Ruhtadanministara sáhkavuorru Stuorradikkis EO- ja EES-čielggadusa digaštallamis

Soaitá rievdat sáhkavuoru
doaladettiin

Presideanta,
Vuosttaš ”Fireside chat”, maid Roosevelt-presideanta doalai njukčamánu 12. b. 1933, gieđahalai amerihká báŋkkuid dili. Son dajai earret eará, ahte:
”Min ruhtadanvuogádaga divusteamis lea miinu, mii lea mávssolut go ruhta ja mávssolut go golli, ja dat lea olbmuid luohttámuš. Luohttámuš ja roahkkatvuohta dat mearridit lihkostuvvatgo mii ollašuhttit iežamet plána. Olbmot fertejit luohttit – dii ehpet oaččo hirasmit šláddariid ja navdimiid geažil – mii fertet ovttas hilgut balu”.

Nu daddjojuvvui eará áiggis ja eará dilis, mii dattetge máŋgga láhkai sulastahttá roasu, mas ollu riikkat leat dál.

Mii oaidnit dál, ahte luohttámuša sadjái njáhká ballu ja eahpesihkarvuohta. Ballu ja eahpesihkarvuohta lea váralaš seaguhus ekonomiijas.

Luohttámuša ráhkadeapmi lea okta min mávssoleamos bargguin – luohttámuš lea maid okta mávssoleamos eavttuin, vai oažžut oadjebasvuođa.

Presideanta,
Ollugat leat olgomáilmmi diliid digaštaladettiin namuhan min penšuvdnafoandda.
Stáhta olgoriikka penšuvdnafoanda gierdá viehka bures molsašuddamiid, maid oaidnit dálá ruhtadanmárkanis. Mii eat dárbbaš vuovdit odne eatge ihttin, ja sáhttit danin eallit oanehis áigodaga molsašuddamiiguin.

Norgga báŋku lea ožžon bargun fuolahit foandda ruhtadanberoštumiid buoremus lági mielde. Báŋkkus lea doaibmafriijavuohta, aktiiva hálddašeami rámmaid siskkobealde, spiehkkasit nu gohčoduvvon referánsaindeavssain. Fápmudus suovvá ovdamearkka dihte Norgga báŋkku sirdit investeremiid riikkas nubbái euroavádaga siskkobealde.

Go digaštallat Eurohpá investeremiid, de galgat muitit, ahte guovllus leat sihke sihkkaris investeremat ja investeremat, mat eai leat nu sihkkarat. Eurohpás leat sihke riikkat ja fitnodagat, maid árvvoštallet seammá sihkkarin go molssaevttolaš investeremiid Amerihkás ja Ásias.

Dieđáhusas foandda birra mii čáliimet giđđat investeremiid juohkáseamis márkaniidda ja riikkaide. Mii čáliimet maid, ahte leat máŋga jearaldaga, maid ferte árvvoštallat lagabut. Jos Eurohpá oasi geahpeda, de ferte mearridit guđe guovlluid oasi lasiha. Das lea sáhka earret eará das, makkár rolla ođđa márkaniin galgá leat. Mii galgat maid guorahallat makkár prinsihpaiguin mii árvvoštallat iešguđetge obligašuvdnainvesteremiid referánsaindeavssas. Dan oktavuođas lea mávssolaš gávdnat buriid čovdosiid, mat doibmet guhká.

Ruhtadandepartemeanta lea jo dadjan, ahte lea áigeguovdil divustit Eurohpá guhkes áigodaga investeremiid. Ruhtadanlávdegoddi celkkii ovttajienalaččat maŋimusat geassemánus dán jagi, ahte rievdadusaid, main lea stuorra mearkkašupmi foandda riskii ja navdojuvvon vuitui, galgá ovdanbuktit Stuorradiggái ovdal go daid čađahit.

Departemeanta čuovvu Stuorradikki meannudeami ja Norgga báŋkku rávvagiid ja guorahallá giđa 2012 dieđáhusas Stuorradiggái foandda geográfalaš lávdama ja obligašuvnnaid hálddašeami. Mii leat maid dadjan, ahte soaitá leat áigeguovdil heivehišgoahtit dili jo dan ovdal.

Presideanta,
Mun lean maŋimuš áigge čoahkkinastán máŋgii iežan davviriikkalaš ja eurohpálaš kollegaiguin, ja mávssolaš fáddán leat leamaš Eurohpá dilit. Leat maiddái ságastallan bargguhisvuođas, erenoamážit nuoraid gaskkas.

Nuoraid bargguhisvuohta lassána. Dan mielde šaddá ain váddásut beassat bargomárkanii. Dan láhkai nuorat báhcet sosiálalaččat olggobeallái, ja sin gálggat eai oaččo coavcci. Vearrámus lea, ahte iešdovdu, iešluohttámuš ja mokta vehážiidda moallanit.

15-24–jahkásaš nuoraid bargguhisvuohta lea dál gaskamearálaččat sullii 22%. Sihke Espánnjas ja Greikkas dat lea bures badjel 40%.

Mađe guhkit áiggi dilli bistá, dađe váddásut šaddá rievdadit heajos ovdáneami.
Eurohpás ii leat ráđđi dákkárii – boasttuvuohta lea historjjálaččat stuoris. Nuorra olbmuid vejolašvuođat, doaivagat, sávaldagat ja boahtteáigi mearkkašit ollu min oktasaš boahtteáigái.

Danin lea vealtameahttun ovttasbargat viidát ja ulbmillaččat dán ášši olis. OECD dadjá ná iežas Employment Outlook 2011 oktavuođas, mii ovddiduvvui gieskat:
”Politihka váldoulbmil ferte leat nuoraide investeren, nu ahte sii ožžot buoret álggu iežaset bargoeallimii. Muđui lea stuorra riska, ahte daid nuoraid joavku stuorru, geat báhcet olggobeallái, ja geain eai leat olus vejolašvuođat oažžut barggu dahje dietnasa. Go váldit vuhtii, ahte álbmoga gaskamearálaš ahki badjána, de ii leat OECD-riikkain ráđđi daid goluide, mat das čuvvot”

Norga sihke searvá aktiivvalaččat dákkár riikkaidgaskasaš ovttasbargui ja ovddida dan.

Presideanta,
Eurohpá dilli fuolastuhttá ja eahpesihkarvuohta viidásut ovdáneami hárrái lea stuoris. Ruhtadandepartemeanta čuovvu danin ovdáneami dárkilit ovttas Norgga báŋkkuin ja Ruhtadangeahčuin. Mis lea alla gearggusvuohta. Mii sáhttit dárbbu mielde doaibmat johtilit ja mis lea ávki 2008-2009 vásáhusain. Lea dattetge váttis aiddo dál dadjat makkár doaimmaid mii soaitit gártat geavahit. Dan ferte oaidnit áigeguovdilis dili oktavuođas.