Jahkedieđáhus 2011

Jahkedieđáhus čájeha Gonagasviesu almmolaš prográmma, das muitaluvvo Gonagaslaš hoava birra ja dan doaimmaid birra, ja dat sisttisdoallá maiddái Gonagaslaš civilliste, Gonagaslaš Allavuođaid Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa bargoveaga ja Rabas Šloahta rehketdoaluid. Civillisten rehketdoallu čájeha 11.046.053 ruvnno buorrin.

Suoidnemánu 22.beaivvi issoras dáhpáhusat Utøyas ja Ráđđehuskvartálas leat earenoamážit váikkuhan Gonagasviesu 2011 doaimmaide. Gonagasbearraša lahtut hálidedje nu bures go vejolaš leahket daid olbmuid lahka geaidda diet ilgadis dáhpáhusat čuhce, ja leahket mielde čájeheamen ahte Norga doalaha ovttas ja suodjala iežas árvvuid váttis áiggiid.

Majestehta Gonagas lea 2011 jagis vuostáiváldán olbmuid 103 audienssas ja leat leamašan 28 Allaáiggalaš audienssa. 2011:s searvvai Gonagas 204 almmolaš lágidemiide Norggas ja olgoriikkain, Majestehta Dronnet searvvai 99 almmolaš doaluide, Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa searvvai 183 almmolaš lágidemiide ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa lei mielde 63 almmolaš lágideamis.

Oktiibuot sii lágidedje mátkkiid 42 suohkanii ja leat fitnan buot fylkkain, ja lágiduvvo 23 olgoritmátkki. Gonagasbárra finai fylkamátkkis Romssas geassemánus, ja Ruvdnaprinsabárra finai ges fylkamátkkis Hedmárkkus borgemánus.

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet čađaheigga stáhtaguossástallama Slovenias ja Kroatias miessemánus, ja golggotmánus lei Gonagasbárra guossin norgalaš Amerihkas ja New Yorkas. Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga almmolaš guossástallamis Ghanas cuoŋománus.

Čállojuvvo jahkásaččat raporta das movt Stuoradikki juolludeamit Gonagaslaš hovvii (Civillisten) ja Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa bargovehkii geavahuvvojit. Majestehta Gonagasa ja Majestehta Dronnega, Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa apanaše galgá gokčat priváhta opmodagaid hálddašeami, jođihangoluid, bearráigeahču ja ovdánahttima (dárogillii: FDVU) ja maiddái almmolaš bivttasgoluid ja priváhta goluid.

Gonagaslaš civilliste jahkerehketdoallu čájeha 11.046.053 ruvnno buorrin. Leat máŋga siva dasa ahte rehketdoalus lea ruhta báhcán buorrin. Okta goalmmát oassi boahtá das go Kongsseteren árvosuodjalandoaimmat ruhtaduvvo earenoamáš juolludemiin 2011:s, ja dat galget čađahuvvot máŋga jagi badjel. Muđui boahtá dienas iešguđetlágan oktavuođain nugo das go vuvdojuvvo biillat dan oktavuođas go mearriduvvui ahte galget dás duohko leaset biillaid, ja go muhtun rámmaprošeavttaid álgin lea maŋiduvvon ja leat leamaš unnit elrávdnjegolut go lei biddjon bušehttii danin go lea leamaš bivvalis dálvi. Dat oassi báhcán ruđain mii ii leat čadnon prošeavttaide mat leat jođus, galgá geavahuvvot vuoruhuvvon ulbmiliidda nugo ovdamearkkadihte dárbbašlaš ođasmahttindoaimmaide Šloahttapárkkas.

Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa bargoveaga jahkerehketdoallu čájeha 1.174.102 ruvnno buorrin. Dat mii lea báhcán buorrin, biddjojuvvo boahttevaš háhkamiidda.

Rabas Šloahta jahkerehketdoalus lea 172.514 vuolláibáza. Vuolláibáhcaga leat muhtun muddui gokčan iežaskapitálain ja oassi das lea čállojuvvon ovddos. Gonagaslaš civilliste áigu dien suorgái gozihit doarvái likviditehta boahttevaš jođiheami váste.

Buhtadussan dasa go stáhta ii doala orrunviesu Gonagaslaš Allavuođaguktui Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii, de lea daid goluide sirrejuvvon oassi sudno apanašejuolludemiin, mii galgá gokčat Skaugum váldoviesu hálddašeami, jođihangoluid, bearráigeahču ja ovdánahttima. Ruvdnaprinsabára apanaše lei oktiibuot 7.771.000 ruvnno. Dan juolludeamis lea 3.991.000¹ kr geavahuvvon FDVU-ulbmiliidda, dállodollui ja párkajođiheapmái, 2.000.000 kr lea geavahuvvon loanaide ja loatnareanttuide 2004 divodan-ja ođasmahttinprošeavtta oktavuođas, ja 1.780.000 kr lea geavahuvvon priváhta ulbmiliidda nugo almmolaš biktasiid oastimii.
 

¹ Mii šallosit go Jahkedieđáhusas lea dákko meattáhus.