Fokus: Hiv ja Aids

Manáide ja nuoraide čuohcá aids garrasepmosit, danin lea Ruvdnaprinseassa Mette-Marit gidden váldofuomášumi nannet nuoraide saji aidsbargguid jođiheamis, vai nu sáhtášii bargat eastadit njoammuma ja ovdagáttuid.

Ruvdnaprinseassa lea leamaš njunnošis dan barggus ahte sii geaidda epidemiija lea garrasepmosit čuohcan – nuorat ja sii geat ieža leat hivpositiiva – galget beassat leat mielde mearridanbargguin ja aidsbarggu strategiijaid hábmemiin. 

Nuorrajođiheddjiidkonferánsa Oslos

Geassemánus 2009 bovdii Ruvdnaprinseassa 30 nuorra jođiheaddji miehtá máilmmi Osloi bargat konkrehtalaš ávžžuhusaiguin mat gusket boahttevaš aidsbargguide. Young Leaders Summit II konferánsii ledje maid čoahkkanan jođiheaddjit geat leat guhkit áiggi bargan, sii ledje doppe bagadallin ja digaštallanveahkkin.

Ruvdnaprinseassa Mette-Marit lei dan golmmabeaivásaš konferánssa lágideaddjin ovttas dalá biras- ja ovddidanministariin Erik Solheim ja UNAIDS

UNAIDS earenoamáš sáttatolmmoš

Ruvdnaprinseassa Mette-Marit nammaduvvui UNAIDS earenoamáš sáttatolmmožin 2006:s. Dan oktavuođas lea son mátkkoštan aidsbargguide guoskivaš mátkkiin earet eará Nicaraguas, Ukrainas ja Malis. Dasa lassin lea son leamaš internašunála aidskonferánssaid sáttagottiid njunnošis. Aidskonferánsa lea máilmmi stuorámus dearvvašvuođakonferánsa mii lágiduvvo juohke nuppi jagi. 20 000 oasseváldi miehtá máilmmi čuvvot dan. Ruvdnaprinseassa čuovui dien konferánssa vuosttaš geardde 2006:s, dalle go dat lágiduvvui Torontos. Dan rájes lea son oassálastán sihke Wienis ja Washingtonis.

Ruvdnaprinseassa bargá aidbarggus viiddis internašunála fierpmádagas, ja son leamaš veahkkin UNAIDSii sin strategalaš bargguin maid ulbmil leamaš movt oažžut báikkálaš nuoraidorganisašuvnnaid miehtá máilmmi bargat dien epedemiija vuostá.

Geassemánu 2011 oassálasttii Ruvdnaprinseassa hiv ja aids Alladásičoahkkimis ON Generalčoahkkimis, ovttas biras-ja ovddidanministariin. Čoahkkin čalmmustahtii ahte leat bargan 30 jagi hiv ja aids eastademiin. Čoahkkimis ráhkaduvvui ođđa cealkámuš, mii dohkkehuvvui maiddái 2001 ja 2006 čoahkkimiin, mas leat konkrehtalaš mihttomearit mat gusket hiv- ja aids-bargguide gitta 2015 rádjái: beliin geahpedit seksuálanjoammu dávddaid, beliin geahpedit dávddaid mat njommot sprøyttaid geavahemiin, jávkadit eatnis-mánnái njoammumiid, ja oažžut 15 miljovnna dikšui 2015 loahpa rádjái.

Studeren ja eaktodáhtolaš barggut

Ruvdnaprinseassa álggii aidsguoskivaš bargguiguin 2001:s, go dalle ásahii Ruvdnaprinsabárra iežaska humaniteare foandda. Dan jagi oaččui Rukses Ruossa doarjaga dán foanddas aids eastadanbargguide maid doaimmahit Mosambikas.

2003.s ollašuhtii Ruvdnaprinseassa oahpu School of Oriental and African Studies Londonis (SOAS), gos son logai njeallje fága. Okta dain fágain lei hiv ja aids. Go gearggai studereme Eŋglánddas, de son barggai golbma mánu hospiterendoaimmas Noradas, ovddidanovttasbargguid direktoráhtas. Dan barggus ledje hiv- ja aidsguoskivaš gažaldagat guovddážis. Ruvdnaprinseassa Mette-Marit muitala ieš ahte juoga rievddai oalát su eallimis maŋŋá go son deaivvadiit hiv- ja aidsgillájeaddji etniiguin ja mánáiguin Malawias 2005:s. Maŋŋá dien deaivvadeami dovddai geatnegasvuođa bargat viidáseappot hiv ja aids eastademiin.

Ruvdnaprinseassa lea maid máŋga jagi bargan eaktodáhtolaččat Aksept ásahusa ovddas, mii lea Girku gávpotmišuvnna guovddáš sin váste geaidda hiv ja aids juogaládje guoská. Doppe son lea leamaš mielde iešguđetlágan