Hopp til hovedinnhold

Mátta-Afrihkká stáhtaguossástallan Norggas

Odne álggahii H.E. Presideanta Jacob Zuma ja su roavvá Tobeka Zuma stáhtaguossástallama Norggas.

31.08.2011

Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leaba guossástallama doallogoddi, ja soai vuostáiválddiiga presideantabára Šloahttašiljus eske iđđesbeaivvi.

Presideantabára guossástallan lea Oslos borgemánu 31. beaivvis čakčamánu 1. beaivái.

Buresboahtinseremoniija

Gonagas Harald ja Dronnet Sonja sávaiga Presideantabárrii almmolaččat buresboahtima Norgii árbevirolaš buresboahtinseremoniijain Šloahttašiljus. Doppe lei maiddái Ruvdnaprinsabárra.

Presideanta Zuma ja Gonagas Harald inspiseriiga gudnigárdena ovttas, ja maiddái gonagaslaš allavuođat ja presideantabárra aste bisánit ja lonuhit muhtun sániid mánáiguin mat ledje dohko boahtán. Dasto presenterii Gonagas almmolaš Norgga ovddasteddjiid Mátta-Afrihkká gussiide.

Maŋŋel seremoniija lei Presideanta Zuma čoahkkimis Stuoradiggepresideanttain Dag Terje Anderseniin. Dasto lei presideantabárra Gonagasa ja Dronnega guossin almmolaš lunššas Gonagaslaš šloahtas.

Bijaiga kranssa ja liđiid

Gonagas Harald ja Dronnet Sonja manaiga presideantabárain Akershus festningai. Árbevieru mielde galget guossástalli stáhtaráđit bidjat lieđđekranssa Akershus našunálmonumeantta lusa. Presideanta Zuma inspiserii gudnigardena ovdalgo bijai lieđđekranssa dan báikái gos lea 2.máilmmisoađis gahččan norgalaččaid muitomearka.

Akershusas vulge guossit ja sin mieldečuovvut viidáseappot Oslo Duopmogirkui. Presideantabárra bijai tráhpa ala liđiid muitun sidjiide geat sorbmejuvvojedje suoidnemánu 22.beaivvi ilgadis dáhpáhusas.

Nobela ráfiguovddáš

Veaigin fitne gonagasbárra ja presideantabárra Nobela ráfiguovddážis. Norgga ja Mátta-Afrihkká buorre oktavuohta lea ruohtasnuvvan eandalii dan oktavuođas go Norga lea dorjon African National Congress (ANC), mii bargá vuostálastet apartheid. Ráfiguovddážis sii besse čoahkkimastet norgga apartheidvuostálasti organisašuvnnaid ovddasteddjiiguin.

Olles njeallje olbmo Mátta-Arihkkás leat ožžon Nobela ráfibálkkašumi, vuosttažettiin dan ovddas go leat bargan apartheidráđđenvuogi vuostá. ANC-jođiheaddji Albert Lutuli oaččui bálkkašumi 1960:s, bisma Desmond Tutu 1984:s, Nelson Mandela ja Frederik de Klerk oaččuiga ges bálkkašumi ovttas 1993:s.

Lei maid áigi geahččat čájáhusa mii dál lea lágiduvvon gudnin Fridtjof Nansenii. Nansen oaččui ráfibálkkašumi 1922:s iežas internašunála barggu ovddas veahkehit báhtareddjiid vuosttaš máilmmisoađi maŋŋil.

Gallamállasat

Eahkes lágideaba Gonagas ja Dronnet gallamállasiid Šloahtas gudnin presideantabárrii. Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá galget maid leat doppe.

Gonagasa sárdni mállásiid oktavuođas almmuhuvvo dakka maŋŋá go son lea dan doallan.
 

 

Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:

Fáktadieđut

Fáktadieđut Mátta-Arihkká birra

Oaivegávpogat: Pretoria, Cape Town ja Bloemfontein.
Stuorámus gávpot: Johannesburg

Viidodat: 1 219 912 km² (Norga = 385 186 km²)
Olmmošlohku 2011: Sullii 49,1 miljovnna

Almmolaš gielat:
Mátta-Afrihkkás leat 11 almmolaš giela. Eŋgelasgiella geavahuvvo eanemusat almmolaš oktavuođain, muhto dábáleamos beaivválaš gielat leat zulu, xhosa, afrikaans, sesothoja setswana.

Stivrenvuohki: Republihkka
Stáhtaoaivámuš 2011: Presideanta Jacob Zuma

Norgga ja Mátta-Afrihkká gaskka leat nanu čanastagat, ii unnimustá danin go Norga doarjjui ANC sin soađis vuostálastit apartheid. Dál lea oktavuohta huksejuvvon ollu gaskaneasaságastallamiidda main lea sáhka máilmmiviidosaš áššiin nugo ráfi ja demokratiija, riidduid čoavdin, duhátjagiulbmilat, biras ja dálkkádagat. Dutkan ja alladásioahppu leat dehálaš ovttasbargosuorggit, ja eanet ja eanet norgalaš studeanttat leat muhtun áiggi Mátta-Afrihkkás.

Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leigga stáhtaguossástallamis Mátta-Afrihkkás sihke 2009:s ja 1998:s, ja presideanta Nelson Mandela lei stáhtaguossástallamis Norggas1999:s.

Valuta: Rand
Deháleamos ealáhusat: Finánsa ja ruvkeindustriija.
Vuovdin Norgii (2008) 2,278 milj NOK
Oastin Norggas (2008): 770 milj NOK

Gáldut: OD ja www.safrica.info

Guoskevaš leaŋkkat