Geasseheajat 1896

Prinsa Carl lei Prinseassa Maud vilbealli, ja nu soai leigga ge hui oahppásat. Soai leigga mánnán stoahkan ollu gesiid ovttas Dánmárkkus. Muhto diekkár náittusdilli ii lean dušše priváhta ášši, das lei maid sáhka dynastiija ja politihkalaš ovttasteamis. Sihke váhnemat ja Dánmárkku ja Englándda stáhtaoaivámuččat galge dasa miehtat. Earenoamážit Prinseassa Maud rehkenastui leat hui buorre áhkkáávnnasin. Su áhčči, Wales Prinsa galggai dohkkehit náitaleami ja son fertii ges oažžut lobi eatnistis, gii lei Dronnet Victoria.

Prinseassa Maud čálii ieš iežas áhčibeale áhkkui, Dronnet Victoriai, ja bivddii su dohkkeheami. Dohkkeheapmi sáddejuvvui telegrámman Balmoral šloahtas, ja golggotmánu 28. beaivvi 1895 almmuhuvvui ahte soai leaba lohpádaddan.

Orro leamen nu ahte Dronnet Victoria lei liikon dánska prinsii. Njukčamánu 5. beaivvi 1896 galgá son leat čállán beaivegirjásis ná: ” Maud lohpádaddan isit, Dánmárkku Prinsa Carl, bođii lunsja guossái. Son orui leamen oalle buoremielalaš olmmái, stuoris šaddui ja čáppat olggosoidnit”.

Čiŋat ja čiŋaheapmi

Šloahttakapealla seainnit ledje hervejuvvon skarlagenrukses silkehervemiiguin ja lieđit ledje láhččojuvvon hearvan ja čikŋan. Headjateltta seinniin ledje stuora láset maid čađa áibmu bures jođii, litna ránut, pálmmat ja dievva lieđit.

Guossit ledje ordnejuvvon čohkkát árvodási mielde, ja sii ledje čohkkánortnega mielde maid gárvodan. Nissonolbmuin geat ledje bovdejuvvon šloahttakapellii, lei gállačuvla badjelis mas ii heaŋgán maŋábealde guhkes čuvlahealbmi, ii ge lean čalbmeluvra, muhto eanas oassi gussiin, geat ledje ožžon saji terrassii, galge leat čiŋahuvvon visihttabiktasiiguin, masa gulai háhtta.

Seremoniija

Gonagaslaš guossit bohte ráidun golmma oasis, ja Grenadergardena musihkkakorpsa čuojahii Wagners Festmarsj dan botta sii vázze.

Prinsa Carl bođii gaskkamus ráiddus. Sus lei badjelis gállamarineuniforbma ja su mielvázzin leigga su vieljaguovttos Christian ja Harald. Kapellii boađidettiin guvnnjádii Prinsa Dronnet Victoriai. Maŋemus bođii ruvdnamoarsi gean láidii su iežas áhčči, ja sudno mielvázzin ledje York Hertuga ja 8 headjanieiddaža. Koarra lávllui ”Oh Paradise” ja vihaheapmi sáhtii álggahuvvot.

Canterbury erkebisma sárdnidii, veahkkin sus ledje njeallje alladási girkolaš bálvaleaddji. Vihasártni fáddá lei Dánmárkku ja Stuorabrittánia gaskavuohta, nugo dat lei ovdánan ja nanosnuvvan guovtti buolvva gonagaslaš heajaid bokte, namalassii Ruvdnaprinseassa Alexandra ja Ruvdnaprinsa Edward – ja dál Prinsa Carl ja Prinseassa Maud.

Dronnet Victoria lei áidna olmmoš gii čohkkái čađat dan botta vihaheapmi bisttii, ja go seremoniija nogai, de čájeheigga aittonáitalan bárra stuora gudni ja vuostáiválddiiga dronnega lihkkosávaldatcummá. Orgel čuodjagođii ja bárra ja dan mieldevázzit guđđe kapealla Mendelssohns headjanuohtaide.

Vihačuvla

Dronnet Maud lei dovddus su seakka seakkáža dihtii – mii ii lean suige eanet go 46 cm – ja su vihačuvla lei ge gorrojuvvon nu ahte su fiinna hápmi bođii bures ovdan, das lei boagán masa ledje gorrojuvvon silba- ja diamánttahearvvat. Stoffa lei elfenbenivnnát silkesatenga ja čuvla lei hervejuvvon jasmin ja appelsiidnalieđđe hervemiiguin. Sus lei son eatnis viha čalbmeluvra ja oaivvis lei sus fiske lieđđekránsa.

Vuostáivávldin

Maŋŋel vihaheami guossohuvvui lunsj Buckingham Palaces ja lei vuostáiváldin Marlborough Houses maŋŋá go ledje vuodján čiŋahuvvon gáhtaid mielde.

Heajat loahpahuvvojedje go bárra vulggii Appleton House gárdimii Sandringhamas, dat lei opmodat maid leigga ožžon headjaskeaŋkan Prinseassa Maud váhnemiin. Appleton šattai sudno eŋgelas ruoktu, gos earenoamážit Dronnet Maud maŋŋil orui guhkes áiggiid ain hávális. Suoidnemánu 2. beaivvi 1903 riegádii bára bárdni Alexander Edward Christian Frederik, gii maŋŋil šattai Ruvdnaprinsa Olav, son riegádii Appleton House gárdimis.