Miessemánu 17. beaivvi ávvudeapmi

Miessemánu 17. beaivi galgá leat ávvuduvvon vuosttaš geardde Troanddimis juo 1815:s, jagi maŋŋel go Vuođđoláhka lei hábmejuvvon ja dohkkehuvvon Riikkačoahkkimis Eidsvollas. 1836:s lágidii Stuoradiggi miessemánu 17. beaivvi-ávvudeami vuosttaš geardde, ja dat adnojuvvo ge našunálbeaivvi vuođđudeapmin.

Revolušuneara doaibma

Carl Johan, gii lei Norgga ja Ruoŧa gonagas gaskal 1818 – 1844, anii miessemánu 17. beaivvi ávvudeami – ja nu maiddái Norgga iešráđálaš Vuođđolága – revolušoneara dahkun mii hárddii Ruoŧa. Son gilddii vuođđolágabeaivvi ávvudeami juo 1828:s. Muhto go Gonagas Carl Johan jámii 1844:s, de rievddai dilli. Su maŋisboahtti, Gonagas Oscar I, čuovui miessemánu 17. beaivvi ávvudeami Kristiánias 1845:s, ja dearvvahii ”leavgatoga” Paleas gos Gonagasbearaš ásai go lei guossin Kristiánias.

Gonagas Oscar I šattai ge vuosttaš gonagas gii dearvvahii álbmoga šloahttabalkoŋggas, vaikko álggos ii dahkan ge dan miessemánu 17. beaivvi, muhto suoidnemánu 26. beaivvi 1849, go Kristiánia ođđa šloahtta viimmat lei gárvvis.

Šaddagoahtá mánáidtoga

Ovdalaš áigge lei dábálaš čalmmustahttit ávvubeivviid juogo álbmottogain dahje leavgatogain. Nie besse olbmot ávvudemiin vázzit togan leavggaiguin, musihkain ja lávlunjoavkkuin. 1869:s galgá leat skuvlajođiheaddji Peter Qvam vuosttaš geardde fuobmán dan ahte mánát sáhtáše togan vázzit Norggas. Diktačálli Bjørnstjerne Bjørnson lei skuvlajođiheaddji ustit, ja goappešagat ákkastalaiga áŋgirit ahte našunálbeaivvi ávvudeamis galggašii lágidit mánáidtoga.

Jagi maŋŋil, 1870:s, vázze mánát vuosttaš geardde togan Šlohttii, gos sii lávlo Gonagassálmma šloahttabalkoŋgga ovddabealde.

Vuosttaš mánáidtogas ledje dušše bártnážat, oktiibuot birrasii 1200, eatnasat ledje Qvama skuvlla oahppit Christiánias. Easka 1889:s besse nieiddažat maid vázzit togas. Sii ledje roavvá Ragna Nielsen skuvlla oahppit. Møllergata skuvla lei vuosttaš skuvla gos lei sierra musihkkakorpsa 1902:s. Dálá ruoššaávvudeapmi álggahuvvi 1905:s, dalle serve ruksesruoššat vuosttaš geardde miessemánu 17. beaivvi togii.

Šloahttabalkoŋga*

Leigga Gonagas Haakon ja Dronnet Maud geat 1906:s ásaheigga dan vieru ahte dearvvahit Oslo mánáidtoga Šloahttabalkoŋggas. Dan rájes leat dán vieru čađat doallan. Daid háviid go eai dearvvahan mánáidtoga, lei 1910:s, dalle go Dronnet Mauda áhčči, eŋgelas Gonagas Edward hávdáduvvui, ja soahtejagiid 1940-1944.

Miessemánu 17. beaivvi 1945 lei Ruvdnaprinsa Olav máhccan ruovttolouotta Londonis, gosa lei soahtejagiid báhtaran. Son lei Šloahttabalkoŋggas ja dearvvahii 202 000 skuvlamáná geat ávvudedje vuosttaš miessemánu 17. beaivvi maŋŋel vihtta jagi okkupašuvnna.

Badjel 100 jagi guhkes árbevierru

Dán jagi áigu Gonagasbearaš vuot vuostáiváldit mánáidtoga Šloahttabalkoŋggas. Prinseassa Ingrid Alexandra lea 5. buolva gii čuovvu dán árbevieru.

 
* Šloahttabalkoŋgga lávejit goasii álo gohčodit Šloahttabalkoŋgan. Muhto duohtavuođas dat ii leat balkoŋga, muhto altána. Gonagas Olav gal álo gohčodii dan nu.

Artikkelen er også publisert på dette nettstedet tidligere.