21.2.9 Energiijahuksemat
Ráđđehusas
lea ulbmilin láhčit
dili lassi bieggafápmohuksemiidda
Norggas. Ođđa
bieggafápmorusttegat galget
huksejuvvot ceavzilis vuogi mielde, ja ollislaš perspektiivvas
mas maiddái eará biras-
ja servodatdeasttat áimmahuššojit
buoremus lági mielde. Máŋga
daid plánejuvvon bieggafápmorusttegiin
leat jurddašuvvon ceggejuvvot
Trøndelágas davásguvlui. Dát
mearkkaša ahte rusttegiid
ceggemat soitet šaddat vuostálaga
sámi beroštumiid,
erenoamážit
dán guovllu boazodoalu.
Bieggafápmoprošeavttat
soitet dasto váikkuhit eanet boazoorohagaid
go daidda maidda dát njuolga guoská.
Dát lea danne go boazodoalus
lea johtti doaibmavuoh-ki, sii johtet jahkodagaid mielde daid guohtumiid-da.
Datte lea eahpevissis man stuorra negatiivva váikkuhusat
bieggamillopárkkaid ceggemis
lea bohccuide ja boazodollui. Dál
eai leat vuos nu máŋga iskkadeami
dán hárrái,
ja iskkademiin mat leat čađahuvvon
leat iešguđetlágan
loahppabohtosat. Danne lea dehálaš ahte
juohke áššis
iskkaduvvojit váikkuhusat bures.
Dusten dihtii muhtin hástalusaid
bieggafápmorusttegiid ceggemis
boazodoalloguovlluin, lea Boazodoallohálddahus
ovttas NVE:in almmuhan raportta. Raportii lea čohkkejuvvon
dat dutkan mii dássážii
lea dahkkon, ja boazodoallu rávvejuvvo
mo galgá dahkat huksejeaddjiid
ja almmolaš proseassaid
ektui, ja huksejeaddjit rávvejuvvojit
mo sáhttet garvit dárbbašmeahttun
stuorra vahágiid boazodollui.
Vai bieggafápmorusttegiid
hárrái šattašii
ollislaččabut plánen,
lea Oljo- ja energiijadepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta
ovttas álggahan guokte gaskaoami.
2005 rájes lea čađahuvvon
fáddálaš riidoárvvoštallan
visot dieđihuvvon ja ohccojuvvon
bieggafápmoprošeavttain, main
boazodoallu lea okta riidofáttáin. Dán
barggus lei vel Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ja Bargo- ja
searvadahttindepartemeanta fárus.
2007 dohkkehuvvojedje nationála
njuolggadusat bieggafápmorusttegiid
plánemii ja báikki
válljemii. Njuolggadusat
máinnašit dehálaš deasttaid
maid galgá áimmahuššat
plánedettiin, nugo boazodoalu,
eará sámi
ealáhusberoštumiid
ja sámi kulturmuittuid ja
-birrasiid. Bieggafápmohuksemis
berrešii gal cegget stuorát
rusttegiid, dohko gos leat doarvái
ja heivvolaš biekkat, ávkkálaš infrastruktuvra
ja gos vuostálasvuohta eará deasttaiguin
dohkkehuvvo. Njuolggadusaid mildosis máinnašuvvojit
meannudanprosedyrat bieggafápmoáššiide
sámi guovlluin.
Njuolggadusat aiddostahttet ahte galgá geahččalit
bures mielváikkuhit plána-
ja konsešunproseassain go galgá čielggadit čuozahusaid, gávnnahan
dihtii dakkár huksenguovlluid
maid dohkkehit earret eará sámi beroštumit.
Gos leat garra huksenberoštumit
rávvejuvvojit fylkkagielddat ráhkadit
regionála bieggafápmoplánaid,
vai guoskevaš guovllut árvvoštallojit
ollislaččat ja
plána- ja konsešunmeannudeapmi
nannejuvvo. Lassin lea vel Oljo- ja energiijadepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta ráhkadan
oaivadeami mii čiekŋuda mo
regionála plánabargu
sáhttá čađahuvvot.
Oaivadeamis lea biddjon nu ahte bieggafámu
regionála plánaid plánavuđđui
gullá ahte galgá kártet
daid guovlluid mat leat dehálaččat
boazodollui.
Smávit čáhefápmorusttegiid
huksen lea maŋimuš jagiid
sakka lassánan. Dan oktavuođas
lea Oljo- ja energiijadepartemeanta ovttasráđiid Birasgáhttendepartemeanttain
mearridan njuolggadusaid smávit čáhcefápmorusttegiidda.
Njuolggadusain leat oaivadeamit daidda fylkkagielddaide mat áigot
ráhkadit regionála plánaid
smávit čáhcefápmorusttegiidda,
muhto Norgga čázádat-
ja energidirektoráhttage
galgá daid atnit konsešunmeannudeamis.
Fylkkagielddat ávžžuhuvvojit
njuolggadusaid bokte vuoruhit ráhkadit
plánaid dakkár guovlluid
várás,
gosa máŋggas áiggošedje
hukset ja dakkár guovlluid
várás,
gos huksemat dáidet šaddat
vuostálaga eará deasttaiguin. Boazodoalloguovlluin ávžžuhuvvo ahte
dán ealáhusa
deasttat leat plánain mielde
sierra čielggadanfáddán.
Kulturmuittut ja kulturbiras, maiddái
sámi, leat eará ávžžuhuvvon čielggadanfáttát.
Ovttaskas áššiid konsešunmeannudemiin
galget árvvoštallanvuđđui
gullat boazodoallu, sámi
kulturmuittut ja eará sámi
beroštumit.
Geahča maiddái
Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 4.6.
