Doaimmat mat rahppojuvvojit fas galget čuovvut sierra njoammuneastadeami njuolggadusaid. Muđui servodagas lea deaŧalaš ahte buohkat ain čuvvot njoammuneastadeami vuođđorávvagiid ja doalahit gaskka earáide ja dávjá basset gieđaid. Go čoagganit priváhta dilálašvuođain, de eat berre leat
eambbo go 20 olbmo čoahkkanit ovtta sadjái, ja dalle berrejit doalahit unnimusat 1 mehtera gaskka nuppi olbmui, ja eambbo doppe gos lea vejolaš. Dat ii guoskka olbmuide geat muđui orrot ovttas.

Mii leat ovttas nagodan oažžut njoammuma kontrolla vuollái. Danne vállje ráđđehus ložžet daid garra doaibmabijuid mat leat leamaš. Mihttun lea ahte nu olu doaimmat ja aktivitehtat go vejolaš sáhtáše fas rahppojuvvot ovdal geasi. Dat eaktuda ahte mii ain nagodit doalahit njoammundilálašvuođaid kontrolla vuolde.

Rievdadusat miessemánu 7. beaivvi 2020 rájes

Miessemánu 7. beaivvi rájes lea lohpi doallat lágidemiid almmolaš báikkiin gosa sáhttet gitta 50 olbmo čoahkkanit. Dáin doaluin galget olbmot sáhttit doallat unnimusat 1 mehtera gaskka olbmuide geaiguin eai oro ovttas.

Dát guoská dušše lágidemiide gos lea ovddasvástideaddji lágideaddji gii diehtá geat doppe leat, ja jus lea vejolašvuohta doalahit buhtisvuođa ja fuolahit ahte buohcci olbmot eai searvva. .

Loga dás ráđđehusa preassadieđáhusa mas leat ođđa rávvagat ja njuolggadusat doaluid birra.

• Priváhta oktavuođain sáhttet dál gitta 20 olbmo čoahkkanit, jus fal lea vejolaš doalahit unnimusat 1 mehtera gaskka dahje eambbo.
• Dát mearkkaša maid ahte hárjehallamat ja eará organiserejuvvon valástallamat sáhttet čađahuvvot gitta 20 olbmuin geat dollet unnimusat 1 mehtera gaskka. Dákko gustojit Dearvvašvuođadirektoráhta ávžžuhusat ja valáštallama iežaset njuolggadusat. 
• Valástallanhállat sáhttet rahppojuvvot. Ii leat lohpi geavahit valáštallanhállaid molssodan- ja riššudanlanjaid.
• Lea lohpi lágidit doaluid gos leat gitta 50 oasseváldi almmolaš báikkis, gos sii sáhttet doallat unnimusat 1 mehtera gaskka ja gos lea ovddasvástideaddji lágideaddji. Dat guoská buotlágan doaluide, maiddái valáštallamiidda, cupaide ja gilvvohallamiidda. Bálkáhuvvon virggehasat dahje bargit geat čađahit lágideami almmolaš báikkis, eai galgga rehkenastojuvvot doaluid lohkui. Sin rolla berre čielggaduvvot doibmii gullevaš sierra njuolggadusain.
• Dearvvašvuođabargiid olgoriikkamátkkiid gielddus heaittihuvvo. Ain ávžžuhuvvo ahte eat vuolgge eará riikkaide. Olbmot geat leat leamaš olgoriikkas, galget karantenii go bohtet ruoktot. 
• Álbmot ferte ráhkkanit dasa ahte máktekarantene njuolggadusat bistet badjel geasi.
• Karantenegeatnegasvuohta oaniduvvo 14 beaivvis 10 beaivái. Olbmot geat leat leamaš lahkosis olbmo geasa lea duođaštuvvon njommon covid-19 galget karantenii. Don rehkenastojuvvot dakkárin gii lea leamaš lahkosis jus okta gean lahka don leat leamaš, oažžu covid-19 mearkkaid 48 diimmu sisa dan rájes go doai deaivvadeidde, ja jus doai leidde goabbat guoibmáde lagabus go 2 mehtera 15 minuhta dahje guhkit. Don rehkenastojuvvot maiddái lahkosis leamaš jus leat fysalaččat guoskan (nugo buorástahttán dahje salastan) dahje leat fysalaččat guoskan buohcci olbmo rumašgolgosiidda (čolga, bivastat, njuolggat, šliivi ja gatnalat). Maiddái dalle gusto karantena jus leat leamaš lagabus go 2 mehtera covid-19 njoammuduvvon olbmo guhkit go 15 minuhta. Olbmot geain lea leamaš covid-19 čuldojuvvojit karantenegeatnegasvuođas guhtta mánu.
• Bargoaddit berrejit sihkkarastit ahte bargit dollet unnimusat 1 mehtera gaskka olles bargoáiggi. Guovlluin go bargit fertejit čuovvut almmolaš sáhtu, ávžžuhuvvojit bargoaddit lágidit diliid ruovttukantuvrraide ja elektrovnnalaš čoahkkimiidda dan muddui go vejolaš, ja nu ahte bargosadjái berrejit boahtit dušše dalle go lea dárbbašlaš. Dat guoská erenoamážit Oslo-guvlui ja eará gávpogiidda gos oallugat čuvvot kollektiiva sáhtuid.

Miessemánu 11. beaivvi rájes leat čuovvovaš rievdadusat:

• Buot vuođđoskuvllat ja joatkkaskuvllat galget rahppojuvvot 20. vahkku mielde  (miessemánu 15. beaivvi sisa). Njoammuneastadeami njuolggadusat galget čuvvojuvvot, ja dat sáhttá mearkkašit ahte eai buot oahppit sáhte leat skuvllas oktanaga. 
• Rávisolbmuidoahpahus ja báhtareddjiid oahpahusortnegat sáhttet maid rahppojuvvot 20. vahkku mielde  (miessemánu 15. beaivvi sisa).
• Álbmotallaskuvllat dollojuvvojit gitta skuvlajagi loahpa rádjái, earret oanehiskurssat.
• Vuodjinskuvllat ja eará vuodjinoahpahus sáhttá fas álggahuvvot. Dat galget čuovvut njoammuneastadeami njuolggadusaid mat gusket doaimmaide main lea ovttain olbmuin hávális dahkamuš. 
• Plána lea ahte bingohállat ja dakkárat sáhttet rahppojuvvot.
• Universitehtat, allaskuvllat ja fágaskuvllat galget ain čađahit gáiddusoahpahusa. Studeanttat geat fertejit leat oahpposajis doalahan dihte oahppoprogrešuvnna, sáhttet leat doppe. Oahpposadji galgá čuovvut njuolggadusaid njoammuneastadan¬fágalaš dohkálaš doaimma birra. 
• Oahppolihtuid ja Kompetansepluss kursadoaimmat galget joatkit gáiddus-oahpahusain. Studeanttat geat fertejit leat oahpposajis doalahan dihte oahppoprogrešuvnna, sáhttet leat doppe. Oahpposadji galgá čuovvut njuolggadusaid njoammuneastadan¬fágalaš dohkálaš doaimma birra. 
• Valáštallama várás galgá almmuhuvvot bagadus, mas vuoruhuvvo mánáid- ja nuoraidvalᚬtallan gos lea fysalaš oktavuohta, ovdamearkka dihte spábbačiekčan. Mihttun lea ahte mánát ja nuorat galget eambbo dábálaš vugiin go odne beassat doaimmahit valáštallama, omd. spábbačiekčamiid iežaset joavkku miellahtuid vuostá. Dat galgá dáhpáhuvvat njoammuneastadan¬fágalaš dohkálaš vuogi mielde.

Geassemánu 1. beaivvi rájes lea áigumuš čađahit čuovvovaš rievdademiid:

• Guossohanbáikkit gos ii vuvdojuvvo biebmu, sáhttet rahppojuvvot, go fal čuvvot njuolggadusa unnimusat 1 mehtera gaskka birra. Láhkanjuolggadus čohkkánsajiid ja beavdái buktima birra galgá ásahuvvot.
• Suohtastallanpárkkat sáhttet rahppojuvvot.
• Organiserejuvvon vuodjan, ja skuvlavuojadeapmi sáhttá rahppojuvvot.
• Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ráhkadit ovdal miessemánu 15. beaivvi ođđa rávvagiid astoáiggemátkkiid birra. Rávvagat galget gustot geassemánu 1. beaivvi rájes. 

Geassemánu 15. beaivvi rájes lea čuovvovaš áigumuš:

• Sáhttá lágidit doaluid gos leat gitta 200 olbmo.
• Áigumuš rahpat hárjehallanguovddážiid, jus fal dearvvašvuođaeiseválddit ovttas doaimmahagaiguin leat soahpan dohkálaš njoammuneastadannjuolggadusaid.
• Áigumuš rahpat vuojadanguovddážiid ja vuojadanbasseaŋŋaid almmolaš atnui, jus fal dearvvašvuođaeiseválddit ovttas doaimmahagaiguin leat soahpan dohkálaš njoammuneastadannjuolggadusaid.
• Ráidočiekčamiid lea lohpi lágidit geassemánu 16. beaivvi rájes, covid-19 njuolggadusas čuoldima vuođul.

Skuvllat ja mánáidgárddit

Cuoŋománu 27. b. rájes rahppojuvvoje 1.-4. Ceahkit ja skuvlaastoáiggeortnegat. Miessemánu 15. beavvi rádjái galget buot ceahkit vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas rahppojuvvot.

Eaktun lea ahte dat sáhttá dahkkojuvvot oadjebasat njoammunsuodjalusa hárrái. Galgá oadjebasat sáhttit sáddet mánáid skuvlii, ja skuvlla bargit galget sáhttit oadjebasat mannat bargui.

• Njoammuneastadeami bagadusa 1.-7. Luohkkái sáhtát dás lohkat.
• Njoammuneastadeami bagadusa nuoraidskuvlii ja joatkkaskuvlii sáhtát lohkat dás.

Ovdalgihtii várrogasvuođa prinsihpa mielde rávvet ahte soames mánát eai boađe skuvlii. Dat lea unnidan dihte njoammunriskka. Norgga mánáiddoaktáriid searvi lea ovttasráđiid Álbmotdearvvašvuođainstituhtain ráhkadan listtu en mánáid ja nuoraid diagnosain, ja man muddui berre daid erenoamážit vuhtii váldit.

Mánáidgárddit rahpasedje cuoŋománu 20. beaivvi. Leat ráhkaduvvon njoammuneastadanrávvagat mánáidgárddiid váste.

Eará doaimmat

Cuoŋománu 27. beaivvi rájes sáhttet doaimmat gos lea ovttain olbmuid hávális oktavuohta, nu go ovdamearkka dihte vuoktačuohppit, liikedikšun ja deahkkeruvven, doallat rabas jus čuvvot njoammuneastadandoaimmaid gáibádusaid.

Vai sáhttet doallat rabas, de fertejit doaimmahagat nugo vuoktačuohppit, liikedikšun, tatoveren- ja ráigandoaimmat jna. doaimmahuvvot dohkálaččat njoammuneastannjuolggadusaid mielde. Lea ráhkaduvvon njoammuneastadanbagadus njoammuneastadanfágalaš dohkálaš doaimma hárrái doaimmahagaide mat fállet divššu ovtta olbmui hávális, nugo vuoktačuohppit, rumašdikšun jna. Bagadusas rávvejuvvo movt doaimmahagat sáhttet dohkálaččat eastadit njoammuma ja covit-19 leavvama. Ulbmilin lea suodjalit kundariid ja bargiid ja hehttet njoammuma buoremus lági mielde.

Doaimmat gos dearvvašvuođabargit nugo bátnedoaktárat, fysioterapauttat, psykologat ja earát geain lea ovttain olbmuin lahka oktavuohta hávális, sáhttet dál fas deaivat iežaset pasieanttaid čalmmát, jus fal čuvvot dábálaš njoammuneastadandoaimmaid.

Lea ráhkaduvvon bagadus njoammunestadeapmi dearvvašvuođadoaimmain gos lea dahkamuš ovttain olbmuin hávális.

Bagadus guoská maid bátnedivššohagaide, muhto sidjiide leat ráhkaduvvon lassi njuolggadusat bátnedivššohagaide.

Kultur- ja valáštallandoalut

• Korpsat, koarat ja musihkkajoavkkut sáhtte čađahit musihkkahárjehallamiid Musihkkahárjehallamiid njoammuneastadan-bagadusa mielde.
• Valáštallandoaimmat sáhttet čađahuvvot go fal čuvvot Dearvvašvuođadirektoráhta ávžžuhusaid gaskka doallama ja joavkosturrodaga hárrái.
• Gielddus čađahit lágidemiid gos leat eambbo go 500 olbmo lea guhkiduvvon ja gusto áigodahkii geassemánu 15. beaivvi rájes čakčamánu 1. beaivái 2020.

Dearvvašvuođabálvalus

Ráđđehus áigu ain buoridit dearvvašvuođabálvalusaid kapasitehta nu ahte nagodit váldit vuostá olu pasieanttaid – erenoamážit pasieanttaid geat dárbbašit intensiiva­divššu.

Dearvvašvuođabálvalus ii galgga dušše fuolahit sin geat buohccájit koronavirusa geažil. Olbmot geain lea borasdávda, bissovaš buozanvuođat dahje gártet lihkohisvuhtii, galget maid oažžu dan divššu ja veahki maid dárbbašit.

Buohcciviesut sáhttet dál fas ráhkkanit dábálaš doaimmaide ja plánejuvvon divššuide dan muddui go lea vejolaš. Maiddái suohkanat sáhttet fas álggahišgoahtit dábálaš doaimmaid dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis.

Molssaevttolaš orrunsadji

Suohkanat geatnegahttojuvvojit fuolahit ahte olbmot geat galget karantenii (sierra orrut) dahje isolerejuvvot (errejuvvot), ožžot orrunsaji fállun jus ássandilli dahje bearašdilli dahká váttisin dan čađahit ruovttus. Gaskaboddosaš orrunsadjin sáhttá leat hotealla dahje eará báiki man suohkan lágida.

Váhnemat/ovddasteaddjit geat rasttildit riikkarájiid ovttastallan dihte vuolleahkásaš mánáiguin, eai galgga dábálaš karantenii. Dat lea mearriduvvon Covid-19-láhkaásahusa.

Buohcciviesut leat ráhkkanan dábálaš doibmii beassážiid rájes.

Dearvvašvuođadirektoráhta galgá ovttas fylkkamánniiguin fas álggahit dábálaš doaimma dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas.

Suohkaniidda čavgejuvvo gáibádus fuolahit ja áimmahuššat mánáid geat leat hearkkes dilis.

Ávžžuhuvvo ain ahte eat čađat astoáiggemátkkiid, ja ahte garvit almmolaš fievrruid jus vejolaš, ja báikkiid gos lea riska boahtit eará olbmuid lahka.

Gielddus idjadit astoáiggeviesus olggobealde iežas suohkana heaittihuvvui cuoŋománu 20. beaivvi.

Mátkkit bartii gos eanas muddui ovttastalat dušše iežat bearraša olbmuiguin dahje earáiguin geaiguin leat ovttastallan ruovttubáikkis, eai dagat stuora njoammunriskka jus

• it mátkkoš go leat buohcci dahje leat dávdamearkkat.
• it mátkkoš viidát ja jus plánet mátkki nu ahte du mielde ii njoamo dávda ovtta báikkis nubbái.
  

Njoammunriska ja ávžžuhusat kollektiiva mátkkiid hárrái

Almmolaš sáhtuid oktavuođas sáhttá dávda njoammut ovdal (vuordin­lanjain, vuordinsajis ja sisa manadettiin), mátkki vuolde dahje maŋŋel mátkki (olggos manadettiin, gálvvu viežžama oktavuođas). Njoammunriska lassána mađi eanet olbmuiguin deaivvada, man lahkalaga olbmot leat ja man guhká olbmot leat lahkalaga ráddjejuvvon sajiin.

Ávžžuhusat kollektiivamátkkošteami oktavuođas:

• Ale mátkkoš jus leat buohcci.
• Doalat iežat unnimusat ovtta mehtera eret eará mátkkošteddjiin. Árvvoštala maŋidit mátkki jus leat olu olbmot jođus.
• Eanemustá bealli mátkkošteddjiid stuoluin sáhttet adnot, dat mearkkaša ahte mátkkošteaddjit sáhttet čohkkát juohke nuppi stuolus. Olbmot geat orrot ovttas, sáhttet čohkkát bálddalaga.
• Ale gosa dahje gastte eará olbmuid guvlui. Jus fertet gossat dahje gastit, de berret gossat dahje gastit báhpirii (man dasto bálkestat), dahje giehtagávvii.
• Muitte giehtačorgatvuođa sihke ovdal mátkki, mátkkis ja maŋŋel mátkki.
• Ale guoskkat maide maid ii leat dárbbašlaš guoskkahit.
• Váldde vuhtii eará mátkkošteddjiid, erenoamážit vuoras olbmuid.
• Jus čuovut taxi, de berret čohkkedit maŋábeallai.

Virus njoammu čolgga jd. rišihemiid bokte ovtta mehtera duohken. Go ávžžuhuvvo doallat unnimusat mehtera gaskka, de lea ulbmil unnidit njoammunriskka. Mađi guhkit mátki bistá, dađi deaŧaleabbo lea doallat buori gaskka.

Buot deaŧaleamos njoammuneastadanvuohki lea ahte buohcci olbmot bissot ruovttus. Olbmot geat leat ožžon fáhkka vuoiŋŋahatinfekšuvnna berrejit bissut ruovttus, vaikko leat dušše gehppes dávdamearkkat. Olbmot geat leat karantenas dahje ruovttuisolašuvnnas, eai galgga mátkkoštit almmolaš fievrruid mielde. Dat guoská sihke mátkkošteddjiide ja bargiide. Lea maid deaŧalaš muitit giehtabassan- ja gossanrávvagiid.

Loga olles rávačállosa dáppe Veileder for smittevern i kollektivtransport (buss, tog, trikk mv.) (helsedirektoratet.no).

Njoammunriska ja ávžžuhusat girdimátkkiid hárrái Norggas

Rávvejuvvo garvit buot olgoriikkamátkkiid mat eai leat hui dárbbašlaččat. Buohkat geat bohtet olgoriikkas galget čuovvut karantenamearrádusaid maid gávnnat dáppe: Reiser i utlandet.

Dearvvašvuođadirektoráhta áigu ráhkadit bagadusa dearvvašvuođa- ja fuolahus-ásahusain guossis fitnama birra ja beaivefálaldagaid rahpama birra. Áigumuš lea ahte dilálašvuođat galget lágiduvvot nu ahte ássiid luhtte galget guossit sáhttit fitnat ja ahte geavaheaddjit galget sáhttit oažžut beaivefálaldaga, seammás go njoammuneastadeapmi fuolahuvvo. Bagadus gárvána fargga.