Čálalaš gulahallamis leat ollu maid oahppit galget oahppat. Earret eará galget nuppi jahkeceahki rájes máhttit jietnadagaid ja čállit unna- ja stuorabustávaid. Dađistaga galget oahppat ortografiija, sihke riektačállima ja mearkkaid bidjama. Sii galget máhttit čálalaččat ovdanbuktit nu ahte earát ipmirdit maid sii oaivvildit.
Oahppit fertejit šaddat diđolaččat dasa ahte sánit čállojit earaládje go daddjojit. Sámegielaid riektačállimat leat ráhkaduvvon nu ahte nu máŋggas go vejolaš gulahallet čálalaččat sámegillii. Jus juohkehaš čálášii iežas vuogi mielde, de šattašii váttis ja áddjás bargu lohkat earáid čállin teavsttaid. Juohke teavstta šattašii de lohkat fonologalaččat, mii lea arvat hiljit vuohki go ortográfalaš lohkan. Dat fas mielddisbuvttášii ahte šattašii lossat lohkat, ja nu han ii leat jurdda.
Vuollelis lea listu masa leat čállojuvvon muhtin čuoggát maid oahppit sáhttet čuovvut čálidettiin. Oahppit sáhttet atnit listtu veahkkin 2. jahkeceahki rájes gitta 10. jahkeceahkkái.
Oahpaheaddji sáhttá válljet muhtin čuoggáid nu ahte listu heive álgočállái. Dađistaga sáhttá maid lasihit čuoggáid. Oahpaheaddji sáhttá heivehit listtu ovttaskas oahppi čállingálggaide.
Luohkás sáhttá oahpaheaddji ja oahppit vuos vuoruhit muhtin čuoggáiguin bargat dihto áigodagas ja bargat čuoggáiguin dassážii go oahppit atnet daid aktiivvalaččat iežaset čállimis.
Maiddái boarráset oahppit dárbbašit geardduhit ja muittuhuvvot. Oahppti sáhttet hárjehallat dan maid eai nu riekta máhte, iehčaneaset dahje joavkkuin.
Vuosttaš geardde go oahppit barget listtuin, berre oahpaheaddji čilget vuđolaččat goas ja movt listtu galgá atnit.
Dađistaga geahččalit oahppit iehčaneaset geavahit listtu. Sii atnet dan go čállet teavsttaid báhpirii dahje dihtorii. De gehččet oahppit čuoggáid dađistaga go leat čállán iešguđet ulbmila várás, omd. eará fágain.
Oahppit maid geavahit dan go geahčadit ja divodit iežaset čállin teavsttaid. De gehččet listtu čuoggás čuoggái, dassážii go leat dárkkistan bargguset buot čuoggáid mielde. Nuoramus ohppiin leat oanehet listtut go boarráset ohppiin.
Máŋge listtu, stuorit dan ja heŋge seaidnái luohkkálatnjii nu ahte lea álki dan oaidnit. Ohppiin berre maid leat iežaset listu maid leat liibmen juogo čállingirjái, beavdái ja/ dahje távvalii dahje vaikko ruovttus galmmihanskábes gitta.
Listtu heiveha sihke luohká ja ovttaskas ohppiid dárbbu mielde. Listtu čuoggáid sáhttá sirddašit nu ahte dat man birra oahppit galget eanas jurddašit, leat bajemusas. Nuppi áigodagas sirdá eará čuoggáid ges badjelii.
Oahpaheaddji ságastallá ohppiin dábálaš čuoggáid birra, mat bohtet ovdan listtus. Dasto darvvihit oahppit listtu čállingirjái dahje beavdái. Muittuhus berre leat oidnosis skuvlalanjas vai sáhttá dasa geahčestit go lea dárbu.
Ulbmil bargguin lea ahte oahppit galget čállit ipmirdahtti teavsttaid mat čuvvot čállinkonvenšuvnnaid. Njuolggadusat galget leat reaidun maid oahppit lunddolaččat geavahit čálidettiin.
Dát gelbbolašvuođamihttomearit čilgejit ohppiid čállingelbbolašvuođa birra:
Čálalaš gulahallan
Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki maŋŋel:
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- dovdát jietnadagaid ja čállit unna ja stuora bustávaid
- ságastallat mii sátni, cealkka, čuokkis ja gažaldatmearka lea
- geavahit bustávaid ja geahččaladdat sániiguin, iežas giehtačállosiin ja dihtoriin
Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋel:
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- ordnet teavsttaid bajilčállagiin, álggahusain ja loahpahusain
Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki maŋŋel:
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- ovdánahttit iežas čállosa jurdagis gárvves buvttan, ja árvvoštallat teavstta ovdáneami responssa vuođul
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1 – studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel / Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2 – fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- máhttit riektačállinnjuolggadusaid barggadettiin iežas teavsttaiguin
Giella geavahusas
Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋel:
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
- geavahit deaŧaleamos riektačállinnjuolggadusaid
1. Lea go čállosis bajilčála?
2. Muitala go álgu man birra čálus lea?
3. Lea go čállosis loahppa?
4. Leat go čállán sániid aivve unnabustávažiiguin dahje stuorabustávaiguin?
5. Lea go namain stuora álgobustávva?
6. Leat go čuoggát, gažaldatmearkkat ja čuorvvasmearkkat rievttes sajis?
7. Lea go stuorabustávva čuoggá, gažaldatmearkka dahje čuorvvasmearkka maŋis?
8. Lea go gaska sániid gaskkas?
9. Lea go vearba juohke cealkagis?
10. Leat go goallossánit čállojuvvon oktii?
11. Leat go juohke sánis vokálat dahje diftoŋggat?
12. Leat go sánit čállojuvvon riekta? Geahča sátnegirjjis.
13. Leat go sánit sojahuvvon riekta?
14. Leat go rievttes guovddáškonsonánttat?
15. Lea go eará maid ferte divvut?