Sámi Giellagáldu njuolggadusat
Sámi Parlamentáralaš Ráđi stivra lea mearridan Sámi Giellagáldu njuolggadusaid stivrra čoahkkimis 26.-27.8.2015. Njuolggadusat bohte fápmui dakkaviđe go mearrádus dahkkui.
§ 1 Sámi Giellagáldu (SG) lea sámi álbmoga oktasaš mearridanorgána sámegiela gažaldagain. SG lea Sámi Parlamentáralaš Ráđi (SPR) vuollásaš orgána. Dát mearkkaša dan, ahte SPR:s lea loahpalaš mearridanváldi SG njuolggadusaide ja bargoortnegii guoski áššiin.
§ 2 Sámi Giellagáldu ulbmilin lea seailluhit ja ovddidit dan kulturárbbi, mii gullá sámegillii ja ná doaibmat fágalaš áššedovdiorgánan, ovttastahttit ja heivehit oktii sámegiela geavaheapmái ja gáhttemii guoskevaš doaimmaid ja koordineret sámi giellaovttasbarggu.
§ 3 Sámi Giellagáldu ovddasvástádussan lea ovttas Sámedikkiiguin:
- Nannet ja ovddidit giellaovttasbarggu
- Nannet ja ovddidit sámegiela nu, ahte guhtege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja
- Riggudahttit sámegiela ja sihkkarastit dan boahtte áiggis
§ 4 Sámi Giellagáldu bargun lea gozihit buot sámi giellasuorggi gažaldagaid ja koordineret daid ovttasbarggus sámedikkiiguin ja eará sámi giellasuorggi institušuvnnaiguin. Guovddáža bargun lea earret eará giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren, báikenammabarggut ja nammabálvalus. Dasa lassin guovddáš galgá doallat oktavuođa sierra ásahusaide ja juohkit dieđuid sámi giellaámmátlaš gažaldagain olles Sámis ja riikkaidgaskasaččat. Guovddáža barggut ja ovddasvástádusat leat dynámalaččat nu, ahte guovddáža doaimmaid lea vejolaš ovdánahttit guđege áigodaga sámegiela giellafágalaš dili ja dárbbuid mielde.
§ 5 Mearrádusat § 2, 3 ja 4 gusket viđa iešguđetge sámegillii: lulli-, julev-, davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii ja erenoamážit daid čálalaš hámiide. Sámi Giellagáldu nanne ja ovddida eará sámegielaid bargojoavkkuiguin dahje prošeavttaiguin.
§ 6 SPR dahje SPR stivra (SPRs) ásaha Sámi Giellagáldu -joatkkaprošeavtta várás stivrenjoavkku, mas leat lahttun prošeaktahoavda, okta ovddasteaddji guhtege sámedikkis ja ruhtadeddjiid vejolaš ovddasteaddjit. SPR dahje SPRs nammada lahtuid stivrenjovkui sámedikkiid evttohusaid vuođul.
§ 7 Giellaráđis leat gávcci (8) lahtu. Juohke sámediggi evttoha ovtta lahtu guhtege. SPR dahje SPR stivra nammada Giellaráđi lahtuid golmma jahkái hávil. Dasa lassin guhtege giellajuhkosa ságadoalli oassálastá giellaráđi čoahkkimii. Giellaráđi lahtuin ferte leat giellafágalaš máhttu. Giellaráđđi čoahkkana oktii jagis dahje dárbbu mielde.
§ 8 Sámi Giellagáldui ásahuvvojit vihtta sierra giellajuhkosa, maid ovddasvástádussan lea mearridit terminologiijas, normeremis ja rávvet báikenamaid geavaheamis.
SPR dahje SPR stivra vállje giellajuhkosiid lahtuid golmma jahkái hávil Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid árvalusaid vuođul. Norgga Sámediggi árvala Norgga beale ovddasteddjiid, Ruoŧa Sámediggi Ruoŧa beale ovddasteddjiid ja Suoma Sámediggi Suoma beale ja Ruošša beale nuortalašgiela ovddasteddjiid.
Giellajuhkosat čoahkkanit golbmii jagis dahje dárbbu mielde. Davvisámegiela juhkosii válljejuvvojit 6 lahtu (2 Norggas, 2 Ruoŧas ja 2 Suomas), anárašgiela juhkosii 3 lahtu (buot Suomas), nuortalašgiela juhkosii 4 lahtu (3 Suomas, ja 1 Ruoššas), julevsámegiela juhkosii 4 lahtu (2 Norggas ja 2 Ruoŧas) ja lullisámegiela juhkosii 4 lahtu (2 Norggas ja 2 Ruoŧas). Dasa lassin giellajuhkosiidda válljejuvvojit seamma veardde várrelahtut. Giellajuhkosiid lahtuin galgá leat giellaámmátlaš čehppodat.
§ 9 Sámi Parlamentáralaš Ráđi vuollásaš ubmisámegiela bargojoavku sirdo Sámi Giellagáldu vuollái. Ubmisámegiela bargojoavkku bargun lea dohkkehit ubmisámegiela čállinvuogi. Bargojoavkkus leat guokte ovddasteaddji Ruoŧas ja guokte Norggas.
§ 10 Dáid njuolggadusaid sáhttá Sámi Parlamentáralaš Ráđđi dahje SPR stivrra rievdadit.
