Ruvdnaprinseassa Mette-Marit

Ruvdnaprinseassas leat golbma máná: Marius Borg Høiby, Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra ja Prinsa Sverre Magnus.

Oahppu

Ruvdnaprinseassa čađahii artium Kristiansand Katedralskuvllas 1994:s. Gymnasággis lei Ruvdnaprinseassa jagi lonohallanstudeantan Wangaratta High Schoolas Australias.

Maŋŋil dieid skuvllaid, lea Ruvdnaprinseassa čađahan eksámiid Bjørknes priváhtaskuvllas ja examen philosophicum, ja maiddái kjemi ja IKT eksámeniid Agder Universitehtas (ovdalaš Høgskolen i Agder). Gaskkal 2000-2002 čađahii son eksámeniid fágain Livssyn ja Etikk ja Anvendt etikk historjá-filosofalaš instituhtas, Oslo Universitehtas. 2003 giđa gearggai Ruvdnaprinseassa studeremin London School of Oriental and African studies (SOAS) gos čađahii Development-Experience, Theories of Development, HIV/AIDS and Development ja The Global Refugee Crisis eksámeniid. Ruvdnaprinseassa lei Noradis hospitántan golbma mánu, gos son earenoamážid čalmmustahtii Hiv/AIDS áššiid.

2003 giđa lei Ruvdnaprinseassa studeantan the School of Oriental and African Studies, the University of London (SOAS), doppe son čađahii eksámeniid čuovvovaš fágain: Development-Experience, Theories of Development, HIV/AIDS and Development ja The Global Refugee Crisis. Ruvdnaprinseassa lei golbma mánu hospitántan Noradis, go čalmmustahttii earenoamážit HIV/AIDS. 2008 čavčča álggii Ruvdnaprinseassa Handelshøyskolen BI oasseáiggi studeantan, gos son čađahii mastergráda Jođiheamis 2012 čavčča.

Almmolaš geatnegasvuođat

Ruvdnaprinseassas leat viiddis beroštumit sihke našuvnnalaččat ja internašuvnnalaččat. Girjjálašvuohta, nuorra jođiheapmi, entreprenevrahoidu, biras ja nanu guoddilisvuohta, psykalaš dearvvašvuohta ja máilmmiviidosaš dearvvašvuođa- ja ovddidangažaldagat leat muhtun fáttát maid Ruvdnaprinseassas čuovvu earenoamáš áŋgirvuođain.

Ruvdnaprinseassa lea Norgga Rukses Ruossa ja ollu eará organisašuvnnaid suodjaleaddji, mat barget kultuvrrain ja humaniteara bargguin. Ruvdnaprinsabára foanddain, mii ásahuvvui dalle go Ruvdnaprinsabárra náitalii, veahkeha Ruvdnaprinseassa čalmmustahttit dan ahte nuorat galget beassat oidnosii ja galget iežaset návccaid beassat geavahit, vai eai šatta servodaga olggobeallái. Almmolaš mátkkoštemiin olgoriikkain lea Ruvdnaprinseassas dehálaš bargun oainnusindahkat norgga ealáhusaid, arkitektuvrra ja kultuvrra.

2001 rájes lea Ruvdnaprinseassa hui earenoamáš láhkái leamaš mielde HIV/AIDS fáddábargguin. 2006:s nammaduvvui son UNAIDS Special Representative áirrasin. Dan doaimmas lea son mátkkoštan guovlluide gos diet fáddá lea čuolbman, earet eará Nicaraguas ja Ukrainas. Ruvdnaprinseassa lea máŋgga geardde leamaš norgga sáttagottiid njunnošis internašuvnnalaš aidskonferánssas mii lágiduvvo juohke nuppi jagi. Ruvdnaprinseassa berošta eandalii das ahte veahkehit nuorra olbmuid AIDS bargguide jođiheaddjin, ja ásahit ovttasbargui internašuvnnalaš fierpmádagaid. 

2015:s ásaheigga Ruvdnaprinseassa ja Kate Robert, Population Services International (PSI) ja Melinda Gates álgobarggu dasa ahte movt oažžut áigái ulbmillaš dearvvašvuođadoaimmaid iešguđetge riikkain. The Maverick Collective dovddusindahkkojuvvui Women Deliver konferánssas Københámmanis miessemánus 2016.

Ođđajagimánu 2010 nammadii World Economic Forum Ruvdnaprinseassa Young Global Leader doibmii. 2012:s nammaduvvui son internašuvnnalaš Foundation Board of the Global Shapers Community stivralahttun  2016:s nammadii Fast Company Ruvdnaprinseassa oktan máilmmi eanemus hutkás olmmožin ja  máilmmi 100 buoremus njunuš jurddašeddjiid searvái (Leading Global Thinkers) av Foreign Policy Magazine.

Astoági

Ruvdnaprinseassa astoáiggi beroštumit leat earet eará olggoovddas vánddardeapmi, hárjehallan ja girjelohkan. Ruvdnaprinsabáras leat smávva mánát, ja soai geavaheaba ge dasa lassin vel ollu áiggi mánáiguin ovttas astoáiggedoaimmain sihke ruovttus ja olgun, luonddus ja maiddái kultuvrralaš doaimmain.