Skulffiid dahjege idjalottiid jietnadeapmái ii leat okta sátni, lea skuolfeloddešlájas gitta, mot dat jietnada. Skuolffit, main lea vuollegis jietna nugo lidnu ja ránesskuolfi, bumppistit. Unna skuolffit nugo bearalskuolfi, njurggádit. Sáhpánskuolfi, bigán njulgestaga šnjirggáda ja buljarda.
Go muitalat skuolffi jietnadeamis, galggat diehtit mii skulffiid lea gažaldagas. Dalle don dieđát makkár sáni jietnadeamis geavahat. Jos bággu lea ovttain sániin dadjat, de skuolfi huiká. Huikit ja huikkašit- sániin lea dat earru ahte huikkašit gáibida vástideami, dan ahte soames vástida huikkašeapmái. Danin dat ii leat buorre sátni skuolffi jietnadeapmái.
Govva: Bigga-Helena Magga
Dá muhtin skuolfelottiid namat sihke sámegillii ja suoma- ruoŧa- ja dárogillii:
skuolfi (jievjaskuolfi; soadjanjálla) – tunturipöllö; fjälluggla; snøugle
lidnu (bealljeskuolfi; bumbbástat; hahpat) – huuhkaja, berguv; hubro
ránesskuolfi – lapinpöllö; lappuggla; lappugle
bearalskuolfi (pearalskuolfi) – helmipöllö; pärluggla; perlugle
sáhpánskuolfi (bigán; skutnjaloddi) – hiiripöllö; hökuggla; haukugle
cihceskuolfi (čuonanskuolfi) – varpuspöllö; sparvuggla; spurveugle
skuolffit (idjalottit) – pöllöt; ugglor; ugler
skuolfelottit – pöllölinnut; ugglefåglar; ugler
