Sámepolitihkka

1.9 Ealáhusat

Sámediggi lea 2006s bargan sámi ealáhusaid rámmaeavttuid buoridemiin. Dat ii leat dáhpáhuvvan dušše váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte, muhto maiddái njuolga oktavuođa bokte guovddáš eiseválddiiguin main lea ovddasvástádus ealáhuspolitihkalaš mearrádusain. Dát maŋimuš guoská earenoamážit boazodollui ja vuotnabivdui. Rámmaeavttuid buorideapmi ealáhusovddideapmái lea ollu oktavuođain seamma deaŧalaš go doarjaga addin ealáhusásahemiide. Dát lea mávssolaš boahtteáiggi buvttadanvuođu buorideapmái.

Sámi ovddidanfoandda ruđaide lea stuorra jearaldat. Dás ii leat oktavuohta dušše doaibmaguovl-lu viiddideapmái 2004s, muhto maiddái dan beallái ahte Sámediggi vuoruha smávvaásahemiid. Dát mielddisbuktá ahte Sámediggi ferte meannudit maiddái ollu unnibuš áššiid. Bajimuš doarjjamearri loktejuvvui 2004s, muhto ii mearriduvvon vuolimuš doarjjarádji. Vuolimušráji bajidemiin 10 000 ruvdnui unniduvvošii ohcamiid lohku.

Sámediggi lea ealáhusovddidan áŋgiruššamiinnis vuoruhan gelbbolašvuođa bajideami 2006s. Dađistaga lea dárbu bajidit gelbbolašvuođa ásaheaddjiid gaskkas – dát guoská erenoamážit sámi ásaheaddjiide. Deanu joatkkaskuvlla olis lea čađahuvvon fitnodatvuođđudanoahppu. Lassin fitnodatvuođđudanohppui lea stuorra dárbu earret eará ekonomiija, rehketdoalu, vuovdima ja márkanfievrrideami, fierpmádathuksema ja oppalaš suorgemáhtolašvuođa siskkobealde.

Sámediggi lea vuoruhan barggu ahte ásahuvvojit máhtolašvuhtii vuođđuduvvon fitnodagat. Earret eará lea Sis-Finnmárkku ovddidansearvi ožžon 1,5 miljon ruvnno doarjjan ovddidankapitálan golmma jagi áigodagas, ja jahki 2006 lei maŋimuš jahki goas searvi oaččui dákkár doarjaga. Muđui lea Sámediggi addán doarjaga hutkkalaš guovddážiid ásaheapmái ja ealáhusgárddiide sámi guovlluin. Sámi ovddidanfoandda geográfalaš doaibmaguovlu viidduduvvui dalle go SOF njuolggadusat maŋimuččat rievdaduvvoje. Danne atná Sámediggi dárbun lasihit ruđaid mealgat eanet Sámi ovddidanfondii.

1.9.1 Duodji

Sámediggi lea ovttasráđiid duodjeorganisašuvnnaiguin 2005s ráhkadan váldošiehtadusa duodje­ealáhussii. Juohke jagi šiehtadallet duodjeorganisašuvnnat ja Sámediggi jahkásaš ealáhusšiehtadusa. Šiehtadus mearkkaša ahte duojáriin leat vejolašvuođat viidáset ovddidit ovttaskas doaimmaset. Šiehtadus sáhttá maid váikkuhit duodjeárbe­vieruid goziheami ja bargosajiid háhkama nuorra duodjeásaheaddjiide. Earret eará leat várrejuvvon ruđat doaibmadoarjagii, čálgoortnegiidda, investeremiidda, ovddidandoaibmabijuide ja mearkadávvirhuksemii. 2006s leat sullii 50 duojára deavdán eavttuid ja leat sáhttán ohcat doaibmadoarjaga ja vejolaš čálgoortnegiid. Šiehtadusbealit leat ovtta­oaivilis ahte ásahit duodjeregisttara, muhto Databearráigeahčču ferte dohkkehit duodjeregisttara ásaheami nu guhká go registtar vuođđuduvvo etnálašvuhtii. Hástalussan lea ásahit eaŋkalis vuogádaga maid lea álki gieđahallat. Sihke sii geat leat mielde vejolaš duodjeregisttaris ja sii geat áigot ásahit duodjeealáhusas lea vejolašvuohta ohcat doarjaga investeremiidda ja eará ovddidandoaibmabijuide.

Dál lea álggahuvvon duoji vuovdinorganisašuvnnaid ja Duojáriid dálu evalueren. áigumuššan lea earret eará árvvoštallat dáid organisašuvnnaid ovddideami ja makkár mearkkašupmi dáin leat duojáriidda ja báikegottii-de.

Duodjeealáhusa ekonomalaš dili birra lea ráhkaduvvon raporta. Go raporta ráhkaduvvo vuosttaš jagi, de dasa ii gávdno makkárge buohtastahttinvuođđu ovddit jagiid ektui. Analysavuođđu lea dahkkojuvvon 34 duojára vuođul. 88 % dáin leat Guovdageainnus ja Kárášjogas, ja 71 % leat nissonolbmot. Doaibmaboađus (buhtadus bargui ja ieškapitálii) čájeha ahte gaskamearri lea 37 138 ruvnno. Sámedikki mihttomearri ahte láhčit nannoseabbot ealáhuslaš duoji ovddideami ferte ain bisuhuvvot buoridan dihte doaibmabohtosa ja gánnáhahttivuođa duodjeealáhusas.

Duodjeealáhusas leat ollu stuorra hástalusat sihke mii guoská ođđa márkaniid gávdnamii, gálvomearkahuksemii ja gelbbolašvuođa bajideapmái ekonomiijas ja rehketdoalu fievrrideamis. Sámediggái lea mearrideaddji deaŧalaš ahte váik­kuhangaskaoamit mat leat biddjojuvvon ealáhusšiehtadussii geavahuvvojit iešbuvttaduvvon duoji ovdánahttimii ja ahte ruđat mannet ávkin duojáriidda.

Boazudoalu ja duoji oahpahuskantuvrras Vuonnabađas lea ovddasvástádus čađahit duoji fidno­oahppiortnega. Guoktejagi prošeakta lea álggahuvvon 2004s ovttas Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaiguin. Prošeavtta mihttomearrin lea sihkkarastit rekrutterema duoji fágaoahpahussii. áigodagas 2004 – 2006 leat leamaš 15 jeavddalaš šiehtadusa duojis, ja golmmas sis leat juo váldán fágareivve. 10 oahppis geain lea šiehtadus váilu fidnoteoriija, maid fertejit čađahit ovdal go sáhttet váldit fágareivve. Go váilu fidnoteoriija, de manná guhkkit áigi ovdal go kandidáhtta sáhttá váldit fágareivve. Vásihusat čájehit maiddái ahte sis geain lea fidnoteoriija ožžot stuorát ávkki oahppoáiggis go sii geain ii leat fidnoteoriija. Mihttomearrin lea ahte duodjefidnooahppiortnet galgá boahtit dábálaš fidnooahppiortnega vuollásažžan. Duodje-ealáhusa ekonomalaš dilli lea dagahan dan ahte Sámediggi lea oaidnán erenoamáš dárbbu doai­bmabijuide maiguin sihkkarastit rekrutterema. Heajos gánnáhahttivuohta duojis sáhttá leat okta sivva manne nu unnán váldet duoji joatkkaskuvladásis.

Deaŧalaš lea maid buoridit duojáriid rámma­eavttuid. Raporta dan birra ahte luvvet momssa duojáriin lea ráhkaduvvon. Raporta deattasta ahte momssa luvven lea beaktilis váikkuhangask­aoapmi mainna sáhtášii buoridit ealáhusa gán­náhahttivuođa. Čuolbmačilgehus lea ovddiduvvon máŋgga departementii ja momsaluvvenortnet ii leat liikká ollašuhttojuvvon.

1.9.2 Mátkkoštusealáhus

Turistaealáhusas leat jearahišgoahtán eanet dakkár vásihusbuktagiid mat leat vuođđuduvvon sámi kultuvrii, dáidágii ja sámi ovdanbuktinvugiide. Ollu oasálaččat leat vuođđudan doaimmaset dán lágan buktagiidda. Dát ovdáneapmi lea mielddisbuktán dan ahte dán lágan doaimmat buktet bargosajiid ja seammás sihkkarastet ássama sámi guovlluin. Das go mátkkoštusealáhus lea rievdamin idjadanfálaldagain vásihusaid, doaimmaid ja diehtojuohkima buvttadeapmái, lea leamaš ávki sámi servodahkii. Ain leat stuorra vejolašvuođat viiddidit doaimmaid main sámi kultuvra lea mielde. Deaŧalaš lea ahte sámi eallinvuohki ja buktagat gaskkustuvvojit eakti ja jáhkehahtti vuogi mielde ja ahte dát áŋgiruššan dávista sámi beroštumiide, norpmaide ja dábiide.

Sámediggi lea 2006s ain vuoruhan gelbbolašvuođa bajideami ja fierpmádathuksema kultur- ja luondduvuođus turismmas. Dálveturismma infrastruktuvrra huksen lea nubbi eará vuoruhuvvon suorgi mátkkkoštusealáhusáŋgiruššamis, man oktavuođas guovddáš doaibmabidjun leat skohter-, čuoigan- ja tuvraláhtuid ja lávgadet ovttasbarggu láhčin válljejuvvon duottarstobuid gaskka. Lassin dáid doaibmabijuide lea Sámediggi vuoruhan viiddidit dáláš mátkkoštusealáhusdoaimmaid main sámi kultuvra ja historjá leat stuorra oasit doaibmakonseaptas.

1.9.3 Eanadoallu

Sámediggi lea fuolastuvvan go ollu oapmedoalut heaittihuvvojit, erenoamažit sámi guovlluin. Maŋŋá go sámi ovddidanfoandda doaibmaguovlu viiddiduvvui leat juolludusat eanadollui lassánan. Tendeansa ahte eanet huksejeaddjit álggahit searvedoalu joatkašuvvá. Vaikko tendeansa lea ahte eambbogat álggahit searvedoaluid, de árvvoštallá Sámediggi heivešii go oktodoallu dattege buoremusat sámi guovlluide. Muđui leat boanddat sámi guovlluin várrogasat huksenáššiid dáfus. Dát boahtá ovdan das go visttiid bajásdoallan maŋiduvvo ja go ollugat heaittihit doalu. Dása leat máŋga siva earret eará dat go muhtun doaluin lea heajos doaibmaboađus ja ahte go buot stuorát návethuksemat galget heivehuvvot luovosdoibmii ovdal jagi 2024. Muđui lea Sámediggi mearridan ahte ráhkaduvvo sierra eanandoallodieđáhus, ja áigumuššan lea ahte dat meannuduvvo 2007 dievasčoahkkimis.

Eanadoalu šiehtadusbealit bidje 1 miljon ruvnno lihttera liige mielkeeari Finnmárkui 2006s maŋŋá go ožžo oktiiortnejuvvon gáibádusa Sáme­dikkis ja fylkkamánni eanadoalloossodagas. Sámediggi háliidii vuoruhit stuorát mielkeeriid daid doaluide sámi guovlluin mat háliidedje viiddidit doaibmavistti ja main earit leat unnit go 100 tonna. Sámediggi evttohii maiddái rekrutteren­eriid bidjama nuoraide ja nissonolbmuide, geat háliidt váldit badjelasaset mielkebuvttadandoalu, muhto dasa ii mihttojuvvon.

Sámediggi lea máŋgga oktavuođas bivdán eanadoalloministtara váldit erenoamážit vuhtii eanadoalu sámi guovlluin WTO-šiehtadallamiid oktavuođas. Riikkaidgaskasaš ja nášuvnnalaš šiehtadusat geatnegahttet Norgga stáhta fuolahit ahte šiehtadusain eai šatta negatiivvalaš váikkuhusat sámi guovlluid eanadollui. Dien oktavuođas lea Sámediggi buktán jurdaga ahte ásahuvvošii eamiálbmotávádat earret eará sihkkarastit nannoseabbo báikkálaš luondduresurssaid ráđđenrievtti. Sámediggi lea muđui mearridan ráhkadahttit sierra eanadoallodieđáhusa, ja dan áigu gieđahallat dievasčoahkkimis 2007s.

1.9.4 Ealli mearraresurssat

Sámediggi lea deattastan ahte sámit leat guolástan mearas nu guhkes áiggi go gávdnojit historjjálaš gáldut. Dasa gullá gáddelagašbivdu, sesoŋgabivdu ja mearrabivdu. Sámiid vuoigatvuohta resurssaide mearas ja vuoigatvuohta geavahit daid lea mearrideaddji oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Sámediggi áigu vuoruhit barggu ahte sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid guolástussii, mariidnaresurssaide ja mearraareálaid geavaheapmái.

Sámediggi lea duhtavaš go ráđđehus lea rád­djen strukturbivdoearreortnegiid. Sámediggi lea maiddái registreren ahte jagi 2006 áigge leat čađahuvvon ollu viiddis barggut ealli mariidnaresurssaid ektui, maidda sámiid beales leat searvan. Das leat mielde earret eará gonagasreappáid hálddašeami evalueren, bivdofatnasiid strukturváikkuhangaskaoamit ja rekrutteren guolástussii. Dáin šaddá leat stuorra mearkkašupmi boahtteáiggi birgenláhkái mearrasámi guovlluin. Dasto lea mearrideaddji deaŧalaš ahte riddo- ja guolástuspolitihkka váikkuha resurssaid rievttalaš juoh-kima. Danne áigu Sámediggi aktiivvalaččat searvat viidáset politihkalaš proseassas dáid áššiid čuovvoleami oktavuođas.

Sámediggi sávvá ođđa ja ollislaš riddopolitihka man oktavuođas Sámediggi lea mielde bidjamin eavttuid guolástuspolitihka ovddideapmái Norggas. Dát mearkkaša ahte livččii guovllulaš hálddašandássi masa Sámediggi searvá ja mas lea mielde mearrideamen. Dát guoská maiddái ođđa šlájaid hálddašeapmái nugo gonagasreappá hálddašeapmái. Dasa lassin berre guollebiebmankonsešuvnnaid juohkima ja ođđasis juohkima bi­djat guovllulaš dássái. Sámediggi oaidná ahte báikkálaš hálddašanmálliid geahččaleapmi guolástusain attášii vejolašvuođa sihkkarastit ássama ja ovdáneami sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Sámedikki mielas lea buorre go distriktabivdoearreortnet váldojuvvui atnui dorskebivddus 2006, mii lea nannen guliid vuovdima ealáhusaid dáfus návccahis guovlluin. Distriktabivdoearreortnet guolástusain lea okta lávki rivttes guvlui mainna positiivvalaččat ovddidit ealáhusaid dáfus návccahis riddo- ja vuotnaguovlluid.

Sámediggi lea duhtavaš go Guolástus- ja riddodepartemeanta lea álggahan ortnega evaluerema. Distriktabivdoearretortnet ferte leat nu ahte guolástusat ja unnit vuostáiváldinrusttegat sáhttet ávkkástallat muddemiiguin, nu ahte fatnasiidda mat servet ortnegii sihkkarastojuvvo vuovdinvejolašvuohta. Guolleearri mii juogaduvvo distriktabivdoearreortnega bokte ferte stuoriduvvot, ja or-tnet ferte jotkojuvvot 2007s.

Fertejit dahkkojuvvot geatnegahtti vuovdinšiehtadusat maiguin dáhkiduvvo dat ahte báikkálaš guolleresurssat mat bivdojit, buktet dan aktivitehta maid unnit báikegottit sávvet.

Sámediggi lea fuolastuvvan go nu ollu guolit gárgidit guollebiebmanrusttegiin ja gáibida ahte álggahuvvojit viiddis doaibmabijut. Dát ealáhus ii galgga uhkidit luonddu guollenáliid ja dain ferte leat dakkár doaibmavuohki mii váldá vuhtii birrasa. Deaŧalaš lea ahte guollebiebmanealáhus doaimmahuvvo dainna lágiin ahte dat ii leat hehttehussan árbevirolaš guollebivdui.

Eiseválddit galget bidjat birasgáibádusa guollebiebmanealáhussii. Fertejit ásahuvvot dustehus­doaibmabijut movt bivdit guollebiebmanrusttegiin gárgidan guliid.

Lassánan fanastrafihkka ja petroleumadoaibma davviguovlluin buktá stuorát áitagiid ekovuogádaga ja guolástusaid ektui davvin. Danne lea mearrideaddji deaŧalaš ahte eastadeaddji doaibmabijut leat buorit ja ahte gearggusvuohta lea nu buorre go vejolaš jos lihkohisvuođat šaddet.

1.9.5 Boazodoallu

Dán jagi boazodoallošiehtadusas (2006/2007 boazodoallošiehtadus) šadde oasálaččat ovttaoaivilii ahte ásahuvvo stáhtalaš bargojoavku mii galgá árvvoštallat makkár váikkuhusat 1982 nuppástusas leat dalle go divatluvvema sadjái biddjojuvvui eanet doarjja boazodoallošiehtadusas. Dát joavku galgá buktit árvvoštallamiiddis buori áiggis ovdal go 2007/2008 boazodoallošiehtadallamat álget.

Sámedikkis lea beroštupmi ahte boazodoallu oažžu daid seamma eavttuid njeallje- ja guovttejuvl­lat mohtorsyhkkeliid ja skohtera oastima ja bajásdoallama oktavuođas go eanadolliin leat go ostet traktora ja eará bargoreaidduid, go gearddi mohtorsyhkkel ja skohter leat boazodoalus deaŧa-leamos bargoreaiddut. Boazodoalus leat viehka stuorra doaibmagolut investeremiid, bajásdoallama ja dárbbašlaš bargoreaidduid dárbbu geažil ealáhusas. Ekonomalaš lávdegoddi lea raporttas Reindriften – skatter og avgifter, meroštallan ahte jahkásaččat seasttášii boazodoallu oktiibuot 31,5 miljon ruvnno jos ealáhus ii dárbbašivččii máksit geardedivada go investere bargoreaidduid ja jos dat luvvejuvvošii bensindivadis.

Sámediggi oaivvilda ahte boazodollui lea ­stuorámus ávkin individuála divatluvvenortnet, iige dat oppalaš buhtadus boazodoallošiehtadusa bokte. Boazodoalu vearro- ja divatortnet berre dollojuvvot eret boazodoallaošiehtadusa rámmain nugo eará vuođđoealáhusaid šiehtadusarámmain ge lea geavahus.

Sámediggi lea dan vuođul mii bajábealde daddjo ávžžuhan Finánsadepartemeantta njulget skužilvuođaid vearro- ja divatortnegiin ja sihkkarastit ahte vuođđoealáhusat meannuduvvojit dássálága. Sámediggi áigu dán ain čuovvolit. Sáme­dikki eará árvalusat 2007/2008 boazodoallošiehtadallamiidda čatnasit hástalusaide dásseárvvu ektui boazodoalus, rekruttemii ja plánalaš doaibmabijuide mat gusket árvobuvttadeapmái boazodoalus, boazodoalu ovddidanfondii, goluidvuolidan ja njuolga doarjagii, roassofondii, areálasuodjaleapmái ja čálgoortnegiidda.

1.9.6 Lotnolasealáhusat

Sámediggi bijai gaskaboddosaš njuolggadusaid meahcceealáhusaid doaibmadoarjagii 2006s, mat galget gustot 2006s ja 2007s. Dán ortnega ulmiljovkui gullet dat doallit geat barget meahcceealáhusain.

Sámediggi lea váldán oktavuođa Ealáhusdepartemeanttain Soria-Moria julggaštusa signálaid ektui ahte galgá álggahuvvot árvobuvttadanprográmma lotnolasealáhusaide ja ahte smávit mátk-koštusealáhusat sámi guovlluin vuoruhuvvojit. Sámediggi lea háliidan ahte meahcceealáhusat, smávit mátkkoštusealáhusat ja duodji vuoruhuvvojit dákkár prográmmas. Dasto lea dárbu geahčadit makkár rámmaeavttut galget leat lotnolasealáhusaid váste. Hástalussan lea geahčadit dán prográmma árvobuvttadanprográmmaid ektui borramuša, boazodoalu ja mariidnašlájaid ja mariidnavuođus mátkkoštusealáhusaid siskkobealde.

Sáivačáhceprošeakta Guovdageainnus jotkojuvvui earret eará Sámedikki doarjaga veagas. Prošeavtta ulbmilin lea háhkat gánnáhahtti ealáhusa ja doalahit guliid kvalitehta jávrriin. Deaŧalaš lea maid ahte dain guliin mat mannat borramuššan lea buorre kvalitehta. Sáhttá leat váttis háhkat gánnáhahtti ealáhusa dušše sáivačáhcebivdduin. Birrajagi doaibmavejolašvuođat dás leat smávvát, muhto go barggašii lotnolagaid sáivačáhcebivdduin ja vásihusturismmain, de dat sáhtášii addit birrajagi barggu. Vásihusat dán prošeavttas livčče mávssolaččat boahtteáiggi ovddidanprográmma ásaheapmái meahcceealáhusaide.