Johtalusdepartemeantta ovddasvástádussuorggit leat olbmuid ja gálvvu fievrredeapmi, telekommunikašuvdna ja poastabálvalusat.
Johtolatsdepartemeantta ossodagat
PLÁNA-, EKONOMIIJA- JA HÁLDDAHUSOSSODAT
Plánasekšuvdna
Strategalaš plánen, váttisvuođaid čielggadeamit ja guorahallamat fievrredansektoriid rastá, earenoamážit čadnon Našunála fievrredanplána ráhkadeapmi. Gilvvu ja rámmaeavttut fievrredansektoriid gaskka. Plána- ja guorahallanneavvuid ovdánahttin. Bargu plánaáššiiguin ja eará departemeanttaid stuorradiggedieđáhusaiguin. Departemeanta bargu go guoská intelligeanta fievrredanvuogágaid (IFV) ovttastahttimii. Ovttastahttin ja bajemus ovddasvástideaddji dutkamis departemeanta bušeahta badjel. Riikkaidgaskasaš fievrredandutkama ovttasbargu, earenoamážit ERA-NET fievrredeami olis. Riikkaidgaskasaš áššit mas lea váldodeaddu plánemis ja infrastruktuvrras, earenoamážit čadnon Transeuropeálaš fierpmádagaide (TEF) (TEN) ja Barents-ovttasbargui. Davviriikkalaš ráđđehusovttasbarggu ovttastahttin johtolatsuorggis.
Ekonomiijasekšuvdna
Departemeantta bušeahttabarggu ovttastahttin ja stivren. Stáhtarehketdoalu buktin. Ovddasvástádus departemeantta siskkáldas bušeahtas ja rehketdoalus. Oktasašáššit ekonomiijasuorggis, ea.ea obbalaš stivrenvuogit, ekonomiijanjuolggadusat ja –fápmudusat ja bušeahttaovdánahttin. Almmolaš háhkamiid njuolggadusaid dulkon ja geavaheapmi. Riikkarevišuvdnaáššit maid eará ossodagat eai gieđahala.
Hálddahuslaš sekšuvdna
Ovttastahttit ja stivret departemeantta barggu siskkáldas plánaproseassaiguin mat leat čadnon bargiid-, organisašuvnna- ja IKT-ovdánahttimii. Departemeantta bargiidhálddašeapmi, bargobiras, IKT-doaibma ja vuorká. Etáhtaid bargiidáššit, ea.ea prinsihpalaš áššit bálkká- ja bargodili birra, lágaid- ja njuolggadusaid dulkon ja stuorát bargoveahkarievdademiid doaimmat.
ÁIBMO-, POASTA- JA TELEOSSODAT
Áibmojohtolatsekšuvdna
Áibmojohtolaga rámmaeavttut. Láhka- ja láhkanjuolggadusbargu. Stáhta oamasteaddjiberoštumit Avinor AS:as. Áibmojohtolaga bearráigeahču (Luftfartstilsynet) ja Stáhta fievrredanlihkuhisvuođaid kommišuvdna (Statens havarikommisjon for transport) etáhtastivren. Čielggadeamit, plána-, ekonomiija- ja bušeahttaáššit. Háddefálaldagat regionála girdiruvttuide. Obbalaš juridihkalaš gažaldagat, konsešuvdna-,váidda- ja dulkonáššit áibmojohtolatlága mielde. Obbalaš girdisihkkarvuođabargu. Girdiriedja ja eará birasgažaldagat áibmojohtaleami siskkobealde. Riikkaidgaskasaš áibmojohtolatsáššit, ea.ea guovttebealat áibmojohtolatšiehtadusat ja áibmojohtolatáššit EES:s-/EOU:s. Riikkaidgaskasaš ja skandinávalaš áibmojohtolatovttasbargu.
Poasta- ja telesekšuvdna
Poastta ja teledoaimma rámmaeavttut. Láhka- ja láhkanjuolggadusbargu. Konsešuvnnat poasta- ja telelágaid mielde. Dávjodathálddašeapmi. Poasta- ja telebearráigeahču etáhtastivren. Hálddašit stáhta oamasteaddjiberoštumiid Posten Norge AS:as. Gearggusvuohta- og sihkkárvuohta. Diehtojuohkinservodatgažaldagat. Telekommunikašuvdna ja diehtojuohkinteknologiija. Riikkaidgaskasaš ovttasbargu poasta- ja telesuorggis.
LUODDA- JA BÁNAOSSODAT
Luoddasekšuvdna
Stáhta luoddadoaimmahaga (Statens vegvesen) rámmaeavttut ja stivrenvuogádagat. Stáhta luoddadoaimmahaga etáhtastivren. Ovddasvástádus mii lea čadnon luoddainfrastruktuvrra plánemii, huksemii, doibmii ja geavaheapmái. Guhkesáiggiplánen ja bušeahtat luoddasektoris. máksu ja luoddaruhtadeapmi. Luoddasektora birasáššit. Riikkaidgaskasaš luoddaáššit. Luoddaláhka oktan láhkanjuolggadusaiguin ja gažaldagat mat leat čadnon plána- ja huksenláhkii.
Bánasekšuvdna
Áššit mat gusket stielgomanni fievrruide ja báddeluottaide. Ruovdemáđi rámmaeavttut. Ruovdemáđidoaimmahaga (Jernbaneverket) ja Stáhta ruovdemáđibearráigeahču (Statens jernbanetilsyn) etáhtastivren. Hálddašit stáhta oamasteaddjiberoštumiid NSB AS:as ja BaneService AS:as. Bušeahtta- ja ekonomiijaáššit, stáhta šiehtadallamat oastit olmmošfievrredanbálvalusaid ruovdemáđiijas. Guorahallamat ja čielggadeamit mat gusket ruovdemáđisektorii, riikkaidgaskasaš ruovdemáđigažaldagat, bearráigeahččobarggut, bánasuorggi guhkesáigeplánat, láhka- ja láhkanjuolggadusbarggut ja eará juridihkálaš ja hálddahuslaš áššit.
Johtolatsihkkarvuođa- gearggusvuođasekšuvdna
Ovttastahttit ja stivret sihkkarvuođabarggu fievrredanvugiid rastá. Servodatsihkkárvuođa ja gearggusvuođa barggu ovttastahttin ja stivren departemeantta suorggi siskkobealde. Čielggadeamit, guorahallamat ja luoddajohtolaga politihkkahábmen mii lea čadnon luoddajohtolaga sihkkárvuhtii. Áššit luoddajohtolatlága, báddebánalága ja sihkkárvuođalága mielde. Riikka gearggusvuođavuođa jođiheapmi ja ovttastahttin. Riikkaidgaskasaš bargu luoddajohtolaga ja siviila johtolatgárvvisvuođa siskkobealde.
FIEVRREDANOSSODAT
Luodda- ja mearrajohtolatsekšuvdna
Luodda- ja mearrajohtolaga rámmaeavttut, virgefievrredanlága mielde. Láhka- ja láhkanjuolggadusbargu. Obbalaš juridihkálaš gažaldagat, váidagat ja dulkomat virgefievrredanlága mielde. Gielddaid ja fylkkagielddaid sisaboahtovuogádat go guoská johtolatulbmiliidda, doarjja ja riikkageaidnodoarjja hurtigruvttui ja riikkaluoddafearggaide, mas lea stáhtadáhkádus riikafearggaide fárus. Riikkaidgaskasaš fievrredanáššit, ea.ea lotnolas fievrredanšiehtadusat. Obbalaš čielggadan- ja ovdánahttinbargu.
Biras- ja fárrolasjohtolatsekšuvdna
Ovddasvástádus ovttastahttit departemeantta fárrolasjohtolatbarggu, birasgažaldagat ja buoridit johtolaga nema. Johtolat- ja birasbargu, dasa gullá maiddái váikkuhangaskaomiid geavaheapmi johtolatsektora birasváttisvuođaide. Obbalaš ovddasvástádus fárrolasjohtolatgažaldagain, ja váikkuhangaskaomiin mat sáhttet dahkat fievrruid maiguin sáhttá johtit fárrolaga eambbo olámuddui. Divvapolitihkalaš áššit, earenoamážit čadnon biras- ja johtolatdivaide. Riikkaidgaskasaš fárrolasjohttin- ja birasáššit.
DIEHTOJUOHKINSEKŠUVDNA
Ovttastahttá departemeantta preassa- ja diehtojuohkindoaimma ja jođiha diehtojuohkinfágalaš oasi barggus. Diehtojuohkima ráđđeaddin. Sekšuvdna galgá veahkehit preassa ja govvajietnasáddema ásahusaid ja dagahit ahte almmolašvuođaláhka doaimmahuvvo eavttuidis mielde. Siskkáldas diehtojuohkinbarggut, mas deattuhuvvo diehtojuohkin politihkalaš jođihussii ja ossodagaide dan hárrái maid mediat muitalit johtolatssektora áššiin. Ovddasvástádus doaimmahit ja ovdánahttit departemeantta neahttasiidduid.
