Olgoriikkadepartemeanta doalaha gustovaš ávžžuhusaid ahte ii galggaše mátkkoštit guđege eará riikii eambbo go áibbas dárbbašlaš borgemánu 20. beaivvi rádjái. Dán dilálašvuođas leat OD mátkerávvagat čadnon mátkekarantena ja riikii beassama ráddjehusaide.
Mátkerávvagat galget unnidit dan riskka ahte norgalaččaide njoammu dávda olgoriikkas ja ahte olbmot čuovuhit njoammudávdda Norgii.
Buohkat geat bohtet olgoriikkas Norgii galget mannat karantenii 10 jándora dan beaivvi rájes go bohte Norgii. Dát gohčoduvvo dás mátkekarantenan.
Seammás áigot eiseválddit geahččalit ložžet njuolggadusaid:
- Geassemánu 15. b. rádjái árvvoštallojuvvo sáhttá go mátkerávvagiin čuoldit mátkkiid davviriikkaide.
- Suoidnemánu 20. b. rádjái árvvoštallojuvvo sáhttá go mátkerávvagiin čuoldit mátkkiid soames lagas riikkaide Eurohpás. Dán mearrádusa dahket olgoriikka-, dearvvašvuođa- ja justiisaeiseválddit ovttasráđiid.
Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ja Olgoriikkadepartemeanta addet mátkerávvagiid koronavirusadávdda oktavuođas. Rávvagat sáhttet jođánit rievdat..
Jus Norgii bohtet turisttat, de sáhttet sii máhcahuvvot ruovtturiikii.
Soames EEO-ássit sáhttet boahtit Norgii
Rievdadeamit mearkkašit earret eará ahte EEO-ássiid bearašlahtut ja EEO-ássit geain leat bearašlahtut Norggas, sáhttet boahtit Norgii. Dat mearkkaša ahte EU/EEO-ássit dál sáhttet boahtit Norgii galledit náittosguoimmi, ovttasássi dahje mánáid vuollel 18 jagi. Mánát vuollel 18 jagi sáhttet maid fitnat iežaset váhnemiid luhtte Norggas.
Dasto sáhttet EEO-ássit geat eaiggáduššet giddodaga Norggas, nu go astoáiggeviesu, doppe fitnat.
Deattuhuvvo ahte buohkat geat bohtet Norgii, galget čuovvut áigges áigái gustovaš karantenanjuolggadusaid.
Karantena olbmuide geat bohtet Norgii olgoriikkas
Buohkat geat bohtet olgoriikkas galget 10 jándora karantenii dan beaivvi rájes go bohtet Norgii. Dat gohčoduvvo dás mátkekarantenan.
Jus don leat mátkekarantenas, de galggat orrut iežat ruovttus dahje eará heivvolaš orrunsajis. Sáhtát orrut olggobealde iežat ruovttu dahje orrunsaji dušše jus it boađe eará olbmuid lahka go daid geaiguin dábálaččat orut ovttas. Eará olbmuid lahka mearkkaša dán oktavuođas unnit go guokte mehter duohken eambbo go 15 minuhta, njuolggo guoskan dahje guoskan eará olbmuid njuoskasiidda (čolgii, bivastahkii, snuolggaide, šliivviide dahje gatnjaliidda).
Jus leat karantenas ja oaččut nuorvomearkkaid, nugo gosahaga, febara dahje lossadit vuoigŋagoađát, de galggat bissut ruovttus, it ge fitnat olgun unnimusat jándora maŋŋelii go leat dearvvašnuvvan. Váldde oktavuođa fástadoaktáriin dahje eará dearvvašvuođavehkiin jus dárbu.
Spiehkasteamit karantenanjuolggadusain
Ruoŧa/Suoma ja Norgga rájiid rasttildeapmi barggu oktavuođas
Jus rasttildat Ruoŧa/Suoma ja Norgga ráji go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskka, dahje go leat barggus, de it dárbbaš karantenii. Don leat čuldojuvvon dušše dalle go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskkas ja go leat barggus. Galggat liikká, dan muddui go vejolaš, váruhit mannamis eará olbmuid lahka sihke barggus ja mátkkoštettiin.
Seammás galggat maid čuovvut áigges áigái gustojeaddji njuolggadusaid Suomas/Ruoŧas.
Jus dus lea friddjaáigi Norggas – juogo bargovuoruid gaskka dahje ovdal go vuolggát olggos Norggas, de galggat bissut karantenas dán friddjaáiggis. Fertet leat mátkekarantenas logi jándora dan rájes go maŋemus bohtet Ruoŧa/Suoma ráji rastá Norgii.
Don it dárbbaš ohcat dán karantenačuoldima. Čuoldin gusto beroškeahttá das man guhká barggat Norggas. Čuoldin gusto sihke dalle go beaivválaččat rasttildat ráji, dalle go guhkebuš barggat dáppe, ja maiddái jus leat ovttaskas bargodoaimmas.
Don it dárbbaš dihto duođaštusa, muhto fertet sáhttit čujuhit ahte čuoldin guoská dutnje. Ovdamearkka dihte sáhttá bargoaddi čálalaččat duođaštit ahte dus lea bargosadji Norggas ja orut Ruoŧas dahje Suomas. Dan sáhtát čájehit go rasttildat ráji.
Orrunsadji Norggas, muhto dárbbašat dávjá fitnat bargomátkkis Ruoŧas dahje Suomas
Go don rasttildat Ruoŧa/Suoma ja Norgga ráji go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskka dáin riikkain, dahje go leat barggus, de leat čuldojuvvon karantena¬gáibádusas. Don leat čuldojuvvon dušše dalle go leat mátkkošteame orrunsaji ja bargosaji gaskka ja go leat barggus. Dat mearkkaša ahte don gii orut Norggas ja barggat Ruoŧas/Suomas, lea čuldojuvvon karantenagáibádusas go mátkkoštat ráji ja iežat ruovttu gaskkas Norggas, ja go vejolaččat leat barggus Norggas. Don galggat liikká váruhit boahtimis eará olbmuid lahka dan muddui go vejolaš.
Go leat Ruoŧas/Suomas, de gustojit Ruoŧa/Suoma njuolggadusat.
Jus dus lea friddjaáigi Norggas, de galggat bissut karantenas dán friddjaáiggis. Fertet leat mátkekarantenas logi beaivvi dan rájes go maŋemus bohtet Ruoŧa/Suoma ráji rastá Norgii.
Jus lea hui dárbbašlaš máŧasdoallan
Olbmot geat rasttildit Ruoŧa ja Norgga dahje Suoma ja Norgga ráji, go leat leamaš iežaset opmodaga dárbbašlaš máŧasdoallame ja bearráigeahččame eastadan dihte stuora ávnnaslaš vahágiid iežaset astoáiggeviesus Suomas dahje Ruoŧas, eai dárbbaš mannat karantenii go bohtet fas Norgii. Karantenas čuoldin ii gusto jus lea idjadan astoáiggeviesus dahje eará sajis Ruoŧas dahje Suomas ovdal go fas máhccá Norgii. Karantenas čuoldin ii gusto de ge jus olmmoš lea Suomas dahje Ruoŧas fitnan gávppiin, gávpe¬guovddážiin dahje dakkár báikkiin dahje lea leamaš lahka earáid go iežas dálu olbmuid.
Váhnemiid ja mánáid ovttastallan
Olbmot geat rasttildit Norgga rájiid dan oktavuođas go lea leamaš váhnemiid ja mánáid sohppojuvvon dahje mearriduvvon ovttastallamis dahje go mánáin leat moadde ruovttu, ai dárbbaš karantenii.
Doaimmahatjođiheaddjis lea vejolašvuohta čuoldit karantenagáibádusas
Doaimmahatjođiheaddji sáhttá čuoldit karantenagáibádusas olbmuid geat leat hui dárbbašlaččat dasa ahte doalahit jođus funkšuvnnaid mat leat heakka ja dearvvašvuođa dáfus dárbbašlaččat. Dakkár funkšuvnnat leat earret eará
- dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa váktadoaibma
- sihkarvuođabargu (politiija-, buollin- ja gádjungearggusvuohta)
- deaŧalaš servodatdoaimmaid alimus jođiheaddjit
Čuoldin ii gusto astoáiggis, muhto dušše dalle go leat barggus dahje mátkkošteame eará ládje go almmolaš fievrruid mielde. Galggat dan muddui go vejolaš váruhit ahte it boađe eará olbmuid lahka.
Rávvagat ovdal go vuolggát (jus fertet mátkkoštit)
Go ráhkkanat vuolgit, de berret dárkkistit maid mátkedáhkádus gokčá, ja mat njuolggadusaid gustojit jus don buohccát mátkkis.
Juohke riikka sáhttá ieš mearridit doaibmabijuid ja ráddjehusaid eastadan dihte dávdanjoammuma, ovdamearkka dihte mátkkoštanráddjehusaid, karantena-ortnegiid dahje doaibmabijuid mat sáhttet čuohcat mátkkošteddjiide. Máŋga riikka ja olu girdišiljut leat ásahan kontrolla ja gidden rájiid olgoriikkalaččaide. Mátkkošteaddjit fertejit vástidit gažaldagaid iežaset dearvvašvuođa birra ja soitet gildojuvvot boahtimis riikii dahje biddjojuvvojit karantenii.
Ovdal mátkki fertejit buohkat árvvoštallat čuovvovaš áššiid:
- Riska ahte dutnje njoammu dávda (báiki, man guhká leat doppe, oktavuohta earáiguin).
- Riska deaividit mátkeráddjehusaid, gildosiid, karantena ja eará doaibmabijuid riikkas gosa manat.
- Riska dasa ahte dearvvašvuođadoaimmahagain báikkis gosa vuolggát ii leat kapasitehta dikšut du jus buohccát.
- Riska dasa ahte ii leat vejolaš vuolgit dahje sáddejuvvot ruoktot jus buohccát.
- Riska gártat mátkekarantenii go máhcat Norgii maŋŋel mátkki.
- Riska ahte it beasa bargui vuosttaš logi beaivvi maŋŋel go ollet ruoktot (guoská erenoamážit dearvvašvuođabargiide, muhto maiddái eará bargosajiin sáhttet leat dakkár njuolggadusat).
Mátkkošteaddjit geat gullet riskajoavkkuide berrejit influeansaáigodagas váldit dábálaš influeansa¬boahku 14 beaivvi sisa ovdal go vulget.
Lea maid deaŧalaš dovdat daid oppalaš mátkerávvagiid eará njoammudávddaid vuostá boahkuheami hárrái ja muđui eastadandoaimmaid.
Eastadandoaimmat mátkkis (jus fertet mátkkoštit)
- Dárkilis giehtabassan sáibbuin ja čáziin lea deaŧalaš njoammuneastadeapmi, sihke mátkkis ja ráddjen dihte njoammudávdda čuovuheami. Alkoholavuđot giehtadesinfiseren sáhttá leat dohkálaš jus ii leat vejolaš gieđaid bassat.
- Garvve buohcci olbmuid, erenoamážit sin geain leat vuoiŋŋahat-dávdamearkkat.
- Ale gosa earáid vuostá, basa gieđaid dávjá ja dárkilit, ale ge mátkkoš jus leat buohcci.
Studeanttat ja earát geat orrot guhká guovlluin gos guhká lea leamaš njoammu-dávda, berrejit čuovvut Norgga olgoriikkadepartemeantta, báikkálaš dearvvaš-vuođaeiseválddiid ja oahpahusásahusa/bargoaddi rávvagiid.
Manne leat riikii beassamii nu garra ráddjehusat, maiddái girdi ja fatnasa mielde?
Leat ásahuvvon ráddjehusat unnidan dihte njoammunriskka, ja nu maiddái ráddjehusat riikii boahtima hárrái. Olbmot sáddejuvvojit ruovttoluotta dahje gártet karantenii. Dat guoská girdi-, cruisefanas- ja eará fanasmátkkošteddjiide.
Sisabeassangildosis leat čuldojuvvon:
Olbmot geat bohtet Norgii dál, galget leat mátkekarantenas 10 jándora dan beaivvi rájes go bohtet riikii vaikko leat ge čuldojuvvon sisabeassangildosis.
Eiseválddit árvvoštallet geassemánu vuosttaža rájes rahpat rájiid bargomárkkiide buot davviriikkain. Jus dat šaddá nu, de otná karantenagáibádusa, man mielde galgá leat mátkekarantenas logi jándora, sadjái boahtit njuolggadus ahte galggat dárkilit geahččat oaččut go dávdamearkkaid (iešmonitoreren) ja testehit iežat jus dávdamearkkat ovdánit.
Maid dagan jus seaivvun Norgga girdišilljui ja galggan girdit viidáseappot eará báikái Norggas?
Dearvvaš olbmot geain eai leat dávdamearkkat sáhttet girdit loahpageahčái mátkki (loahppadestinašuvdnii) ja orrut karantenaáiggi iežaset ruovttus.
Olbmot geain leat dávdamearkkat, galget fievrreduvvot ruovttubáikái suohkan-doaktára čujuhusaid mielde, ovdamearkka dihte priváhta biillain. Heahtečoavddus sáhttá leat ahte olmmoš dollojuvvo karantenas dan suohkanis gos girdišillju lea.
Naba olbmot geat leat jođus olgoriikkas?
Olgoriikkadepartemeanta ávžžuha buot Norgga ássiid geat leat mátkkis olgoriikkain, árvvoštallat vuolgit ruoktot jođáneamos lági mielde, sihkkaris ja muossidis vuogi mielde, ovttasráđiid iežaset mátke- dahje girdifitnodagain.