Prinseassa Ragnhild, Lorentzen roavvá

Prinseassa Ragnhild ii lean truvdnoárbbolaš.

Bajásšaddan

Prinseassa bajásšattai luonddubealde, Skaugumis, gos lei ráfálaš bajásšaddan earret de go dat gárdin bulii ja dan huksegohte fas 1930:s maŋŋá buollima. Ráfi nogai fáhkka go duiska soalddáhat márre Norgii cuoŋománu 9. beaivvi 1940. Gonagasbearaš, Ráđđehus ja Stuoradiggi báhtaredje Oslos togain, vai duiska okkupašuvdnafápmu ii beassan sin váldit gitta.

Elverumas earránii Ruvdnaprinsa Olav eret iežas bearrašis. Ruvdnaprinseassa Märtha iežas golmmain mánáin, Prinseassa Ragnhild, Prinseassa Astrid ja Prinsa Harald báhtaredje sihkarvuhtii ráji badjel Ruŧŧii. Go ledje muhtun mánuid orron Ruoŧas, de vulggii Ruvdnaprinseassa oktan mánáidisguin fatnasiin USA:ii.

Dan botta go Gonagas Haakon ja Ruvdnaprinsa Olav oruiga Londonis, orui Ruvdnaprinseassa mánáidisguin olggobealde Washington DC dassážii ráfi bođii 1945:s.

Bearaš

Prinseassa Ragnhild orui Skaugumis dassážii náitalii skiiparedariin Erling Sven Lorentzeniin, riegádan ođđajagimánu 28.beaivvi 1923. Bárra vihahuvvui Asker girkus miessemánu 15. beaivvi 1953. Gonagas Haakon mearridii ahte bártninieida galggai maŋŋá náitaleami gohčoduvvot Prinseassa Ragnhild, Lorentzen roavvá.

Bárra fárrii Rio de Janeiroi Braziillas – gos soai leaba čađat orron.

Náittusbáras leat golbma máná, Haakon Lorentzen, riegádan borgemánu 23. beaivvi 1954, Ingeborg Ribeiro, riegádan guovvamánu 27. beaivvi 1957 ja Ragnhild Lorentzen, riegádan miessemánu 8. beaivvi 1968.

Hávdádeapmi

Prinseasse Ragnhild eretvádjolii čakčamánu 16. beaivvi 2012, son oađđái jaskadit iežas ruovttus Rio de Janeiros Brasilas.

Prinseassea gisttu buktojuvvui Norgii, ja Prinseassa Ragnhild hávdáduvvui Šloahttakapeallas čakčamánu 28.beaivvi 2012. Son biddjojuvvui maŋemus vuoiŋŋadanbáikái Asker girkus.