Sáhkavuorru Sámi allaskuvlla skuvlajagi 2008/2009 rahpamii Guovdageainnus borgemánu 28.beaivvi 2008

Buorit olbmot.

Munnje lea stuora illun beassat searvat Sámi allaskuvlla skuvlajagi 2008/2009 almmolaš rahpamii.

Sámi allaskuvla lea okta dain deháleamos institušuvnnain sámi servodagas. Sámi allaskuvla lea mielde ásaheamen vuođustusa sámi servodaga ovdáneapmái. Dan dahká skuvla iežas oahppofálaldagaid, dutkama, prošeaktabargguid ja ii unnimusat servodatságastallamiid bokte.
Sámi nuoraid oahpaheapmi lea eaktun dasa ahte oažžut nanu ja ealli sámi servodagaid boahtteáigái. Sámi dutkan lea áibbas dárbbašlaš go galgá ovddidit máhtu ja dieđuid, ja ásahit vuođu politihkalaš mearrádusaide ja servodatovdáneapmái.

Okta Ráđđehusa deháleamos vuoruhemiin lea nannet oahpaheami ja máhtu. Go buohkaide sihkkarastit vejolašvuođa beassat váldit oahpu ja háhkat máhtu, de beassat mii eaŋkilolbmot ásahit alccaseamet vejolašvuođaid. Dát lea earenoamáš áigeguovdil sámi servodagas, gos lea stuora dárbu fágačehppodahkii ollu surggiin sámi servodateallimis, ja maiddái de go leat oktavuođas eará servodagaiguin.

Mu mielas lea hui hávski geahčadit Sámi allaskuvlla oahppofálaldagaid, muhto dovddan maid veaháš gáđašvuođa. Lea hávski danin go allaskuvla nagoda fállat sullii 50 oahppofálaldaga oktiibuot, jahkásaččat lágidit sullii beali diein fálaldagain. Gáđašvuođa dovddan go oainnán man viiddis sámi oahppofálaldagat leat gávdnamis, ja makkár vejolašvuođaid dat addet sámi nuoraide oažžut sámi oahpu. Dán ille sáhttá bálddastahttit daid válljenvejolašvuođaiguin mat mus alddán ledje go álgen studeantan 1980 - logus.

Seammás muosehuvvon veaháš dan dihte go dis leat dušše sullii 200 studeantta. Die lea hástalus sihke allaskuvlii ja maiddái ráđđehussii. Danin lea ge ráđđehus Stuoradigge dieđáhusas Nr. 28 (2007-2008) –  Sámepolitihkka -  gidden earenoamaš fuomášumi Sámi allaskuvlii, go guoská doaimmaide maid árvvoštallat ásahit. Dieđán ahte rektor Steinar Pedersen lea hui dárkilit lohkan dien dokumentta – ja dovddan ge oadjebasvuođa dan dáfus ahte mii ovttas allaskuvllain ja Sámedikkiin gávdnat buriid čovdosiid - sihke dasa mii guoská studeanttaid rekrutteremii ja eará hástalusaide.

Sámi allaskuvla fállá oahpu sámegillii sámi birrasis. Danin lea ge allaskuvlla váldobargu jođihit ja ovdánahttit sámegiela ja kultuvrra. Dat maid allaskuvla lea bargan sámegiela ovddideami ja gaskkusteami oktavuođas, lea leamaš hui dehálaš, ja lea lea addán sámegillii nannosit árvvu servodagas. Dii geat dál álggahehpet ođđa skuvlajagi sámi allaskuvllas, oažžubehtet rámis searvát dán árbevirrui.

Ealli sámegiella lea guovddáš oassi sámi kultuvrras. Sámegiela dilli lea ain hui rašši, vaikko eiseválddit leat ge maŋemus logi jagis ásahan ollu giellanannen doaimmaid. Buot dásiin Norggas váilot olbmot geain lea sámegielas gelbbolašvuohta. Váilot ovdaskuvlaoahpaheaddjit, oahpaheaddjit, oahppogirječállit, jorgaleaddjit ja dulkkat. Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain váilot bargit geain lea sámegiel gelbbolašvuohta. Ja ollu eará servodatsurggiin váilu maid sámi gelbbolašvuohta. Buot dát dagaha ahte eat olat dehálaš sámepolitihkalaš prinsihpaid ja lágas mearriduvvon vuoigatvuođaid dohkálaš lági mielde.
Dis studeanttain lea ge dehálaš doaibma vuordimen. Allaskuvllas oažžubehtet oahpu sihke sámegielas ja kultuvrras, ja oažžubehtet maid fágamáhtu maid sihke sámi servodat ja servodat muđui dárbbaša. Go sámi nuorat buot guovlluin Sámis ožžot oktasaš oahpu ja vásáhusaid, de huksejuvvo nanu fierpmádat. Dákkár fierpmádat lea dehálaš go galgá hukset sámi servodagaid ollislaš servodahkan. Sámegiella ressurssat leat vátnásat, earenoamážit go geahččá dasa man ollu olbmot hálddašit sámegiela. Lagat riikkaidgaskasaš ovttasbargu sáhttá nannet giela ja kultuvrra ovddideami miehtá sámi guvlluid. Dii geat odne álgibehtet lohkat allaskuvllas, dahje geat joatkibehtet oahpu mas giđđat luobaidet – dii lehpet dehálaččat dákkár ovttasbarggus.

Sámegiela nannen gáibida jámma nannendoaimmaid guhkes áigái – eanas surggiin, ja dát bargu gáibida áiggi. Fertejit čađahuvvot máŋggat doaimmat buohtalaga. Vuosttažettiin lea dárbu nannet sámegielfálaldaga mánáidgárddiin, vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. Seammás fertet maid nannet vejolašvuođa oažžut alla oahpu sámegillii. Lea dehálaš ovddidit sámegiel oahpponeavvuid vai sihkkarastá ahte sámi skuvllaid oahpahus vuođđuduvvo sámegillii ja kultuvrii. Eará dehálaš nannensuorgi lea sámegiel tearbmabargu – dasa lea dárbu jus galgá sámegiela sáhttit geavahit buot dehálaš servodatsurggiin. Dán barggus ferte allaskuvla leat mielde, iežas oahppofálaldagaid láhčimiin ja dutkan- ja čielggadanbargguid bokte.

Hástalusat mat gusket sámegillii lea okta min deháleamos sámepolitihkalaš bargguin. Ráđđehus lea bidjan johtui sámegiel doaibmaplána barggu. Ulbmil dáinna bargguin lea gávdnat ollisvuođa dain doaimmain mat dál čađahuvvojit sámegiela nannema várás.  Mii áigut ovttasráđiid Sámedikkiin ja sámi giellabirrasiiguin árvvoštallat mat lea deháleamos nannendoaimmat sihkkarastit sámegiela ealli ja kulturguoddi giellan boahtteáigái.

Ferte maid nannet almmolašvuođa ovddasvástádusa ja saji sámi giellageavaheaddji ektui guovddáš servodatbálvalusain. Die lea okta dain sámepolitihkalaš hástalusain mat gusket gillii ja kultuvrii, masa maid ferte gávdnat čovdosa. Dát eaktuda aktiiva politihka – ahte duođai váldit mielde sámegiela ja kultuvrra almmolaš bálvalusaide ja almmolaš fálaldagaide. Bargo- ja searvadahttindepartementa áigu, ovttas eará departementtaiguin, geahččat movt livččii jus Sámi allaskuvla oččošii nannosit rolla dan barggus ahte ásahit oahppofálaldagaid almmolaš suorgái -  mat addet fágagelbbolašvuođa.

Diehtu sámi dilálašvuođaid birra lea hui dárbbašlaš oažžun dihte stuora servodaga ipmirdit ja árvvusatnit sámegiela, kultuvrra ja servodateallima. Bajasšaddi buolvvaide lea dát earenoamaš dehálaš.”Sámi ofelaččat” prošeakta ja dat bargu mii lea dahkkon Máhttoloktema oktavuođas, leat mávssolaččat.  Fargga besset sámi ofelaččat viđat geardde álggahit bargguset go vuos leat ožžon oahpu allaskuvllas. Hálidan dán oktavuođas giitit allaskuvlla ja daid ofelaččaid geat njealje ovddit jagiid leat leamaš doaimmas  - dan earenoamáš buori barggu ovddas maid lehpet bargan dán bureslihkostuvvan prošeavttas. Ja sávan ođđa ofelaččaide lihku bargguin. Din bargu lea nu bures lihkostuvvan ahte Sámi ofelaččat dál lea šaddan bissovaš fálaldahkan.

Boazodoallu ja duodji leat sámi kultuvrra dehálaš cakkit. Sihke boazodoallu ja duodji leat árbevirolaš ealáhusat mat leat áiggi mielde ovdánan. Dáid ealáhusaid ovddideamis lea sihke árbevirolaš máhtu ja árvvuid bisuheapmi ja ođđaservodahkii heiveheapmi hástalus. Ollugat dis geat dál álgibehtet allaskuvlii oahppin, beassabehtet leat mielde ovddidit dán kulturárbbi boahtteáiggis.

Boazodoallu lea guhkit áiggi juo čađahan nuppástuvvamiid. Ollugat leat šaddan heaitit boazodoaluin. Ja sii geat leat heaitán boazodoaluin, dahje sii geat leat bajásšaddan boazodoaluin – sis lea ollu máhttu sihke boazodoalu ja luonddu geavaheami birra. Sis lea dakkár máhttu maid servodat dárbbaša, eandalii dál go dálkkádagaid rievdan lea áigeguovdilis ášši. Allaskuvlla boazodoalloahppu váikkuha dasa ahte dát máhttu biddjojuvvo stuorát máhtolašvuođa rámma sisa – nu ahte dan sáhttá geavahit ollu servodatsurggiin. Danin lea ge hui buorre go allaskuvla fállá allaoahpu boazodoallofágas.

Duodji lea okta sámi kultuvrra guovddáš osiin. Duddjomiin leat mii sápmelaččat ráhkadan čábbodaga mii speadjalastá min kultuvrra ja birrasa. Buolvvas bulvii leat min máttut oahpahan ávdnasiid ja hámiid birra. Muhto dál gal lea mánáidgárdi ja skuvla váldán badjelasas oasi dan árbevirolaš doaimmas – movt bearaš ovdalaš áiggi oahpahii mánáide sámi kulturárbbi. Sihkkarastin dihtii ahte buot sámi oahppit ožžot vuođđooahpu duojis, de lea duodji ožžon dehálaš saji buohtalas sámi oahppoplánain, ja lea prográmmafágan joatkkaskuvllas. Jus duodjeoahpahusas galgá sáhttit vuhtiiváldit sihke dan kultuvrralaš ja estehtalaš beali mii duodjái árbevirolaččat gulai ja ain gullá sámi servodagas, de lea áibbas dárbu ahte oahpaheddjiin lea nanu fágamáhttu. Allaskuvla lea našuvnnalaš ovddasvástideaddji duodjefága ovddideamis. Lea hui buorre go allaskuvllas dál lea vejolaš čađahit allaoahpu duojis.

Máilmmi eamiálbmogat ellet oalle máŋggalágan dilálašvuođain. Danin lea ge eamiálbmogiid oahpu huksemis dárbu doalahit ovttasbarggu eará eamiálbmogiiguin. Mun dieđán ahte allaskuvla ovttasbargá máŋggain universiehtain olgomáilmmis gažaldagain mat gusket eamiálbmogiidda ja oahpahussii. Allaskuvllas leat maid máŋga oahppofálaldaga main lea riikkaidgaskasaš eamialbmotperspektiiva. Allaskuvla láhčá maid vejolašvuođa studeanttaid lonohallamii. Dát lea hui dehálaš. Eamiálbmogat galget ieža beassat čohkket návccaid ja hukset gelbbolašvuođa, vai ožžot duohta vejolašvuođa searvat oppalaš servodatovdáneapmái ja de earenoamážit davviguovlluid ovdáneapmái. Arktihkalaš universitehta fierpmádat ovttastabargu - mas allaskuvla lea mield -, lea guovddážis dan barggus ahte nannet ja ovddidit allaoahpu ja dutkama arktalaš guovluin. Oassin davviguovlluid strategiija bargguin áigu ráđđehus nannet sámi institušuvnnaid gelbbolašvuođahuksema mii guoská eamiálbmot dutkandoaimmaide.

Dutkan lea hui dehálaš doaibma allaskuvllas. Dutkan čájeha servodaga dáhtu ovdánit ja váldit atnui ođđa dieđuid. Servodat geavaha ollu dutkama ja dieđuid maid vuođđun lea dutkan, dat šaddá eanet ja eanet dehálaš boahttevaš áiggiin. Sámi dutkan lea mielde čatnamin sámi vássánáiggi ja sámi árbevieruid ođđaáigasaš sámi servodaga ovdáneapmái, ja nu sihkkarastá ge dutkan ahte kultuvra ja giella seailu. Máhttu ja dieđut sámiid vássánáiggi ja dálá áiggi birra leat mearrideaddjin dasa movt sámi servodat huksejuvvo buresdoaibmi boahtteáiggi servodahkan, man vuođđun lea sámegiella ja kultuvra.

Dutkanráđđi bargá dutkanpolitihkain – ja hálddašemiin stáhta eiseválddit ovddas. Sámi dutkan Prográmma II  lea ásahuvvon áigodahkii 2007-2017. Sámi allaskuvllas lea áirras dan ođđa prográmmastivrras. Stivrras leat maid áirasat Norgga, Ruoŧa ja Suoma dutkaninstitušuvnnain. Sámi dutkan Prográmma II ulbmil lea ovddidit guhkes áiggi dutkama sámi diliid birra mas lea alla dássi. Ulbmilin lea maid oččodit eanet dutkiid, ja ovdánahttit sámegiela dutkangiellan. Dasa lassin deattuhuvvo riikkaidgaskasaš dutkanovttasbargu, fierpmádathuksen ja dutkamiid gaskkusteapmi.

Sámi allaskuvla lea mielde Ealat dutkanprošeavttas, mii lea Arktihkalaš Ráđi dálkkádatraportta čuovvolanbargu. Dat lea riikkaidgaskasaš polarjagi (2007-2008) prošeakta. Prošeakta galgá guorahallat movt dálkkádagat váikkuhit boazoguohtumiidda. Okta ulbmiliin lea váldit mielde árbevirolaš máhtu dieđalaš dataide iešguđet Arktalaš guovlluin.

Allaskuvlla ovttasbargu Romssa universitehtain ja eará sámi dutkan- ja dieđainstitušuvnnaiguin lea dehálaš nannen dihtii sámi dutkama.
Ráđđehus árvvoštallá ásahit lávdegotti dárkileappot guorahallat makkár hástalusat leat allaoahpu ja dutkansuorggis. Berre biddjot earenoamáš deaddu daid evttohusaide mat bohtet ”Ovttasbargu gaskal sámi allaoahpu ja dutkama ” čielggadeamis. Dán oktavuođas lea earenoamáš miellagiddevaš geahččat Sami allaskuvlla ja Romssa universitehta oktavuođa mii guoská sámi dilálašvuođaide guoskevaš gelbbolašvuođa huksemii.

Sámi diehtoinstitušuvnnaid ovttasbargu dáppe Guovdageainnus nannejuvvo go ođđa Diehtosiida gárvana jagis 2009. Dien vistái leat stuora vuordámušat, ja mun lean áibbas vissis dasa ahte Diehtosiida boahtá váikkuhit ovdáneami sihke dutkan – ja fágalaš ovttasbargui máŋgga suorggis allaskuvllas.

Ulbmil lea ahte Sámi allaskuvla galga dohkkehuvvot dieđalaš allaskuvlan. Ráđđehus doarju dan mihttomeari ahte akademihkalaš gelbbolašvuohta galgá huksejuvvot nu ahte allaskuvla deavdá buot gáibádusaid mat leat beassat šaddat dieđalaš allaskuvlan. Oassin dán barggus lea allaskuvla bargan dan badjelii ahte oažžut masteroahpu sámegielas. NOKUT dohkkehii dán oahppofálaldaga guovvamánus 2008. Allaskuvllas leat vihtta doavttergrádavirggi maid ruhtada iežas bušeahtain.

Sávan Sámi allaskuvlii lihku viidásit bargguiguin dan guvlui ahte beassat dohkkehuvvot dieđalaš allaskuvlan.

Loahpas sávan didjiide buohkaide – studeanttaide ja bargiide – lihkku boahtte skuvlajagiin!