Válgaloahpparehkenastin: geat válljejuvvojit

Gávnnahan dihtii geat dat besset Stuorradiggái, de rahppojuvvo válgaloahpparehkenastin guovtte vuorus. Vuos iskojuvvo galle áirasa bellodat/joavku oažžu (mandáhtajuohku). Dasto válljejuvvojit dat eavttohasat guđet galget beassat ovddastit guđege (eavttohasválljen).

Stuorradiggeválggas fylkkasuohkana fylkkaválgastivra čađaha válgaloahpparehkenastima.

Go fylkkaválgastivra lea geargan mandáhtajuohkimiin ja guovloáirasiid eavttohasválljemiin, de válgaloahpparehkenastin sáddejuvvo riikaválgastivrii mii mearrida dássenmandáhtaid. Juohke fylkkas galgá okta dássenmandáhta válljejuvvot.

Mandáhtajuohku

Vuogádaga vuođđu lea nu, ahte áirrassajit galget juogaduvvot gorálaččat bellodagaid/joavkkuid gaskka dan jienastatlogu mielde mii gullá guđege válgalistui. Prinsihppa gohčoduvvo gorrelohkoválgan. Mandáhtajuogadeapmi sierranas listtuid gaskka čađahuvvo seamma matematihkalaš vuogi mielde sihke stuorradiggeválggas, fylkkadiggeválggas ja gielddastivraválggas. Vuogi namma lea St. Laguë heivehuvvon vuohki. Dat vuohki mearkkaša ahte juohke listtu jienastatlohku juhkkojuvvo vuos lohkui 1,4,  ja dasto loguide 3-5-7-9 jna. Dáid juoguiguin bohtet ovdan dihto logut, nugohčoduvvon kvotienttat. Kvotienttat ordnejuvvojit sturrodaga mielde. Áirrassajit juogaduvvojit daidda listtuide main leat stuorámus kvotienttat. Vuosttamuš mandáhta oažžu dat listu mas lea stuorámus kvotienta, nuppi mandáhta oažžu dat listu mas lea nubbi stuorámus kvotienta, jna.

Fylkkaválgastivra juogada fylkka buot mandáhtaid St. Laguë heivehuvvon vuogi mielde earret ovtta saji. Juohke fylkka maŋimuš mandáhta galgá riikaválgastivra mearridit dássenmandáhtan. Áigumuš dáinna vugiin lea mandáhtaid juohkimis oaččuhit áigái dakkár politihkalaš juogadeami mii lea rievttaleabbo go jos čađa¬huvvošii juogadeapmi aivvestassii biiriid mielde. 

Listtuid jienastatlogut bohtet ovdan go mii oktii bidjat daid jienasteaddjiid loguid, guđet buohkanassii leat jienastan listtu fylkka buot gielddain. Dát lea nappo dalle vuođđun dan juogadeapmái maid mii čilgiimet dás ovdalis.

Geahča tabeallas ovdamearkka, mas galget juogaduvvot 11 áirasa.

Olgešbellodat oažžu manáhtaid nr. 1, 4. 7 ja 10
Bargiidbellodat oažžu mandáhtaid nr. 2, 5, 8 ja 11
Ovddádusbellodat oažžu mandáhtaid nr. 3 ja 9
Sosialistalaš gurotbellodat oažžu mandáhta nr. 6

Eavttohasválljen

Go lea mearriduvvon galle áirasa bellodagat/joavkkut ožžot, de juogaduvvojit válgalisttu eavttohasaid sajit.

Eavttohasválljemis lohkkojuvvojit vuos duššefal dat namat main lea nummar 1 jienastan-lihpuin. Son válljejuvvo guhte dán lohkamis oažžu eanemus jienastagaid, ja dát eavttohas ii leat šat mielde eavttohasaid joatkevaš válljemis.

Dasto lohkkojuvvojit sii guđet leat jienastanlihpuin nr. 2, ja dat eavttohasat guđet leat vuosttamuš sajis, muhto guđet eai válljejuvvon ovddit vuorus. Dat eavttohas válljejuvvo, guhte oažžu eanemus jienastagaid go mii bidjat oktii guktuid lohkamiid bohtosiid eatge rehkenastte su gii  juo lea válljejuvvon. Nu jotkojuvvo dasságo buot eavttohasat leat válljejuvvon.

Ovdalgo rievdadusat maid jienasteaddjit dahket  jienastanlihpus, sáhttet váikkuhit stuorradiggeválgga oktagasaidválljemii, de fertejit eanebut go bealli bellodaga jienasteaddjiin fylkkas leat dahkan rievdadusa seamma eavttohasa hárrái. Dat mearkkaša ahte jienasteaddjiid rievdadusat galget leat erenoamáš ollu ovdalgo dat váikkuhivčče. Geavadis dat ii goassege dáhpáhuva.

Dássenmandáhtat

Dássenmandáhtaortnega mearrádusaid mearridit Vuođđolága § 59 ja válgalága § 11-6. Dássenmandáhtaortnega ulbmil lea sihkkarastit Stuorradiggái dakkár čoahkádusa mii lea eambbo proportionála. Vuohki mo dat dahkkojuvvo, lea ahte juohke bellodaga riikka¬miehtásaš jienastusdoarjja vuhtiiváldojuvvo. Dušše registarastojuvvon politihkalaš bellodagat main lea stuorát jienastusdoarjja riikkas go unnimusat 4 proseantta (mii lea čuoldinrádjá), besset gilvalit dássenmandáhtaid juogadeamis.

Meroštallan geavvá ná:

Vuosttamuš vuorus lea dárbu meroštallat guđemuš bellodagat galget oažžut dássenman-dáhtaid. Riikaválgastivra galgá vuos juohkit buot mandáhtaid riikka dásis, dego oppa riika livččii okta válgaguovlu. Jos bellodagat dahje joavkkut mat eai leat vuoigadis oažžut dássenmandáhtaid, leat ožžon guovlomandáhtaid, de daid lohku gessojuvvo eret logus 169 ovdalgo riikaválgastivra čađaha juogadeami.

Bellodagaid buohkanas jienastatlogut buot válgaguovlluin, juhkkojuvvojit loguiguin 1,4 – 3 – 5 – 7 – 9 jna., ja buot áirrassajit juhkkojuvvojit nugo dahkkojuvvui fylkkaválgastivrraid juogadeamis. Jos ilbmá ahte muhtun bellodat lea ožžon eanet guovlomandáhtaid go galggašii Riikaválgastivrra rehkenastima mielde, de lea dárbu čađahit ođđa rehkenastima mas dát mandáhtat gessojuvvojit eret. Juohke bellodahkii galget juhkkojuvvot dássenmandáhtat dihto logus, ja dat lohku vástida dan erohussii mii lea bellodaga riikkaviidosaš meroštallama mandáhtalogu ja bellodaga ožžon guovlomandáhtalogu  gaskkas.

Nubbi vuorru lea meroštallat guđemuš fylkkain bellodagat galget oažžut iežaset dássenmandáhtaid. Dat čađahuvvo ná: 

1. Vuolggasadji lea bellodagaid jienastatlogut fylkkain. Jos bellodat ii leat vuoitán ovttage guovlomandáhta, de biddjojuvvo vuođđun fylkka jienastuslohku. Jos bellodat lea ožžon guovlomandáhta, de jienastuslohku galgá juhkkojuvvot dakkár kvotienttain mii vástida (guovlomandáhtalohkui x 2) + 1. Jienastuslohku dahje kvotienta galgá dasto juhkkojuvvot dan gaskamearálaš jienastusloguin mii lea juohke guovlomandáhta duogábealde fylkkas.
   
   Ovdamearka:
   Fylkkas X leat jienastuvvon 100 000 jienastaga ja válljejuvvon 10 guovloáirasa. Bellodat A lea ožžon 8000 jienastaga ja 0 guovlomandáhta. Dan jienastatlohku galgá dalle juhkkojuvvot loguin 10 000 (mii lea gaskamearálaš jienastatlohku juohke guovlomandáhta duohken). Bellodat dalle oažžu kvotientta 0,8, mii lea dan vuođđu dássenmandáhtagilvvus. Bellodat B lea ožžon  15 000 jienastaga ja 2 mandáhta. Jienastatlohku galgá dalle vuos juhkkojuvvot loguin 5 ((2 X 2) + 1). Kvotienta 3 000 juhkkojuvvo loguin 10 000, ja bellodat oažžu kvotientta  0,3. Bellodat C lea ožžon 50 000 jienastaga ja 5 mandáhta. Jienastuslohku galgá dalle vuos juhkkojuvvot loguin 11 ((5 X 2) + 1). Kvotienta 4545 juhkkojuvvo loguin 10 000, ja bellodat oažžu kvotientta 0,4545.
   
2. Buot fylkkaid ja buot daid bellodagaid kvotienttat mat sáhttet gilvalit dássenmandáhta¬juohkimis, ordnejuvvojit sturrodaga mielde. Jos máŋga kvotientta leat ovtta stuoru, de daid fylkkaid jienastuslohku mearrida. Jos dain leat ovtta mađe jienastagat, de vuorut mearriduvvojit vuorbádallamiin.
   
3. Dássenmandáhta nr. 1 juhkkojuvvo dan bellodahkii ja dan fylkii main lea stuorámus kvotienta. Dássenmandáhta nr. 2 juhkkojuvvo dan bellodahkii ja dan fylkii main lea nubbi stuorámus kvotienta, jna.
   
4. Go muhtun fylka lea ožžon ovtta dássenmandáhta, de dat ii šat beasa gilvalit duoid nuppiid dássenmandáhtaid juohkimis. Go bellodat lea ožžon daid dássenmandáhtaid mat dasa gullet, de dat ii šat váldojuvvo vuhtii duoid nuppiid dássenmandáhtaid juohkimis. Juohkimat jotket duoid nuppiid fylkkaid ja bellodagaid hárrái dasságo buot dássenmandáhtat leat juhkkojuvvon.