Golbma buolvva
Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega 25-jagi ávvudeami oktavuođas lea almmolašvuhtii biddjojuvvo ođđa govva mas leat Gonagas, Ruvdnaprinsa ja Prinseassa Ingrid Alexandra.
Govva lea govvejuvvon Norgga ruvdnačiŋaid luhtte – seamma báikkis go logi jagi dás ovdal, dalle go árberáidu govvejuvvui dan oktavuođas go lei 100 jagi dan rájes Gonagas Haakon ja Dronnet Maud ruvnniduvvuiga.
Ruvdnačiŋat
Ruvdnačiŋaid háhke dalle go Gonagas Carl Johan galggai ruvnniduvvot 1818:s, danin go dalle go Norga lei uniovnnas Danmárkkuin, de lei oktasaš ruvnnideapmi Danmárkkus goappešat riikkaide – dánskalaš ruvdnačiŋaiguin. Ruvdnačiŋat mat Norggas ledje, mat leat geavahuvvon 1100-logu rájes, láhppojedje 1537 reformašuvnna áiggi.
Gonagas Carl Johan mávssii ieš ruvnna ja eará dávviriid mat geavahuvvojedje seremoniijas.
Norgga maŋemus ruvdnen
Gonagasruvdna ja Dronnetruvdna ledje áltára alde 1991 sivdnádallanseremoniijas, seammaládje go dalle go Gonagas Olav V sivdnádallojuvvui 1958:s, muhto dat eai biddjojuvvo šat monárkka oaivái. Gonagas Haakon ja Dronnet Maud leigga maŋemus Gonagasbárra mii ruvdnejuvvui Norggas – geassemánu 22. beaivvi 1906.
Dál vurkkoduvvojit Norgga ruvdnačiŋat Erkebismagárdimis Trondimis, gos dat leat čájáhussan.
Preassa várás
Lea vejolaš viežžat dien ođđa gova preassa govvaalbumis. Govva lea dušše redakšuvnnaid geavaheapmái.