Sámepolitihkka

2.4.9 Kulturmuitosuodjaleapmi

Sámi kulturmuittut leat birasresursa, árvoháhkan resursa sámi servodagas ja leat deaŧalaččat sámi historjjá ja ovdahistorjjá duođaštanávnnasin. Kulturmuittut čájehit makkár oktavuohta olbmuin lea leamaš eatnadahkii ja lundui ja movt daid leat geavahan áiggiid čađa, ja čájeha maid eatnadaga ja luonddu mearkkašumi ekonomalaš, sosiálalaš ja oskkoldatlaš beliide. Kulturmuittut sámi dálááigeoktavuođas addet historjjálaš máhtolašvuođa, kultuvrralaš gullevašvuođa ja dihtomielalašvuođa das movt luondduin dál galgá ávkkástallat ja movt doppe johtalit.

Sámediggái lea fápmuduvvon váldi kulturmuitolága mielde hálddašit sámi kulturmuittuid. Sámedikkis lea ovddasvástádus viiddis geografalaš guovllus masa gullet 6 fylkkagieldda ja guovllut Opplánddas ja Møre ja Romsdalas. Sámediggi lea meannudan ollu plánaáššiid main oktavuohta gielddaiguin, doaibmabiddjooamasteaddjiiguin ja kulturmuitohálddašeami nuppi lađđasiin lea leamaš deaŧalaš. Sámediggi čađaha ollu stuorát ja unnit geahčademiid mii lea oassi válddi geavaheamis. Sámediggi duođašta sámi historjjá sámiid eavttuid mielde dainna lágiin ahte ieš aktiivvalaččat bargá kulturmuittuiguin ja kulturbirrasiiguin. Sámedikki doarjjaortnega bokte kulturmuitosuodjaleapmái leat eaiggádat ja eará berošteaddjit ožžon vejolašvuođa seailluhit, láhčit ja duođaštit sámi kulturmuittuid.

Maŋimuš jagi áigge lea dahkkojuvvon stuorát registrerenbargu Sætermoenis, Meavkkis ja Ráissá álbmotmeahcis. Ollu automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittut leat registrerejuvvon. Dáin siseatnanguovlluin čatnasit eanaš kulturmearkkat boarraset áiggi goddebivdui ja boazodollui. Kulturmuittuid kártema bokte suodjaluvvo sámi kulturárbi buorebut ja dat buktá maid eanet máhtolašvuođa sámi historjjá birra.

Sámediggi lea 2007:s čuovvolan 2006 – 2020 guhkesáigeplánas sámi kulturmuittuid ja báktedáidaga seailluheami hárrái. Dát lea dahkkojuvvon dan bokte go eamihávdesadji Murggehis/Klubben Unjárgga gieldda ja Čáhcesullo gieldda ráji gaskkas lea sihkkarastojuvvon, báktesárgumiid seailluhanbargu álda/Aldonis Unjárgga gielddas lea čađahuvvon ja sámi kulturmuittuid seailluhanbargu Gjerdalenis Hábmira suohkanis lea čađahuvvon, ja dasto lea hávdesadji arkeologálaččat iskkaduvvon nuortalaš gilis Njávdámis Mátta-Várjjaga gielddas.

Sámedikki huksensuodjalanplána lea čuovvoluvvon dan plánejuvvon Sirbmá prošeavtta bokte Deanus mii dál lea álggahuvvon. Konkrehta ­suodjalanbarggu lassin lea prošeavtta ulbmilin ovddidit min huksensuodjalanbarggu. Dan oktavuođas lea bargojuvvon duođaštemiin, ođastemiin ja báikkálaš snihkkáriid oahpahemiin. Deanu gielda, gilisearvi ja skuvla leat leamaš mielde barggus. Riikaantikvára lea dorjon barggu.

Sámediggi oaidná ahte dárbbašuvvo gelbbolašvuohtabiras sámi fanas- ja fanasduddjonárbevieruin. Fanassuodjalanguovddáš lea dat ásahus mas nationála oktavuođas lea ovddasvástádus dán fágasuorggis.

Sámediggi lea aktiivvalaččat oččodan Ceavccageađggi/Mortensnes guovllu Unesco máilmmeárbelistui. Dát ášši lea ovdal ovddiduvvon Birasgáhttendepartementii ja dan birra lea ságastallojuvvon Sámedikki dievasčoahkkimis.

Sámediggi meannudii ášši boahtteáiggi sámi kulturmuitohálddašeami birra čakčamánus 2007. Dalle deattuhuvvui ahte sámit ieža fertejit beassat hálddašit iežaset kulturárbbi. Sámi kulturmuittut lea deaŧalaš oassi dán kulturárbbis. Sámediggái, mii lea sámiid ovddasteaddji orgána, ferte lága bokte addojuvvot váldi hálddašit sámi kultur­muittuid. Dát duohtan dagašii stáhta bajimuš ovddasvástádusa sámepolitihkas ahte Sámediggái galgá addojuvvot eanet váldi ja mearridanváldi áššiin mat sámi álbmogii leat erenoamáš deaŧalaččat. Sámediggi lea deattuhan ahte boahtteáiggi kulturmuito-hálddašeapmái adnojit eanet dárbbašlaš resurssat.

Maŋimuš jagiin leat eanet ja eanet jearahišgoahtán digitála geografalaš dieđuid. Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda leat 2005:s álggahan ovttasbargoprošeavtta geografalaš diehtojuohkinvuogádagaid (GDV) atnui váldimiin kulturmuitosuodjaleami oktavuođas. Dan guovtti jagis maid prošeakta lea bistán, leat ráhkaduvvon ođđa digitála dagaldumit go guoská geodiehtovuđđui ja leat buoridan organisašuvnna gelbbolašvuođa mealgat. Prošeakta lea buriin vugiin nannen ovttasbarggu Finnmárkku fylkkagielddain ja sáhttá ­dadjat ahte leat dainna lihkostuvvan hui bures. Boahtteáiggis sáhttá GDV geavahit maid eará fágafealttain go sámi kulturmuitosuodjaleamis.

Sámedikki ulbmilin lea ahte buot ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittut galget registrerejuvvot Askeladdenis, ja sierra prošeakta lea ge čađahuvvon dainna ulbmilin. Eanaš sámi kulturmuittut Finnmárkkus, Romssas ja Davvi Norlánddas leat registrerejuvvon dán diehtovuđđui. Máttasámi guovllus leat registreremat easkka álggahuvvon. Sierra prošeakta sámi viesuid registreremiin lea álggahuvvon. Riikaantikvára lea ruhtadan oasi Askeladden-prošeavttain.

Sámediggi lea dán jagi áigge buktán oidnosii Sámedikki kultursuodjalanbarggu iešguđet forain. Dát buvttiha vel stuorát áddejumi ja legitimitehta dan buori ja viiddis bargui maid Sámediggi dahká dán fágasuorggis.