Elektrovnnalaš ID galgá veahkehit India gefiid
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II
Almmustahtti: Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta
Ođas | Almmustahtton: 10.02.2012
Elektrovnnalaš ID ásaheapmi buot indialaččaide galgá addit riikka álbmogii buoret olaheami almmolaš ja priváhta bálvalusaide. ID masa vuođđun leat biometrihkalaš dieđut dál olles leahtuin váldojuvvo atnui. 120 miljovnna indialačča leat ožžon elektrovnnalaš ID ja beaivválaččat ožžot ođđa ovtta miljovnna olbmo dan. Mihttomearri lea 600 miljovnna ID ráhkadit 2014:s lohppii.
Elektrovnnalaš ID ásaheapmi buot indialaččaide galgá addit riikka álbmogii buoret olaheami almmolaš ja priváhta bálvalusaide. ID masa vuođđun leat biometrihkalaš dieđut dál olles leahtuin váldojuvvo atnui. 120 miljovnna indialačča leat ožžon elektrovnnalaš ID ja beaivválaččat ožžot ođđa ovtta miljovnna olbmo dan. Mihttomearri lea 600 miljovnna ID ráhkadit 2014:s lohppii.
Nandan Nilekani jođiha Unique Identification Authority (UID) mii dál olles leahtuin váldá atnui elektrovnnalaš ID India álbmogii. (Helge Kvandal, FAD)
DT-ministtar Rigmor Aasrud, gii lea DT-politihkalaš gierdomátkkis Indias ja Singaporas lea hirpmahuvvan India DT- politihkalaš áigumušaide ja čađahannákcii.
- Dát lea servodathuksejeaddji prošeakta. Dat sáhttá addit analfabehtaide ja gefiide álkibut olaheami almmolaš bálvalusaide. Eambbogat ožžot beasatlašvuođa báŋkobálvalusaide ja gávpesirdimiidda. Ja dat sáhttá dahkat indialaš stáhta beaktileabbon. Jierbmás IT geavaheapmi dahká dán ražasteami vejolažžan, dadjá Rigmor Aasrud.
Biometrihkalaš dieđuid bokte nugo suorbmasajiid ja čalbmegollá - skánnemiin oažžu riikka dál vuohččan álbmotregistara ja ássit ožžot sierra ID- nummara. Dáid sáhttet sihke almmolaš ja priváhta bálvaluslágideaddjit geavahit. Unique Identification Authority (UID) jođiheaddji, Nandan Nilekani, oaivvilda prošeavtta nannodat lea dat ahte lea dušše okta ID ja ahte registtar ii geavahuvvo vurket eará persovdnadieđuid go nama, čujuhusa ja mátketelefuvdnanummara. Dát dahká dan álkin bajásdoallat, ja dalle iige dat leat nu rašši.
Aasrud galleda Dehli ja Bangalore gullan dihte makkár DT-vuđot innovašuvdnavásáhusat indialaččain leat priváhta ja almmolaš suorggis ja DT-suorggis čatnan dihte oktavuođaid riikkaid gaskkas sihke eiseválde- ja suorgedásis. Earret čoahkkima UID:in, de son lea čoahkkinastan earret eará DT-ministariin Kapil Sibal:in, innovašuvdnaráđiin, njunuš indialaš DT-fitnodagaiguin ja norgga DT-árjjalaš doaimmaiguin mat leat ásaiduvvon riikii.
- Lea leamašan gelddolaš oahpásnuvvat dan lagas ja buvttalaš ovttasbargui mii lea gaskal India ja Norgga DT-suorggis. Ovttasbargu buktá norgga doaimmaide dehálaš gelbbolašvuođa ja váikkuha ovdánahttime alladását DT-bálvalusaid ja – buktagiid, dadjá Aasrud.
Geahča eambbo govaid stáhtaráđi India ja Singapora mátkkis Flickr:s