Ođđa ortnet
Dán jagi mii leat ožžon ođđa ortnega mii mearkkaša ahte don sáhtát jienastit suoidnemánu 1. b. rájis jos dus ii leat vejolašvuohta jienastit ovddalgihtii jienasteami dábálaš áigodaga, iige vel válgabeaivvige. Áigodagas mii bistá suoidnemánu 1. b. rájis gitta borgemánu 9. b. rádjai, don fertet váldit oktavuođa gildii ja soahpat áiggi go dutnje heive jienastit. Don it dárbbaš válgakoartta, muhto váldde mielddát legitimašuvnna.
Dábálaš ovddalgihtii jienasteapmi
Borgemánu 10. b. álgá dábálaš ovddalgihtii jienasteapmi. Vejolaš lea ovddal¬gihtii jienastit maŋimusat čakčamánu 11. b.
Gielda dat vuostáiváldá ovddalgihtii jienastagaid. Gielda mearrida goas ja gos don sáhtát jienastit ovddalgihtii, ja dieđiha dan.
Gielda maid vuostáiváldá ovddalgihtii jienastagaid dearvvasvuođa- ja sosiálaásahusain.
Don sáhtát ovddalgihtii jienastit vaikko man gielddas riikka miehtá. Danne don sáhtát jienastit eará gielddas go dan gielddas man jienastus¬lohkui don leat čálihuvvon ássin. Jos don jienastat dan biirre olggobealde masa don leat registarastojuvvon ássin, de don oaččut alit guoros jienastanlihpu. Don dalle fertet čállit dan bellodagaá dahje joavkku nama maid don jienastat. Don sáhtát maid geavahit jienastanlihpu maid leat ožžon iežat biirres.
Ná don jienastat ovddalgihtii:
- Válgalanjas don válddát oktavuođa válgadoaimmahassii guhte dutnje addá jienastanlihppokonvoluhta ja čilgesta dutnje mo don galggat čađahit iežat jienasteami.
- Don manat jienastanlovkui, válljet jienastanlihpu, rievdadat dan jos háliidat ja bijat jienastanlihpu dasto jienastanlihppokonvoluhttii.
- Mana válgadoaimmahasa lusa guhte bidjá du jienastanlihppo-konvoluhta ja du válgakoartta doavdnjekonvoluhttii, maid don dasto bijat válgaurdnii. Du jienastat sáddejuvvo du ruovttugildii, vai váldojuvvo mielde lohkamii.
Muitte fal legitimašuvnna! Láhkaásahus sámediggeválgga birra gáibida ahte jienasteaddji gean jienastat¬vuostáiváldi ii dovdda, galgá duođaštit gii son lea. Legitimašuvdnaovda¬mearkkat leat pássa, vuodjinkoarta ja báŋkokoarta mas lea govva, muhto don sáhtát maid geavahit earalágan legitimašuvnna. Gáibádus lea ahte das lea jienasteaddji namma, riegádanbeaivi ja govva.
Dus ii dárbbaš leat válgakoartta mielddát, muhto jos don válddát dan mielddát, de dat geahpeda válgadoaimma¬hasaid barggu, ja don gearggat johtileappot jienasteames.
Muitte ahte du jienastat ferte joavdat du ruovttugildii ovdal válgabeaivvi. Danne don berret ovddalgihtii jienastit buresge áiggil.
Leatgo buozas dahje lámis?
Jos dus ii leat vejolašvuohta vuolgit válgalatnjii dávdda dahje lámisvuođa geažil, de don sáhtát iežat gieldda válgastivrras ohcat lobi jienastit ruovttus dahje doppe gos don leat. Gielda dieđiha dákkár ohcama áigemeari. Jos don beasat ruovttus jienastit, de gielddas boahtá olmmoš du geahčai ja vuostáiváldá du ovddalgihtii jienastaga.
Leatgo don olgoriikkas?
Jos don orut dahje eará sivaid geažil leat olgoriikkas dahje Svalbárddas ja Jan Mayenis, de don sáhtát ovddalgihtii jienastit Norgga olgoriikastašuvnnain, sierra nammaduvvon jienastatvuostáiváldiid luhtte dahje don sáhtát jienastit reivviin.
Jos dus lea jienastanvuoigatvuohta sihke stuorradiggeválggas ja sámediggeválggas, de sáhtát jienastit guktuid válggain.
