Hopp til hovedinnhold

ON ovddidanprográmma UNDP

2003 čavčča nammaduvvui Ruvdnaprinsa UNDP goodwill-ambassadøran. Goodwill-ambassadøran lea Ruvdnaprinsa mátkkoštan Timor-Lestes, Zambias, Haitis, Nepalas, Botswanas, Tanzanias, Kambodsjas, Sierra Leones, Guatemalas, Burundis ja Mongolias. 

Ruvdnaprinsa Haakon lea su barggustis dán organisašuvnnas čalmmustahttán earenoamážit dan ahte soahtat máilmmi geafivuođa vuostá.  Álggos ON duhátjagi ulbmiliid bokte, dasto dan 17  nanuguoddiulbmila mielde maid ON mearridii čakčamánus 2015.

Ruvdnaprinsa lea logaldallan sihke Norggas ja olgoriikkain dan birra maid dehálaš lea ahte  olbmot geat ellet geafivuođas  maid ožžot oahpu, riekteveahki ja dearvvašvuođafálaldagaid, ja ráinnas energiija – mat leat servodaga vuođđobálvalusat.

ON 17  nanuguoddiulbmila

Čakčamánu 25. beaivvi 2015  mearridedje ON miellahttoriikkat 2030-Agenda, mii guoská nanuguoddi ovdáneapmái. Agenda dáhtošii oažžut eret geafivuođa, jámmet iešguđetláganvuođaid ja vuoigatmeahttunvuođaid ja hálddašit dálkkádatnuppástusaid 2030 rádjái. Agendai gullet 17  nanuguoddiulbmila ja  169 operašuvnnalaš oasseulbmila. Dat 17  ulbmilsuorggi leat:

  1. Jávkadit geafivuođa
  2. Jávkadit nealggi
  3. Sihkkarastit buori dearvvašvuođa
  4. Sihkkarastit buori oahpu
  5. Olahit dásseárvvu sohkabeliid gaskii
  6. Sihkkarastit ráinnas čázi ja buriid buhtisvuođadiliid
  7. Sihkkaris energiija buohkaide
  8. Ávddalaš bargu ja ekonomalaš ovdáneapmi
  9. Innovašuvdna ja siskkáldasstruktuvra
  10. Unnit iešguđetláganvuođat
  11. Nanuguoddi gávpogat ja servodagat
  12. Ovddasvástideaddji geavaheapmi ja buvttadeapmi
  13. Bissehit dálkkádatnuppástuvvamiid
  14. Eallin čáziid vuolde
  15. Eallin eatnama alde
  16. Ráfi ja vuoiggalašvuohta
  17. Ovttasbargguin olahit ulbmiliid

Faktaruvttus gávnnat eanet dieđuid dien 17  oasseulbmila birra. 169 oasseulbmila leat dárkileappot čilgejuvvon Norada neahttasiidduin.

Nanuguoddiulbmilat leat boahtán 1990 – 2015 duhátjagiulbmiliid sadjái ja galget daid čuovvut viidáseappot.

ON duhátjagiulbmilat

Jagis 2000 sohpe máilmmi riikkat oktasaš ulbmiliid bargguide mat galggaše jávkadit máilmmi geafivuođa. Gávcci konkrehtalaš ulbmila čállojuvvojedje.

Bajemusdási ulbmil – duhátjagiulbmil nr. 1 – lei dat ahte jávkadit issoras geafivuođa ja nealggi máilmmis. Oasseulbmilii biddjojuvvui lohku dien ulbmilii, namalassii dat ahte gaskala 1990 ja 2015 galge nagodit beliin geahpedit daid olbmuid logu geat ellet dakkár dilis ahte fertejit birget vuollel ovttain dolláriin beaivvis.

Dat gávcci duhátjagiulbmila ledje:

  1. Jávkadit issoras geafivuođa ja nealgi
  2. Sihkkarastit vuođđoskuvlaoahpu buohkaide
  3. Nannet nissonolbmuid dili
  4. Geahpedit mánnájápmima
  5. Geahpedit jápmimiid mat gusket mánnáoažžun dillái
  6. Bissehit hiv/aids , malaria ja eará jápmindávddaid leavvama
  7. Sihkkarastit nanuguoddi birrasii guoskevaš ovdáneapmi
  8. Hukset máilmmiviidosaš guoibmevuođa ovdáneapmái

Go áigodat nogai, de ledje buot gávcci ulbmilis nagodan hui ollu  buoridit. Daid birra gávdnojit eanet dieđuid ON iežas siidduin.

 

Human Development Report

Ruvdnaprinsa Haakon lea buktán oaiviliid UNDP jahkásaš Human Development-raportii guovttii dilálašvuođas, namalassii

  • 2006 raportii: ”Det handler om mer enn knapphet: Makt, fattigdom og den globale vannkrisen”
  • 2007/2008 raportii: ”Kampen mot klimaendringene: Solidaritet mellom mennesker i en splittet verden”

ON-raportta čállá joavku mas leat sorjjasmeahttun ekspearttat. Sin bargun lea iskat ja analyseret dehálaš máilmmiviidosaš ovddidangažaldagaid.

Human Development Awards

Ruvdnaprinsa Haakon lei mielde duopmárjoavkkus mii válljii Human Development Awards vuitiid 2007. Bálkášumit duođaštit buoremus regionála ja báikkálaš raporttaid main čilgejuvvo ovdáneapmi ja movt eastadit geafivuođa ja erohusaid.

 
 

 

05.10.2016

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Kronprins Haakon forteller om sitt engasjement som goodwill-ambassadør for FNs utviklingsprogram UNDP under en reise til Zambia i oktober 2013. (Foto: Christian Lagaard, Det kongelige hoff)
Fáktadieđut

ON 17  nanuguoddiulbmila

  1. Jávkadit buot lágan geafivuođa miehtá máilmmi
  2. Jávkadit nealggi, sihkkarastit biepmu ja buoret biebmodili, ja ovddidit nanuguoddi eanadoalu
  3. Sihkkarastit buori dearvvašvuođa ja ovddidit buori eallindili buohkaide, beroškeahttá agis
  4. Sihkkarastit fátmmasteaddji, vuoiggalaš ja buori oahpu ja oččodit buriid vejolašvuođaid buohkaide beassat čađahit eallináiggi oahpu
  5. Olahit dásseárvvu ja nannet nieiddaid ja nissonolbmuid dili
  6. Sihkkarastit nanuguoddi čáhcehálddašeami ja čázi mii lea oažžunláhkái ja buori buhtisvuođadili buohkaide
  7. Sihkkarastit bissovaš, nanuguoddi ja ođđaáigásaš energiija govttolaš haddái
  8. Ovddidit bissovaš, fátmmasteaddji ja nanuguoddi ekonomalaš ovdáneami, barggaheami ja árvosaš barggu buohkaide
  9. Hukset nanu siskkáldasstruktuvrraid, ovddidit fátmmasteaddji ja nanuguoddi industrialiserema ja váikkuhit innovašuvdnii
  10. Geahpedit erohusaid riikkaid siskkobealde ja riikkaid gaskka
  11. Oččodit gávpogiid ja ássanguovlluid fátmmasteaddjin, oadjebassan, vuostálastinfámolažžan ja nanuguoddin
  12. Sihkkarastit nanuguoddi geavahan – ja buvttadanmálliid
  13. Álggahit dakkaviđe bargguid mat hehttejit dálkkádatnuppástusaid ja nagodit daid váikkuhusaid hálddašit*
  14. Suodjalit ja geavahit meara ja merrii gullevaš resurssaid dan láhkái ahte ovddidit nanuguoddi ovdáneami
  15. Suodjalit, ođđasit hukset ja ovddidit nanuguoddi ekovuogádagaid geavaheami, sihkkarastit nanuguoddi vuovdehálddašeami, goahcat sáttomehciid viidáneami, bissehit ja jorgalahttit eatnamiid billašuvvama ja bissehit eatnama šládjariggodagaid nohkama
  16. Ovddidit ráfálaš ja fátmmasteaddji servodagaid main lea nanuguoddi ovdáneapmi, bearráigeahččat ahte buohkat ožžot riektesuodjalusa ja hukset buresdoaibmi, ovddasvástideaddji ja fátmmasteaddji ásahusaid buot dásiin
  17. Nannet čađahanneavvuid ja ođasmahttit máilmmiviidosaš guoibmevuođa mii guoská nanuguoddi ovdáneapmái


Gáldu: Olgoriikkadepartemeanta

 

Guoskevaš leaŋkkat