Iešmearrideapmi ja sámit

 Eaŋgalasgiella vuođđogiellan

Gudnejahttojuvvon čoahkkinjođiheaddji,
Árvvusadnojuvvon sierraraporterejeaddji,
Sámediggepresideanta,
Buorit oassálastit,

Álggus háliidan mielastan giitit sin geat leat ráhkkanahttán dán konferánssa:
• Gáldu – Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža
• Sámi allaskuvlla ja
• Sámi instituhta
 
dán vejolašvuođa ovddas čiekŋudit iežan erenoamáš dehálaš fáddái: Sámiid iešmearridanvuoigatvuođa duhkodahkii ja čađaheapmái. 

Doaba ”iešmearridanvuoigatvuohta” lea hui mohkkás doaba, ja dan doahpaga rievttálaš sisdoalu digaštallet ollu riikkaidgaskasaččat.

Doaba ja dan digaštallan ii leat nu oahpis Norggas, ja háliidan rámiidit Gáldu ja earáid geat leat lágidan dán arena ovddidan dihtii digaštallama ja čuvgen dihtii Norgga almmolašvuođa fáttá birra. Vuorddán ahte mii buohkat oahppat ollu das maid iešmearrideapmi sáhttá mearkkašit, sámi oaidninsajis.

Mun in áiggo gokčat oppa dán váttes digaštallama biegálaččat, muhto baicce váldit ovdan muhtun dárkomiid, Norgga ráđđehusa geahččansaji ektui.

Vuosttažettiin: Ii leat álot ávkkálaš hállat iešmearridanvuoigatvuođa birra, dego das livčii dušše okta dihto mearkkašupmi. Doahpaga rievttálaš sisdoallu lea čielgasit rievdan guhkit áiggi mielde, ja iešguđetlágan álbmotrievttálaš teavsttain. Dan rievttálaš sisdoallu, ja geavaheapmi, rievdada duohta dili ektui.

Vuostálasvuođačuokkisin – dat mearkkaša: ovdamearkan das mii sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii leat – háliidan namahit mo doaba meroštallojuvvui ja koloniijaid heaittiheami oktavuođa 1960-jagiin.

Dán konteavsttas adnojuvvui iešmearrideapmi dakkár vuoigatvuohtan mii gulai juohke koloniserejuvvon riikka dahje territoria álbmogii, ja ”álbmot” mas lei dat vuoigatvuohta, adnojuvvui guovdilis guovllu oppa álbmogin, beroškeahttá kultuvrralaš, čearddalaš dahje gielalaš dovdomearkkain. Nu lei dilli vel doppe ge gos koloniijariikkat ledje mearridan rájáid sahtedohko, nu ahte dat biđgejedje ja háddjejedje olmmoščearddaid main lei oktasaš historjá, giella ja kultuvra, ja nu ahte eará joavkkut gárte ássat  territorias.  

Dan áiggi adnojuvvui iešmearridanvuoigatvuođa guovddášoassi vuoigatvuohtan mearridit guovdilis territoria politihkalaš árvodási ja boahtteáiggi, dábálaččat álbmotjienastemiin, mii sáhtii dagahit ahte ođđa stáhta vuođđuduvvui, dahje molssaevttolaččat ahte territoriai ásahuvvui sierralágan čatnaseapmi nuppi stáhtii. Dehálaš álbmotrievttálaš dokumeanta mas dákkár lahkaneapmi lea, lea ON-julggaštus koloniijaid heaittiheami birra, resolušuvdna 1514.

Dan lassin, vaikko vel eanaš koloniijaid heaittihedje ge 1960-logus ja 1970-logu álgogeahčen, de váivvidit ain sullasaš dilálašvuođat, ovdamearkka dihtii áššiin mat gusket Nuorta-Timorii ja Oarje-Sahárai.
 
Gudnejahttojuvvon čoahkkinjođiheaddji, 

Go mii digaštallat álgoálbmogiid iešmearrideami dál jagi 2008, de lea doahpagii šaddan áibbas eará mearkkašupmi. Gažaldagat mat gusket stáhtaid ásaheapmái, eai adnojuvvo nu áššáigullevažžan, ja álbmoga eai meroštala dakkár dovdomearkkat go territoriála ráját, muhto baicce oktasaš historjá, giella, kultuvra ja ásahusat. 

Go olmmoš áigu mearridit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa rievttálaš sisdoalu, de lea hui dehálaš gáldu ON-julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra, maid ONa váldočoahkkin mearridii loahpalaččat čakčamánu 13. beaivvi 2007.  

Norgga ráđđehus dovddahii ahte lea ilus go julggaštus lei mearriduvvon, dehálaš lávkin ovddosguvlui álgoálbmotvuoigatvuođaid suodjaleamis miehtá máilmmi. Julggaštus bidjá juvssahanstandárdda, maid galggašedje geahččalit ollašuhttit searvevuođavuoiŋŋain, ja beliid gaskasaš árvvusatnimiin.

Julggaštus dadjá čielgasit ahte iešmearrideapmi sisttisdoallá álgoálbmogiid vuoigatvuođa beassat ovddidit iežaset ekonomalaš ja kultuvrralaš diliid.
Dasto lea álgoálbmogiin, geavahettiin iešmearridanvuoigatvuođaset, vuoigatvuohta autonomiijii dahje iešstivrejupmái dakkár áššiin mat gusket sin siskkáldas ja báikkálaš dilálašvuođaide, ja vuoigatvuohta oažžut ásahuvvot vuogádaga mainna sáhttet ruhtadit iešstivrendoaimmaideaset. 

Dan iešmearridanvuoigatvuođa dohkkeheapmi masa julggaštus čujuha, gáibida ahte álgoálbmogiin lea olles ja doaibmilis oassálastin demokráhtalaš servodahkii, ja daidda mearridanproseassaide mat gusket dáidda álgoálbmogiidda. 
Norggas leat ollu politihkalaš áššesuorggit hui dehálaččat sihke sámiide ja álbmoga eará joavkkuide ja beroštumiide. Daid áššiid oktavuođas sáhttá iešmearridanvuoigatvuohta gehččojuvvot váikkuhanvuoigatvuohtan buot áššiin mat gusket sámiide joavkun.

Geavadis geavaha Sámediggi dán vuoigatvuođa álbmot válljen orgánan mas lea mearridanváldi ja konsultašuvdnaváldi daid lágaid rájáid siskkobealde mat bohtet geavahussii.

Dat jurdda ahte Norgga sámiin lea vuoigatvuohta dahkat iežaset mearrádusaid mat gusket sin ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneapmái, ii leat ođas. Go sámeláhka mearriduvvui jagi 1987, čujuhuvvui lávdegoddeárvalusas sámiid vuoigatvuhtii stivret iežaset áššiid. Seamma lahkaneapmi lea maiddái guovddážis paragráfas 110 a Norgga Vuođđolágas: ahte eiseválddit fertejit láhčit eavttuid mat addet sámiide vejolašvuođa sihkkarastit ja bisuhit iežaset kultuvrra, giela ja eallinvuogi.

Áššáiguoski álbmogiid gaskasaš konsultašuvnnat leat okta dain doaibmabijuin maidda julggaštusat čujuhit. Norggas lea dát geatnegasvuohta čađahuvvon stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš  konsultašuvdnavugiid bokte, ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 6 mielde. Dáid konsultašuvdnavugiid birra sohpe jagi 2005.

Daid áššiid ja bargamušaid hárrái mat gusket dušše sámiide, čađahuvvo iešmearrideapmi dávjá dan láhkai ahte dušše Sámedikkis lea mearridanváldi. Doaibmabijut mat gusket sámegillii ja Sámi ovddidanfondii, leat dan ovdamearkkat.  

Gudnejahttojuvvon čoahkkinjođiheaddji, 

Norgga ráđđehussii lea dehálaš ahte iešmearrideapmi-doaba dulkojuvvo nu ahte dat gusto ja lea ávkin riikkaidgaskasaččat ge. Okta váldočuolbmačilgehus lea: Makkár presedeansa das vuolgá? 

Ollu stáhtat dihtet viehka bures makkár politihkalaš ja retoralaš vuoibmi iešmearridandoahpagis lei dallego koloniijaid heaittihedje, eai ge háliit doarjut doahpaga mii sáhttá dahkat lobálažžan friddjenlihkadusaid ja čearddalašvuođas bohciidan riidduid. Dađibahábut dat lea duohta váttisvuohta máŋgga sajis máilmmis. 

Norgga ráđđehus ja Stuorradiggi leat cealkán, máŋgii, ahte sámiid iešmearrideapmi ferte čađahuvvot dálá demokráhtalaš stáhta rámmaid siskkobealde.
Olus dán lanjas dáidet jurddašit ahte dákkár čielga cealkimat leat dárbbašmeahttumat. Dovddan sámelihkadusa bures ja dieđán ahte sierra sámi stáhtas dahje sámi iešmearridanguovllus ii leat sáhka – ja ahte dušše soapmásat, jus jo giige oppassii, aneš dan guovdilis jurddan.   

ON-julggaštus ge lea čielggas, loahppaartihkkalis 46, ahte dat galgá geavahuvvot ON-lihtu vuođul, ja ahte ii mange julggaštusa galgga sáhttit lohkat nu ahte dat áttášii vejolašvuođa dahje ávžžuhivččii makkár ge dahkui mii juogášii dahjá áittášii, ollasit dahje oassálassii, dievasválddálaš ja iehčanas stáhtaid terriroriála rihkkomeahttunvuođa dahje dan politihkalaš oktavuođa.

Danne lean ilus gávnnahit ahte julggaštusa dorjot viidát sihke davviriikkain, sámelihkadusas ja sámedikkiin.

Vaikko vel leat ge digaštallan iešmearridandoahpaga aiddolaš sisdoalu, de lea hui konstruktiiva gulahallan gaskal Sámedikki ja Norgga ráđđehusa das makkár geavatlaš doaibmabijuid bokte sáhtášii čađahit sámi iešmearridanválddi ja mielváikkuhanválddi áššáigullevaš lágain. Muhtun doaibmabijut leat jo čađahuvvon, muhtumat leat árvvoštallojuvvomin dahje leat kosultašuvdnamuttus. Dáidda doaibmabijuide gullet:

• Finnmárkkuláhka
• konsultašuvdnameanut
• plána- ja huksenlága ođđa mearrádusat 
• ođđa minerálalága mearrádusat sámi beroštusaid birra 
• lágat maid Smith-lávdegoddi evttoha guovtti vahku geahčen, vuoigatvuođaid birra mearraguolásteapmái, ja
• Sámi vuoigatvuođalávdegotti (SRU2) maŋimus evttohusat 
 
Gulahaladettiin dakkár doaibmabijuid birra vuođđuduvvá ráđđehusa oaidnu dálá Norgga ráđđehusa politihkalaš vuđđui, Soria Moria-julggaštussii. Dán politihkalaš vuođus leat golbma ráđđehusbellodaga dadjan čielgasit ahte ”Sámedikkis ferte leat duohta váikkuhus dakkár surggiin mat leat dehálaččat sámi servodahkii”. Eanadoallu, boazodoallu, guolástus ja resursahálddašeapmi leat namahuvvon dakkár suorgin main sámit dárbbašit dadjamuša.
 
Gudnejahttojuvvon čoahkkinjođiheaddji,

Sámi árbevirolaš guovllu juhket nationálastáhtaid ráját, ja sámit ásset njealji stáhtas: Suomas, Ruoššas, Ruoŧas ja Norggas. Buot dáid stáhtaid ovddasvástádus lea láhčit eavttuid nu ahte sámi vuoigatvuođat váldojuvvojit vuhtii, ollislaččat, ja nu ahte dat heađušteamit maid stáhtaráját dagahit, geahpiduvvojit nu eatnat go vejolaš.  

Dehálaš gaskaoapmi dán ulbmila juksamis lea dálá joatkašuvvi bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ráhkademiin.

Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohus almmuhuvvui jagi 2005. Dan evttohusa ráhkadedje sorjjasmeahttun joavku, mas ledje láhkagažaldagaid áššedovdit, ja máŋggas sis leat dás dál. Buot golbma sámedikki leat dorjon evttohusa, ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtaeiseválddit leat ain evttohusa árvvoštallamin.  
Doaivumis álggahuvvojit formála šiehtadallamat Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna birra fargga, main golmma sámedikki ja golmma ráđđehusa ovddasteaddjit galget leat šiehtadallanbeavddi birra.

Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuohta lea dehálaš vuođđojurdda konvenšuvdnaevttohusas, ja máŋga árvaluvvon artihkkala leat konkrehtalaš ovdamearkkat dasa mo vuođđojurdaga lea vejolaš geavahit sámiide buoremussan. Doaivumis joatkašuvvá gulahallan šiehtadallamiid rájáid siskkobealde iešmearrideapmi-doahpaga birra ja iešmearrideami geavatlaš čađaheami birra.  
Dát konferánsa fearrá dan maid iešmearridanvuoigatvuohta sáhttá mearkkašit geavadis go dat čađahuvvo sámi servodaga sierranas surggiin. 

Miellagiddevaš šaddá gullat maid áššedovdit dadjet buot dáid dehálaš fáttáid birra, ja daidda čatnaseaddji digaštallamiin. Sávan didjiide buohkaide lihku konferánssain. 

Giitu!