Gonagasbárra finai Beassášsullos

50-logus jođihii Thor Heyerdahl vuosttaš duođalaš arkeologalaš dutkanmátkki dien sullui, gos leat dat mihtilmas mielahis stuora geađgebaccit. Dutkanmátkki alla suodjaleaddjin lei Ruvdnaprinsa Olav.

– Lei hui ovddolaš vásáhus mátkkoštit Beassášsullui. Dat lei máinnolmas suolu. Dalle go Thor Heyerdahl lei doppe, de lei suolu ruškat, ja doppe ii bálljo gávdnon ruonas suoidni ii ge muorra. Dál lei suolu áibbas earalágan. Dat lea čáppa, ruonas báiki gos leat ollu muorat, muitala Gonagas Harald Beassášsullo mátkki birra.

– Čeahpes muitaleaddji

Gonagasbáras lea guhká leamaš miella fitnat Beassášsullos.
– Moai letne lohkan Thor Heyerdahl girjji «Aku-Aku», mii lea su dutkanmátkki birra. Dasa lassin lávii Heyerdahl hupmat ollu Beassášsullu birra go ledjen sáhkalaga suinna. Son lei duođai čeahpes historjámuitaleaddji. Go olmmoš čohkkedii seamma beavdái go Heyerdahl, de lei dego máidnasii mannat, muitala Gonagas.

Girji «Aku-Aku: Beassášsullo čiegusvuohta» lea Thor Heyerdahl iskanmátkki birra Beassášsullos, ja girji almmuhuvvui 1957:s. Golbma jagi maŋŋá ráhkaduvvui filbma mas lea seamma namma. Gonagas Harald ja Thor Heyerdahl deaivvadeigga ollu dilálašvuođain ja Gonagas muittaša su ealas olmmožin gii nagodii jáhkihit olbmuide dan maid muitalii.

– Ii álo doallan deaivása buot maid son muitalii, muhto son nagodii bidjat olbmuid smiehttat. Son fallehii váttisvuođaid áibbas eará bealde go earát barge, earet eará dan dáfus ahte logai gálduid bustávas bustávvii. Beassášsullo ássit muitet ain bures Thor Heyerdahl. Olbmot mieđihit ahte ii buot leat áibbas riekta maid son lea muitalan, muhto sii leat giitevaččat go son dagai sin sullo nu dovddosin, lohká Gonagas.

Beassášsullo mielahis stuora báccit

Beassášsuolu lea eanemus dovddus danin gi doppe leat mielahis stuora geađgebáccit mat gohčoduvvojit moaian. Dat gávdnojit miehtá sullo, muhto eanas báccit leat mearragáttis.

– Lei duođai ovddolaš geahčadit dieid bácciid. Moai oinniime daid vuosttaš geardde beaivvášluoitádeamis, ja leimma áibbas guovttá de. Lea miellagiddevaš smiehtadit movt sii leat nagodan lihkahallat daid. Vedje sii váldán menddo stuora barggu badjelasaset. Stuorámus bázzi, mii ii lean vuos gárvvis, ja maid eai lean vel geahččalan ge lihkahallat, deavdá máŋga logi tonna. Orui leamen dego sii fáhkkestaga leat heaitásan dien barggu, lohká Gonagas.

Beassášsullos leat sullii 900 moaia. Lea eahpečielggas goas dat leat ceggejuvvon. Geađgebáccit leat gitta 10 mehter alu, ja losimusat deddet lagabui 70 tonna. Eanas bácciid leat ráhkadan Rano Raraku vulkánageđggiin. Eanemus viidánan čilgehus lea ahte báccit ceggejuvvojedje gudnin suolohasaid máttuide dahje árvvus adnojuvvon olbmuide gudnin.

Jaskesvuođasuolu ávdinvuođas

Beassášsuolu lea Jaskesábi nuortaguovlluin, ja lea okta dain guovlluin máilmmis gos olbmot leat, mii lea eanemus ávdinvuođas. Lagamus suolu gos ásset olbmot lea Pitcairn Island, 1600 kilomehtera oarjjásguvlui. 2012:s ledje Beassášsullos birrasii 5800 ássi ja dat lea Chile stivrejumi vuolde. Beassášsuolu lea 1995 rájes leamaš UNESCO máilmmi kultur-ja luondduárvolisttus.

Nederlándda dieđuid ohcci ja admirála Jakob Roggeveen bođii sullui skiippain 1.beassášbeaivvi 1722, ja lei vuosttaš eurohpálaš gii dohko joavddai, ja danin oaččui ge suolu dan nama mii das lea. Dalle ásse sullos birrasii 3000-4000 olbmo. Sullo historjá lea dovddus sullii 400 jagi rájes maŋŋá Kristusa. Thor Heyerdahl ovddidii dan teoriija ahte ledje Lulli-Amerihkká olbmot geat álggos ássagohte Beassášsullos. Dien oainnu eai doarjjo šat dál, danin go giella- ja DNA-analysat čájehit oktiigullevašvuođa Polynesiija álbmogiidda.

Thor Heyerdahl 100 jagi

Odne eahkes lea Gonagasbárra mállásiin Kon-Tiki-museas Oslos, ávvudit dan go lea 100 jagi dan rájes go Thor Heyerdahl riegádii.