Sáhkavuorru Davvilaš álbmogiid beaivvi rahpama oktavuođas Riddu Riđđu riikkaidgaskasaš álgoálbmotfestiválas – suoidnemánu 12. b. 2008

Buorit festiválalágideaddjit, artisttat, guossit ja ossálastit!

Munnje lea stuorra illun dáppe ovddastit Bargo- ja searvadahttindepartemeantta, mas lea ovddasvástádus oktiiordnet ráđđehusa sámi áššiid. Giittán lágideaddjiid bovdejumi ovddas. 

Ráđđeuhusa ulmil davveguovlopolitihkastis lea nannet álbmogiid gaskasaš riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggu, ja váikkuhit dasa ahte buoriduvvojit álgoálbmogiid vejolašvuođat ovttasdoaibmat gaskaneaset ja eará davveguovlluid oassálastiiguin. Dan 17 jagis maid Riddu Riđđu festivála lea doaibman, dat lea dađis nannen iežas rolla ja stáhtusa álgoálbmogiid iežaset bistevaš arenan gos gaskkustuvvo ja muosáhuvvo musihkka, kultuvra ja árbevierut rastá riikkarájiid ja kontineanttaid. Festivála lea ealli duođaštussan dasa ahte muhtun – ja dađistaga ollu – áŋgiruššiid rahčamuš sáhttá buvttihit bistevaš ja árvvolaš bohtosiid. Riddu Riđđu čohkke álbmogiid ja kultuvrraid ja váikkuha čalmmustahttimii, gulahallamii ja máhttui. Riddu Riđđu lea davveguovloáŋgiruššan geavadis!

Juohke jagi bovde Riddu Riđđu festivála davveguovlluid álbmogiid oahpásmahttit iežaset kultuvrra ja árbevieruid. Háliidan lihkuhit njenecaid dan jagi davvi álbmogin. Njenecat lea okta álbmot 30 álgoálbmogis geat ásset guovllus Norgga rájes, miehtá Ruošša gitta Gáiddus-Nuortta rádjái. Njenecaid árbevirolaš ealáhusat leat bivdu ja guolástáeapmi – ja boazodoallu, mii ain lea sin deháleamos ealáhus. Njenecaid historjá ja kultuvra lea máŋgga dáfus seammalágan go sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid historjá ja kultuvra davvin, seammás go sis lea iežaset sierra duogáš ja erenoamáš hástalusat. Dáid hástalusaide gullá dat ahte 34 fitnodaga ávkkástallet oljjuin ja gássain njenecaid autonoma guovllus. Festiválas mii beassat oahpásmuvvat buorebut njenecaiguin – ja muosáhit njenecaid kultuvrra earret eará njenecaid lávlagiid ja dánssaid, duoji ja biebmoárbevieruid bokte.

Riddu Riđđu lea ovdánan fámolaš ásahussan mas lea áidnalunddot gelbbolašvuohta das ahte oahpásmahttit davveguovlluid álgoálbmogiid kulturvrraid. Lean ilus go dát gelbbolašvuohta geavahuvvo dan gelddolaš ja dehálaš barggus ahte ásahit davveálbmogiid guovddáža. Guovddáža bargun lea čalmmustahttit ja positiivvalaččat fuomášuhttit álgoálbmogiid dilálašvuođa davveguovlluin ja dan láhkai váikkuhit dasa ahte álgoálbmogat buorebut searvvahuvvojit ja ožžot váikkuhanvejolašvuođa daidda proseassaide, main lea mearkkašupmi sin kultuvrii ja servodahkii. Mun jáhkán dákkár guovddáža bures sáhttit váikkuhit dasa ahte davvii álgoálbmogiid jietna ollá eanet olbmuide sihke Norggas ja muiđui ge máilmmis. Mun anán positiivan go Sámediggi ja Romssa fylkkasuohkan leat dorjon guovddáža mearkkašahtti láhkai, seammás go maiddái suohkan ge doarju. Ráđđehus (Bargo- ja searvadahttindepartemeanta) lea addán doarjaga 2007:s ja lea mielas digaštallat eanet doarjaga prošektii, mii guorrasa bures ráđđehusa davveguovloáŋgiruššamii.

Muhto dál leat njenecat min fuomášumis go sii leat dán jagáš davvilaš álbmot Riddu Riđđu festiválas. Sávan njenecaide lihku sin kultuvrra ja árbevieruid oahpásmahttimiin ja illudan oahppat eanet din birra.

Dáiguin sániguin cealkkán 17. Riddu Riđđu festivála dán jagáš Davvilaš álbmogiid beaivvi rahppojuvvon!