan seammás go okta sadji lea dollojuvvon sámegielat studentii. Gaskaoapmin sihkkarastit spesialista bátne-doavttirbálvalusaid leahkima olles Davvi-Norggas, de leat ásahan regiunála odontologiija gelbbolašvuođaguovddáža Davvi-Norgga várás. Bátnedoavttiroahppu, bátnedikšunoahppu ja gelbbolašvuođaguovddáš lea biddjojuvvon ođđa klinihk­kavistái maid Romssa fylkkasuohkan lea huksen. Dan vistti atnigohte geasset 2007s. Vurdojuvvo ahte ođđa oahppu ja gelbbolašvuođaguovddáš galgá dagahit sihke buoret rekruterema ja dássedis dili Davvi-Nogga bátnedikšunbargiid dáfus, eambbo dutkama ja fágaovdánahttima, ja buoret kvalitehta bálvalusaide.

8.9 Bátnedearvvašvuohta

Sd.dieđ. nr. 35 (2006 – 2007 )Tilgjengelighet, kompetanse og sosial utjevning – Framtidas tannhelsetjenester dieđáhusas lea sámi álbmoga bátnedearv-vašvuođabálvalusaid birra čállojuvvon. Finnmárkku fylkkagielddalaš bátnedearvvašvuođabálvalus muitala ahte bátnedearvvašvuođadilli sámi guovlluin lea váttis, sihke mánáid ja nuoraid gaskkas ja maiddái rávesolbmuid gaskkas. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu čohkket ain eambbo dieđuid sámi álbmoga bátnedearvvašvuođa birra.

Okta ágga lei váttisvuohta háhkat bátnedoaktáriid almmolaš virggiide Davvi-Norgii ja dat dagahii ge ahte Stuoradiggi 2002s čuovvoli evttohusa lasihit návcca oahpahit bátnedoaktáriid. Dat lasi-heapmi galggai leat dainna lágiin ahte ásahit ođđa oahpu Romsii. 2004s ásahuvvojedje vuosttaš 12 lohkansaji. Romssa bátnedoavttiroahppu lea deat­tuhan ohppiin galgat leat viiddis hárjehallanáigi almmolaš bátnedikšunbálvalusas oahpu vuolde.

Sisaváldinkapasitehta lea dađistaga lassánan, 40 oahppi rádjái juohke jagi 2007 čavčča rájes. Go ođđa bátnedoavttiroahppit váldojuvvojit skuvllaide, de galgá 60 proseantta studeanttain leat eret Norgga golmma davimus fylkkas, dan seammás go okta sadji lea dollojuvvon sámegielat studentii. Gaskaoapmin sihkkarastit spesialista bátne-doavttirbálvalusaid leahkima olles Davvi-Norggas, de leat ásahan regiunála odontologiija gelbbolašvuođaguovddáža Davvi-Norgga várás. Bátnedoavttiroahppu, bátnedikšunoahppu ja gelbbolašvuođaguovddáš lea biddjojuvvon ođđa klinihk­kavistái maid Romssa fylkkasuohkan lea huksen. Dan vistti atnigohte geasset 2007s. Vurdojuvvo ahte ođđa oahppu ja gelbbolašvuođaguovddáš galgá dagahit sihke buoret rekruterema ja dássedis dili Davvi-Nogga bátnedikšunbargiid dáfus, eambbo dutkama ja fágaovdánahttima, ja buoret kvalitehta bálvalusaide.

8.10 Sierra hástalusat julevsámi ja oarjelsámi guovlluin

Julevsámi ja oarjelsámi guovlluin lea sámi álbmot unnitlogus. Leat dušše moadde sámi bearraša juohke suohkanis, dušše muhtin sajiin leat eambbo. Bearrašat leat čadnojuvvon oktii suohkanrájiid badjel oktasaš kultuvrra ja fierpmádaga bokte. Dain guovlluin leat erenoamáš hástalusat go galgá fuolahit ovttadássásaš fálaldaga sámi álbmogii. Diet guoská sihke suohkanlaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaide, bátnedearvvašvuođabálvalusaide ja erenoamášdearvvašvuođabálvalusaide. Departemeanta áigu ovttasráđiid Sámedikkiin ja suohkaniiguin maidda dat guoská guorahallat áigeguovdilis doaibmabijuid mat sáhttet leat mielde sihkkarastimis ovttadássásašvuođa go lea sáhka oažžumis dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid. Snoasa suohkan šattai oassin sámi giellahálddašanguvlui 2008:s. Galgá láhčojuvvot dilli nu ahte Snoasa suohkanis sáhttet leat ráđđeaddi doaimmat dearvvašvuođabálvalusaid dáfus maiddái guovllu eará suohkaniidda.

9.10 Sierra hástalusat julevsámi ja oarjelsámi guovlluin

Julevsámi ja oarjelsámi guovlluin lea sámi álbmot unnitlogus. Leat dušše moadde sámi bearraša juohke suohkanis, dušše muhtin sajiin leat eambbo. Bearrašat leat čadnojuvvon oktii suohkanrájiid badjel oktasaš kultuvrra ja fierpmádaga bokte. Dain guovlluin leat erenoamáš hástalusat go galgá fuolahit ovttadássásaš fálaldaga sámi álbmogii. Diet guoská sihke suohkanlaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaide, bátnedearvvašvuođabálvalusaide ja erenoamášdearvvašvuođabálvalusaide. Departemeanta áigu ovttasráđiid Sámedikkiin ja suohkaniiguin maidda dat guoská guorahallat áigeguovdilis doaibmabijuid mat sáhttet leat mielde sihkkarastimis ovttadássásašvuođa go lea sáhka oažžumis dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid. Snoasa suohkan šattai oassin sámi giellahálddašanguvlui 2008:s. Galgá láhčojuvvot dilli nu ahte Snoasa suohkanis sáhttet leat ráđđeaddi doaimmat dearvvašvuođabálvalusaid dáfus maiddái guovllu eará suohkaniidda.

9.11 Strategiijat ja doaibmabijut

Bajimus stáhtalaš strategiija lea jávkadit erohusaid dearvvašvuođabálvalusas ja ahte olles álbmogis galget leat dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusain seammadássásaš fálaldagat. Jus dien galgá olahit sámi álbmogii, de áigu Stáhta, dutkama bokte ja dan bokte ahte háhká buoret máhttovuođu suoh-kanlaš bálvalusa bargiide, ja dan bokte go eaiggádin stivre spesialista dearvvašvuođabálvalusaid leat fárus das ahte sámi álbmot livččii eambbo duhtavaš dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaide. Čuvvovaš doaibmabijut leat konkrehta gaskaoamit diekkár strategiijas:

8.11 Strategiijat ja doaibmabijut

Bajimus stáhtalaš strategiija lea jávkadit erohusaid dearvvašvuođabálvalusas ja ahte olles álbmogis galget leat dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusain seammadássásaš fálaldagat. Jus dien galgá olahit sámi álbmogii, de áigu Stáhta, dutkama bokte ja dan bokte ahte háhká buoret máhttovuođu suoh-kanlaš bálvalusa bargiide, ja dan bokte go eaiggádin stivre spesialista dearvvašvuođabálvalusaid leat fárus das ahte sámi álbmot livččii eambbo duhtavaš dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaide. Čuvvovaš doaibmabijut leat konkrehta gaskaoamit diekkár strategiijas: