– Giellamolsun joatkašuvvá olggobeale sámegiela guovddáš guovlluid danne go skuvla ii bastte fállat doarvái buori sámegiela oahpahusa, iige nagot ealáskahttit giela.
-Guovllut mat lea olggobeale Sámi guovddášguovlluid rahčet hirbmadit giellaealáskahttimiin. Doppe geavahuvvojit aivve geahnohis giellaoahpahusmodeallat. Ná lohká dutki Ulla Puoskari-Aikio gii lea golmma riikkas dutkan dan, mo giella skuvllain ceavzá ja ealáskahttojuvvogo giella.
Árktalaš Eamiálbmot Oahpahuskonferánssas Guovdageainnus dán vahkus jearai son duostilis logaldallamisttis gažaldaga joatkašuvvá go giellamolsun sámegielain váldogielaide, vai ealáskahttojuvvojit go sámegielat. Aikio-Puoskari lea veardádallan oahppaplána norpmaid ja oahpahuslágaid Ruoŧas, Norggas ja Suomas dutkamušastis Sápmi skuvllas maid son čállá Oulu universitehtas. Aikio-Puoskari lohká eanemus hirpmástuhttin dan go dutkamuš čájeha, ahte eai oba leatge lágat ja oahppoplánat mat hehttejit sámegiela ahtanuššamis
– Skuvllain eai geavat buot daid vejolašvuođaid, mat leat addon lágain ja oahppoplánain. Ii ovttage riikkas gávdno bures plánejuvvon sámegiela ealáskahtti giellalávgunprográmma. Giela revitaliserejeaddji giellalávgunoahpahus livččii sámegielaid boahtteáiggi ektui olu buoret málle go moatti vahkkodiimmu nuppi giela dahje vieris giela oahpahus dál, dadjá dutki.
Suomas eatnašiin sámegiela oahpahus vierisgiellan
Aikio-Puoskari oaivvilda maŋimuš vihttanuppelot jagi lea dilli juohkkásan sámegiela guovddáš guovlluid ja ravdaguovlluid gaskii. Ravdaguovlluin lea dilli heittot. Okta ovdamearka lea go Suoma bealde 65% sámemánáin- ja nuorain orrot sámeguovllu olggobealde.
– Sámeguovllu olggobealde lea vejolaš oažžut guokte vahkkodiimmu giela oahpahusa. Das ii leat seammá stáhtus go eará skuvlafágain. Suomas lea sámegiella nubbin giellan amas doaba ja eanáš sámeoahppit ožžot iežaset giela oahpahusa vieris giela namain. Váldooassi sámeohppiin báhcá dánnai oahpahusa olggobeallái, muitala Puoskari-Aikio.
Norggas ge lea sámegiella nubbigiellan stuorra hástalussan. Dát oahpahus lea massán 600 oahppi maŋimuš jagiid.
– Nuppigiela oahpahus ii leat dan dásis ahte dat ealáskuhttá giela. Daidda ohppiide galggašii ordnet albma giellaealáskahttindoaimmaid, lohká Aikio-Puoskari.
Guovddášguovlluin ollu ođđa hállit
-Guovddáš guovlluin leat ollu ođđa hállit. Nana oahpahusmállet bisuhit sámegielaid, buvttadit alla dási guovttegielatvuođa ja huksejit sámegiela boahtteáiggi, lohká Aikio-Puoskari, guhte beaivválaččat bargá Suoma Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga hoavdan.
Aikio-Puoskari čilge ahte nana gielaloahpahusmállet leat earet eará oahppi oahpahit buot fágaid eatnigillii/vuosttašgillii. Nubbingielagiidda, dahje daidda geat eai oba áddege, livččii ges giela revitaliserejeaddji giellalávgunoahpahus, sierralágan giellalávgun mii heive giellaoččodeddjiide (revitalising language immersion).
Eai geavat lágaid ja vuogádagaid vejolašvuođaid
Son lohká buot golmma riikkas livčče munni ovddidit giellaoahpahusa.
– Norggas livčče hirbmat stuorra potensiála sámegiela hálddašanguovllus, oaivvilda Puoskari-Aikio.
-Oahpahusláhka addá buot vuođđooahpahusa ohppiide vuoigatvuođa sámegielat oahpahussii. Dát vuoigatvuohta ii dál ollašuva. Norgga oahpahuslágas ja oahppoplánas eai obanassii dovdda dákkár doahpaga go giellalávgunoahpahus, lohká son.
Maiddái Ruoŧas livččii stuorra potensiála lágas, oaivvilda son
-Sámeskuvllain livččii vejolaš fállat olu eanet oahpahusa sámegillii go maid dat dál addet. Ruoŧa almmolaš vuođđoskuvllain maid livččii skuvlaláhkaásahusa mielde vejolaš addit 1.-6. luohkáide 50 % oahpahusas sámegillii. Dán vejolašvuođa ii geavat oktage skuvla, lohká dutki.
Aikio-Puoskari oaivvilda ahte Suomasges fálašii oahppoplána vejolašvuođaid.
– Našuvnnalaš oahppoplánas leat mearrádusat guovttegielalaš oahpahusas ja giellalávgunoahpahusas. Muhto giellalávgunoahpahus gávdno dušše Ohcejogas. Suomas eai geavat daid vejolašvuođaid maid skuvlavuogádagat fállet, lohká dutki.
Son navdá oahpaheaddjiváilivuohta lea okta sivain dasa go potensiála ii ollašuva.
-Oahpaheaddjit geain lea sámegiela gelbbolašvuohta váilot buot golmma riikkas
