Historjjálaš arkiiva

Norgga Sámiid Riikkasearvvi ávvučoahkkin

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Bargo- ja searvadahttindepartemeanta

Guovdageainnus, golggotmánu 24.-26.b 2008-10-24

Stáhtačálli Raimo Valle, Bargo- ja searvadahttindepartemeanta.

Ráhkis riikačoahkkin, sáttaolbmot, čoahkkinjođiheaddjit ja eará oasseváldit ja guossit!

Álggos áiggun giitit bovdejumi ovddas NSR riikačoahkkimii mii lágiduvvo dáppe Guovdageainnus! Čuoččun dás stuora vuollegašvuođain, norgga ráđđehusa ovddasteaddjin,  ja buvttán dearvvuođaid ja sávan lihku stuorámus sámi váldoorganisašuvdnii 40. riikačoahkkimiin. Seammás ferten mieđihit ahte lea earenoamáš dovdu munnje fas čuožžut NSR sárdnestuolus.

NSR lea juo álggu rájes leamašan njunnošis ovddideame sámepolitihka ja sámi giella- ja kulturbarggu. Seamma guoská vuoigatvuođabargguide ja sámepolitihka buot eará surggiide. NSR politihkka ja barggu maid NSR luohttámušolbmot leat dahkan, lea leamašan earenoamáš dehálaš našunála politihkkii, davviriikkalaš politihkkii ja gaskariikkalaš álgoálbmotpolitihkkii.

Njealljelot jagi lea árvvusatnin veara ahki sámi organisašuvdnii. Mii leat oaidnán stuora sámepolitihkalaš rievdadusaid dan njealljelot jagis go NSR lea doaibman. Oaidnu sámiide, sámi kultuvrii ja sámi vuoigatvuođaide lea hirbmadit rievdan. Eiseválddiid dáruiduhttinpolitihka sadjái lea boahtán aktiiva sámepolitihkka vuođđolága vuođul.
Sápmelaččain Norggas lea sierra Sámediggi, mii maiddái vállje áirasiid Sámi parlamentáralaš ráđđái. Ollu sámepolitihkalaš gáibádusat leat čovdojuvvon.

Liikká leat ollu dain mearrádusain maid NSR dagai álgojagiid vel dál nai hirpmástuhtti áigeguovdilat. Guolástuspolitihkka ja vuoigatvuohta sámegiel oahpahussii leat ovdamearkan dasa. Seammás leat ođđa hástalusat ilbman, mat gáibidit ođđa čovdosiid. Dás sáhttá namuhit datateknologiija ja globála liggen.

Danin dárbbašuvvo ain dat vuoibmi, viissisvuohta ja mášohisvuohta mii NSR sámepolitihkas lea. Seammás lea hástalussan NSR:i ahte maiddái eará organisašuvnnat ja bellodagat oassálastet sámepolitihkkii. Vaikko sámepolitihkka lea ovdánan positiivvalaš guvlui, de jáhkán lea dehálaš jurddašit ahte ii leat diehttelasat ahte nu joatká.

Soaitá nu ahte vuđolaš sámepolitihkalaš gažaldagat eai čovdojuvvo ollásii, muhto ahte juohke buolva ferte gávdnat čovdosiid iešguđet osiide ovttaseallimis gaskal majoritehta ja minoritehta oktasaš territoriumas. Dat lea sihke majoritehta ja minoritehta ovddasvástádus.

Okta dain stuorámus sámepolitihkalaš hástalusain dál, sihke ráđđehussii ja Sámediggái, organisašuvnnaide ja ovttaskas sápmelažžii, lea bisuhit nanu ja ceavzilis sámegiela. Maŋemus logenar jagiid leat ožžon sadjái láhkamearrádusaid ja vuoigatvuođaid sihke oahpahusa váste ja dan váste ahte hálddašeamis geavahit sámegiela.
Ollu sámi giellaguovddážat leat ásahuvvon. Dan maid dattetge oaidnit, lea eanas sámi servodagain geavahuvvo sámegiella
 
unnit beaivválaš giellan. Mis leat stuora váttisvuođat rekrutteret bargiid geain lea sámegiel gelbbolašvuohta almmolaš ja priváhta suorggi iešguđet osiide. Dakkár gelbbolašvuođa haga ii leat vejolašvuohta čađahit dehálaš osiid dan sámepolitihkas maid dát ráđđehus ovddasta, nugo lea ovdanbuktojuvvon St.dieđáhusas nr. 28:s (2007-2008)Sámepolitihkka. Dát lea ovdáneapmi maid mii ovttas ferte jorahit nuppe guvlui.

Ráđđehus háliida dahkat juoidá dáiguin hástalusaiguin go lea bargame Sámegiela doaibmaplánain. Doaibmaplána galgá leat vuođđun guhkesáiggi ja ulbmilguvllot giellapolitihkkii, mii galgá mielddisbuktit ahte eambbogat sáhttet ja háliidit geavahit sámegiela beaivválaš giellan ja ahte eambbogat galget oažžut buriid almmolaš bálvalusaid iežaset gillii. Dán barggus lea ráđđehus dan hálddus ahte lea buorre ovttasbargu Sámedikkiin ja sámi organisašuvnnaiguin. Lean vissis dasa ahte NSR ain boahtá váikkuhit konstruktiivvalaččat dán dehálaš bargui!

Sávan dákko bokte riikačoahkkimii lihku daid ollu ja stuora áššiiguin mat galget gieđahallojuvvot!