Singapore stáhtaguossit
Eske ovdalgaskabeaivvi beasaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet sávvat Singapore Presidentii ja vuosttašroavvái buresboahtima Norgii.
Eksellense Presideanta Tony Tan Keng Yam ja su roavvá Mary Tan leaba stáhtaguossástallamis Norggas golggotmánu 10.beaivvi rájes gitta golggotmánu 12.beaivái, ja lea vuosttaš geardi go Singapore čađaha stáhtaguossástallama Norggas. Vuosttaš guovtti beaivvi prográmma lea Oslos, ja Romssas galgá guossástallama maŋemus beaivi čađahuvvot.
Norgga ja Singapore ekonomalaš ovttasbargu lea bures ovdáneamen ja dat mearkkaša ollu goappešat riikkaide. Badjel 250 norgga doaimma leat ásahuvvon Singaporii, mii lea norgga fitnodagaid deháleamos verrát Asia márkaniidda.
Guossástallan álggahuvvui allaáiggálaš buresboahtinseremoniijain Šloahttašiljus.
Buresboahtinseremoniija
Ruvdnaprinsa Haakon láidestii Presideantabára Šloahttašilljui odne, gos Gonagasbárra ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ledje vuostáiváldin. Árbevirolaš buresboahtin lágiduvvo allaáiggálaš seremoniijan. Gonagas láidesta guossástalli stáhtaoaivámuša go inspisere Majestehta Gonagasa Garde gudnikompaniija, ja goappešat riikkaid našunálalávlagat čuojahuvvojit.
Maŋŋá Šloahttašilju seremoniija, vulge guossit ja sin vuostáiváldit Šlohttii, gos lei almmolaš govven Loddesálas ovdal skeaŋkkaid addima Vilges salonggas.
Lieđđebidjan
Árbevieru mielde láve guossástalli stáhtaoaivámuš fitnat vuosttaš beaivvi guossástallanmátkkis našunálamonumeantta luhtte ja bidjat dohko lieđđekránssa muitun sidjiide geat gahčče 2.máilmmisoađis. Gonagasbárra láidestii Presideantta Tony Tan Keng Yam ja su roavvá Mary Tan Akershus ladnái, gos diet seremoniia lei.
Maŋŋá lieđđebidjama, finai Presideanta Stuoradiggepresideantta Olemic Thommessen guossis.
Gilvagat Tøyenis
Ođđa gilvva galgá lasihuvvot máilmmiviidosaš gilvvavuorkái Svalbárdas. Dronnet Sonja ja roavvá Mary Tan finaiga Botanihkalaš gárdimis Tøyenis, gos adde gilvga mii boahtá Singapores.
Gilvagat mat leat čohkkejuvvon miehtá máilmmi leat vurkejuvvon "duopmobeaivvi vuorkái” Svalbardas. Dohko sihkkarastojuvvojit máilmmi biebmošattuid genehtalaš ávdnasat boahttevaš buolvvaide. Jus nu dáhpáhuvvá ahte muhtun šaddosorttat jávket oalát muhtun báikkis, juogo soađi dahje eará issoras roasuid geažil, de sáhttá daid šattuid fas gilvit dein ráju gilvagiiguin, dat vurkkoduvvojit doppe sihkkarit permajieŋa siste.
Tøyenis beasaiga Dronnet Sonja ja roavvá Tan geahčadit muhtun eará gilvvabáŋkku, namalassii Našuvnnalaš gilvvabáŋkku gos vurkkoduvvojit villašattuid siepmanat, maid Luondduhistorjjálaš musea lea ásahan. Doppe soai beasaiga maid oaidnit hui earenoamáš čikŋačájáhusa. Lea čikŋadáiddár Ingjerd Hanevold gii lágida dien čájáhusa, gos buot čiŋat juogaládje govvidit gilvagiid ja luonddu.
Maritiima ovttasbargu
Maŋŋá lunšša Gonagaslaš šloahtas, láidestii Gonagas Harald Presideantta Norsk rederiforbundda guossái, ja doppe galgá Norgga ja Singapore bilaterála ovttasbargošiehtadusa vuolláičállojuvvot odne veaigin.
Norga ja Singapore leat riikkat mat leat mailmmiviidosaš maritiima aktevrrat mat gilvalit buriid kvalitehtain ja teknologalaš ovdamunin, ja danin lea ge maritiima ovttasbargu okta dain deháleamos fáttáin dán stáhtaguosástallamis.
Gallamállásat
Eahkes lágideaba Gonagas ja Dronnet gallamállásiid Šloahtas gudnin Presideantabára guossástallamii, ja doppe galgá sihke Gonagas Harald ja Presideanta Tony Tan Keng Yam doallat sáhkavuoru. Doppe leat muđui maid sihke Ruvdnaprinsabárra ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá.
Ihttinm, disdaga, lea gussiid prográmmas Dutkanráđđi ja Norges Bank.