Sámepolitihkka

2.11.9 Prošeaktaruđat

Sámediggi hálddaša ruđaid čuovvolit ráđđehusa doaibmaplána dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii sámi álbmogii, Máŋggabealátvuohta ja ovttadássásašvuohta. Stuorimus oassi ruđain juolluduvvo dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide ohcamiid vuođul.

Jagis 2007 lea Sámediggi juolludan badjelaš 3 miljon ruvnno dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide dáid vuoruhuvvon áŋgiruššansurggiin:

guorahallan- ja prošeaktabarggut main lea ul-bmilin heivehit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi duohtavuhtii.

bargovugiid ovddideapmi ja doaibmabijuid heiveheapmi iešguđet dárbbuide dan dábálaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas sámi guovl­luin.

dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid oahpaheapmi sámegielas ja kulturáddejumis.

prošeavttat main lea ulbmilin ovddidit evttohusaid buriid veahkkeneavvuide vai sáhttá mihtidit ja sihkkarastit kvalitehta dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas sámi álbmogii.

Sámediggi lea searvan prošeaktaruđain máŋgga buori prošektii. Ovdamearkan sáhttá namuhit Omasvuona suohkana guokte prošeavtta gárrenmirkofuolahusas ja dearvvašvuođasuorggis. Prošeavttaid ulbmilin lea fievrridit sámi giela ja kultuvrra suohkanlaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldahkii. Čakčamánus bovdii suohkan vásáhuskonferánsii gos ovdanbukte prošeavttaid bohtosiid. Nugo lea boahtán ovdan raporttain ja konferánssa ovdanbuktimis, leat doaimmaid bohtosat leamaš positiivalaččat ja buorit. Sámediggi doalai sáhkavuoru ja oassálastii konferánssas. Sámediggi lea maid juohkán stipeanddaid lassiohppui psykososiálalaš barggus mánáid ja nuoraid gaskkas.

Mis leat unnán duođaštuvvon dieđut sámi mánáid bajásšaddaneavttuid birra. Mii diehtit ahte mánáidsuodjalusas váilu sámi giella ja kulturgelbbolašvuohta. Dat mielddisbuktá ahte sámi váhnemiidda/ovddasteddjiide soaitá leat váttis váldit oktavuođa mánáidsuodjalusain ja veahkkebálvalusain. Mii eat ge dieđe galle sámi máná leat dáru biebmoruovttuin. Dán lea Sámediggi máŋgii deattuhan ovddasvástideaddji eiseválddiide, ja áigut ain deattuhit dan. Sáhttá maid leat ágga geahčadit fylkkamánni bearráigeahččandoaimma go guoská sámi giela ja kultuvrra áimmahuššamii bálvalusain.

Maiddái dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas muđui váilu sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. Dan dihtii lea deaŧalaš dan áimmahuššat iešguđet dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš oahpuin