Mátkerávvagat

Olgoriikkadepartemeanta rávve ahte eat mátkkoš olgoriikii jus ii leat áibbas dárbbašlaš. Dát leat garraseamos mátkeráva mii sáhttá addojuvvot. Norgga siskkobealde gal sáhtát mátkkoštit.

Foto: Mostphotos/Chad McDermott
Gulaskutta ovdalgo vuolggát, man viidát njoammudávda lea leavvan sihke doppe gos dábálaččat orut ja doppe gosa áiggut vuolgit. Čuovo maiddái njoammun¬eastadeami njuolggadusaid. Muitte ahte sihke njoammundilálašvuohta ja njoammuneastadeami njuolggadusat sáhttet jođánit rievdat. 

Dát artihkal ođasmahttojuvvo dađistaga go ain bohtet ođđa mátkerávvagat. 

Astoáiggemátkkit Norggas

Norggas sáhtát mátkkoštit go fal it njoammut dávdda. Mis lea buohkain ovddas-vástádus čuovvut njoammuneastadanrávvagiid.

Mátkkoštit dainna lágiin ahte it njoammut dávdda, mearkkaša ahte don:

  • it mátkkoš go leat buohcci, it bartii ge
  • basat gieđaid dárkilit ja váruhat gossamis njuolga áibmui 
  • doalat unnimusat ovtta mehtera gaskka earáide go iežat lagamusaide 
Dáid rávvagiid čuovvun hehtte ja ráddje covid-19 njoammuma.
Buot deaŧaleamos njoammuneastadeapmi lea ahte bisut ruovttus jus leat buohcci. Buorre gossančorgatvuohta ja gaskka doallan lea dat mii eastada dávdda njoammuma rišihemiid bokte. Go olbmot eai mana nuppiid lahka, muhto dollet gaskka ja garvet olmmoščoagganemiid, de unnu njoammunvárra – maiddái njoammun ovdal go dávdamearkkat ihtet. Gieđaid bassan, ja erenoamážit váruhit ahte it guoskkat ámadaju basakeahtes gieđaiguin, lea hui deaŧalaš vai it njoammut alccet dainna lágiin.

Pláne mátkki

Lea deaŧalaš plánet mátkki dainna jurdagiin ahte it galgga čuovuhit njoammu-dávdda báikkis nubbái. Ale mátkkoš doppe gos sáhtát boahtit oallut eará olbmuid lahka, ja eandalii jus dat sáhttá máŋgga sajis dáhpáhuvvat. Mátkkit gos eanas ovttastalat iežat bearraša olbmuiguin dahje earáiguin geaiguin muđui ge ovttastalat ruovttu¬báikkis, eai dagat nu stuora njoammunvára.

Buot astoáiggemátkkiin lea erenoamáš deaŧalaš čuovvut dábálaš rávvagiid:
  • Jus leat buohcci ja leat vuoiŋŋahatdávdamearkkat dahje feber, de it galgga mátkkoštit, it bartii ge. De galggat bissut ruovttus.
  • Várut ahte čuovut dearvvašvuođaeiseválddiid ávžžuhusa doallat unnimusat ovtta mehtera gaskka earáide, ja eanas muddui ovttastallat dusse singuin geaiguin muđui ovttastalat dahje mátkkoštat.
  • Garvve gávppiid gos leat eanet olbmot go masa lea sadji. 
  • Garvve kollektiiva sáhtuid nu olu go vejolaš (geahča muđui kollektiivamátkkošteami rávvagiid)
  • Don it galgga mátkkoštit go leat karantenas, it bartii ge. Áidna lea dalle go alddát eai leat dávdamearkkat ja go áiggut garvit olbmo geas lea covid-19 ja geainna muđui orut ovtta viesus. 
  • Vuolgge ruoktot, jus nagodat, jus buohccát go leat barttas dahje mátkkošteame. 

Leat ráhkaduvvon rávvagat njoammuneastadeami birra fitnodagaide mat fállet idjadeami, guossoheami, aktivitehtaid, biergasiid láigoheami jna

Svalbárda

Fásta ássiid ja sin sisaboahtinkarantena geat barget dahje dutket Svalbárdas, heaittihuvvui miessemánu 15. beaivvi 2020. 

Geassemánu vuosttaš beaivvi rájes áigu ráđđehus luoitigoahtit Svalbárdii turisttaid nannámis. Dán rádjái leat buohkat geat bohtet nannámis ferten mannat karantenii.

Lea ráhkaduvvon bagadus dasa movt mátkefitnodagat galget dohkálaččat eastadit  njoammuma iežaset doaimmain. Áigumuš lea rahpat fálaldagaid dađi mielde.

Astoáiggemátkkit olgoriikkas ja olgoriikii

Olgoriikkadepartemeanta doalaha gustovaš ávžžuhusaid ahte ii galggaše mátkkoštit guđege eará riikii eambbo go áibbas dárbbašlaš borgemánu 20. beaivvi rádjái. Dán dilálašvuođas leat OD mátkerávvagat čadnon mátkekarantena ja riikii beassama ráddjehusaide. 

Mátkerávvagat galget unnidit dan riskka ahte norgalaččaide njoammu dávda olgoriikkas ja ahte olbmot čuovuhit njoammudávdda Norgii. 


Buohkat geat bohtet olgoriikkas Norgii galget mannat karantenii 10 jándora dan beaivvi rájes go bohte Norgii. Dát gohčoduvvo dás mátkekarantenan.

Seammás áigot eiseválddit geahččalit ložžet njuolggadusaid:
  • Geassemánu 15. b. rádjái árvvoštallojuvvo sáhttá go mátkerávvagiin čuoldit mátkkiid davviriikkaide. 
  • Suoidnemánu 20. b. rádjái árvvoštallojuvvo sáhttá go mátkerávvagiin čuoldit mátkkiid soames lagas riikkaide Eurohpás. Dán mearrádusa dahket olgoriikka-, dearvvašvuođa- ja justiisaeiseválddit ovttasráđiid. 
Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ja Olgoriikkadepartemeanta addet mátkerávvagiid koronavirusadávdda oktavuođas. Rávvagat sáhttet jođánit rievdat..
Jus Norgii bohtet turisttat, de sáhttet sii máhcahuvvot ruovtturiikii.

Soames EEO-ássit sáhttet boahtit Norgii


Miessemánu 12. b. rievdaduvvojedje njuolggadusat EU/EEO-ássiid mátkkošteami birra Norgii.  Geahča eambbo dieđuid Olgoriikkadirektoráhta (UID) siidduin.

Rievdadeamit mearkkašit earret eará ahte EEO-ássiid bearašlahtut ja EEO-ássit geain leat bearašlahtut Norggas, sáhttet boahtit Norgii. Dat mearkkaša ahte EU/EEO-ássit dál sáhttet boahtit Norgii galledit náittosguoimmi, ovttasássi dahje mánáid vuollel 18 jagi. Mánát vuollel 18 jagi sáhttet maid fitnat iežaset váhnemiid luhtte Norggas. 

Dasto sáhttet EEO-ássit geat eaiggáduššet giddodaga Norggas, nu go astoáiggeviesu, doppe fitnat.

Deattuhuvvo ahte buohkat geat bohtet Norgii, galget čuovvut áigges áigái gustovaš karantenanjuolggadusaid.

Karantena olbmuide geat bohtet Norgii olgoriikkas


Buohkat geat bohtet olgoriikkas galget 10 jándora karantenii dan beaivvi rájes go bohtet Norgii.  Dat gohčoduvvo dás mátkekarantenan.

Jus don leat mátkekarantenas, de galggat orrut iežat ruovttus dahje eará heivvolaš orrunsajis. Sáhtát orrut olggobealde iežat ruovttu dahje orrunsaji dušše jus it boađe eará olbmuid lahka go daid geaiguin dábálaččat orut ovttas. Eará olbmuid lahka mearkkaša dán oktavuođas unnit go guokte mehter duohken eambbo go 15 minuhta, njuolggo guoskan dahje guoskan eará olbmuid njuoskasiidda (čolgii, bivastahkii, snuolggaide, šliivviide dahje gatnjaliidda).

Jus leat karantenas ja oaččut nuorvomearkkaid, nugo gosahaga, febara dahje lossadit vuoigŋagoađát, de galggat bissut ruovttus, it ge fitnat olgun unnimusat jándora maŋŋelii go leat dearvvašnuvvan. Váldde oktavuođa fástadoaktáriin dahje eará dearvvašvuođavehkiin jus dárbu. 

Spiehkasteamit karantenanjuolggadusain

Ruoŧa/Suoma ja Norgga rájiid rasttildeapmi barggu oktavuođas


Jus rasttildat Ruoŧa/Suoma ja Norgga ráji go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskka, dahje go leat barggus, de it dárbbaš karantenii. Don leat čuldojuvvon dušše dalle go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskkas ja go leat barggus. Galggat liikká, dan muddui go vejolaš, váruhit mannamis eará olbmuid lahka sihke barggus ja mátkkoštettiin.

Seammás galggat maid čuovvut áigges áigái gustojeaddji njuolggadusaid Suomas/Ruoŧas. 

Jus dus lea friddjaáigi Norggas – juogo bargovuoruid gaskka dahje ovdal go vuolggát olggos Norggas, de galggat bissut karantenas dán friddjaáiggis. Fertet leat mátkekarantenas logi jándora dan rájes go maŋemus bohtet Ruoŧa/Suoma ráji rastá Norgii.

Don it dárbbaš ohcat dán karantenačuoldima. Čuoldin gusto beroškeahttá das man guhká barggat Norggas. Čuoldin gusto sihke dalle go beaivválaččat rasttildat ráji, dalle go guhkebuš barggat dáppe, ja maiddái jus leat ovttaskas bargodoaimmas.

Don it dárbbaš dihto duođaštusa, muhto fertet sáhttit čujuhit ahte čuoldin guoská dutnje. Ovdamearkka dihte sáhttá bargoaddi čálalaččat duođaštit ahte dus lea bargosadji Norggas ja orut Ruoŧas dahje Suomas. Dan sáhtát čájehit go rasttildat ráji.

Orrunsadji Norggas, muhto dárbbašat dávjá fitnat bargomátkkis Ruoŧas dahje Suomas

Go don rasttildat Ruoŧa/Suoma ja Norgga ráji go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskka dáin riikkain, dahje go leat barggus, de leat čuldojuvvon karantena¬gáibádusas. Don leat čuldojuvvon dušše dalle go leat mátkkošteame orrunsaji ja bargosaji gaskka ja go leat barggus. Dat mearkkaša ahte don gii orut Norggas ja barggat Ruoŧas/Suomas, lea čuldojuvvon karantenagáibádusas go mátkkoštat ráji ja iežat ruovttu gaskkas Norggas, ja go vejolaččat leat barggus Norggas. Don galggat liikká váruhit boahtimis eará olbmuid lahka dan muddui go vejolaš.

Go leat Ruoŧas/Suomas, de gustojit Ruoŧa/Suoma njuolggadusat.

Jus dus lea friddjaáigi Norggas, de galggat bissut karantenas dán friddjaáiggis. Fertet leat mátkekarantenas logi beaivvi dan rájes go maŋemus bohtet Ruoŧa/Suoma ráji rastá Norgii.

Jus lea hui dárbbašlaš máŧasdoallan

Olbmot geat rasttildit Ruoŧa ja Norgga dahje Suoma ja Norgga ráji, go leat leamaš iežaset opmodaga dárbbašlaš máŧasdoallame ja bearráigeahččame eastadan dihte stuora ávnnaslaš vahágiid iežaset astoáiggeviesus Suomas dahje Ruoŧas, eai dárbbaš mannat karantenii go bohtet fas Norgii. Karantenas čuoldin ii gusto jus lea idjadan astoáiggeviesus dahje eará sajis Ruoŧas dahje Suomas ovdal go fas máhccá Norgii. Karantenas čuoldin ii gusto de ge jus olmmoš lea Suomas dahje Ruoŧas fitnan gávppiin, gávpe¬guovddážiin dahje dakkár báikkiin dahje lea leamaš lahka earáid go iežas dálu olbmuid.

Váhnemiid ja mánáid ovttastallan

Olbmot geat rasttildit Norgga rájiid dan oktavuođas go lea leamaš váhnemiid ja mánáid sohppojuvvon dahje mearriduvvon ovttastallamis dahje go mánáin leat moadde ruovttu, ai dárbbaš karantenii.

Doaimmahatjođiheaddjis lea vejolašvuohta čuoldit karantenagáibádusas

Doaimmahatjođiheaddji sáhttá čuoldit karantenagáibádusas olbmuid geat leat hui dárbbašlaččat dasa ahte doalahit jođus funkšuvnnaid mat leat heakka ja dearvvašvuođa dáfus dárbbašlaččat. Dakkár funkšuvnnat leat earret eará
  • dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa váktadoaibma 
  • sihkarvuođabargu  (politiija-, buollin- ja gádjungearggusvuohta)
  • deaŧalaš servodatdoaimmaid alimus jođiheaddjit
Čuoldin ii gusto astoáiggis, muhto dušše dalle go leat barggus dahje mátkkošteame eará ládje go almmolaš fievrruid mielde. Galggat dan muddui go vejolaš váruhit ahte it boađe eará olbmuid lahka.  


Rávvagat ovdal go vuolggát (jus fertet mátkkoštit)

Go ráhkkanat vuolgit, de berret dárkkistit maid mátkedáhkádus gokčá, ja mat njuolggadusaid gustojit jus don buohccát mátkkis. 

Juohke riikka sáhttá ieš mearridit doaibmabijuid ja ráddjehusaid eastadan dihte dávdanjoammuma, ovdamearkka dihte mátkkoštanráddjehusaid, karantena-ortnegiid dahje doaibmabijuid mat sáhttet čuohcat mátkkošteddjiide. Máŋga riikka ja olu girdišiljut leat ásahan kontrolla ja gidden rájiid olgoriikkalaččaide. Mátkkošteaddjit fertejit vástidit gažaldagaid iežaset dearvvašvuođa birra ja soitet gildojuvvot boahtimis riikii dahje biddjojuvvojit karantenii.

Ovdal mátkki fertejit buohkat árvvoštallat čuovvovaš áššiid:

  • Riska ahte dutnje njoammu dávda (báiki, man guhká leat doppe, oktavuohta earáiguin).
  • Riska deaividit mátkeráddjehusaid, gildosiid, karantena ja eará doaibmabijuid riikkas gosa manat.
  • Riska dasa ahte dearvvašvuođadoaimmahagain báikkis gosa vuolggát ii leat kapasitehta dikšut du jus buohccát.
  • Riska dasa ahte ii leat vejolaš vuolgit dahje sáddejuvvot ruoktot jus buohccát.
  • Riska gártat mátkekarantenii go máhcat Norgii maŋŋel mátkki.
  • Riska ahte it beasa bargui vuosttaš logi beaivvi maŋŋel go ollet ruoktot (guoská erenoamážit dearvvašvuođabargiide, muhto maiddái eará bargosajiin sáhttet leat dakkár njuolggadusat). 

Mátkkošteaddjit geat gullet riskajoavkkuide berrejit influeansaáigodagas váldit dábálaš influeansa¬boahku 14 beaivvi sisa ovdal go vulget. 

Lea maid deaŧalaš dovdat daid oppalaš mátkerávvagiid eará njoammudávddaid vuostá boahkuheami hárrái ja muđui eastadandoaimmaid.

Eastadandoaimmat mátkkis (jus fertet mátkkoštit)

  • Dárkilis giehtabassan sáibbuin ja čáziin lea deaŧalaš njoammuneastadeapmi, sihke mátkkis ja ráddjen dihte njoammudávdda čuovuheami. Alkoholavuđot giehtadesinfiseren sáhttá leat dohkálaš jus ii leat vejolaš gieđaid bassat.
  • Garvve buohcci olbmuid, erenoamážit sin geain leat vuoiŋŋahat-dávdamearkkat. 
  • Ale gosa earáid vuostá, basa gieđaid dávjá ja dárkilit, ale ge mátkkoš jus leat buohcci.
Studeanttat ja earát geat orrot guhká guovlluin gos guhká lea leamaš njoammu-dávda, berrejit čuovvut Norgga olgoriikkadepartemeantta, báikkálaš dearvvaš-vuođaeiseválddiid ja oahpahusásahusa/bargoaddi rávvagiid.

Manne leat riikii beassamii nu garra ráddjehusat, maiddái girdi ja fatnasa mielde?

Leat ásahuvvon ráddjehusat unnidan dihte njoammunriskka, ja nu maiddái ráddjehusat riikii boahtima hárrái. Olbmot sáddejuvvojit ruovttoluotta dahje gártet karantenii. Dat guoská girdi-, cruisefanas- ja eará fanasmátkkošteddjiide.

Sisabeassangildosis leat čuldojuvvon:

Olbmot geat  bohtet Norgii dál, galget leat mátkekarantenas 10 jándora dan beaivvi rájes go bohtet riikii vaikko leat ge čuldojuvvon sisabeassangildosis. 

Eiseválddit árvvoštallet geassemánu vuosttaža rájes rahpat rájiid bargomárkkiide buot davviriikkain. Jus dat šaddá nu, de otná karantenagáibádusa, man mielde  galgá leat mátkekarantenas logi jándora, sadjái boahtit njuolggadus ahte galggat dárkilit geahččat oaččut go dávdamearkkaid (iešmonitoreren) ja testehit iežat jus dávdamearkkat ovdánit.

Maid dagan jus seaivvun Norgga girdišilljui ja galggan girdit viidáseappot eará báikái Norggas?

Dearvvaš olbmot geain eai leat dávdamearkkat sáhttet girdit loahpageahčái mátkki (loahppadestinašuvdnii) ja orrut karantenaáiggi iežaset ruovttus.  

Olbmot geain leat dávdamearkkat, galget fievrreduvvot ruovttubáikái suohkan-doaktára čujuhusaid mielde, ovdamearkka dihte priváhta biillain. Heahtečoavddus sáhttá leat ahte olmmoš dollojuvvo karantenas dan suohkanis gos girdišillju lea. 

Naba olbmot geat leat jođus olgoriikkas?

Olgoriikkadepartemeanta ávžžuha buot Norgga ássiid geat leat mátkkis olgoriikkain, árvvoštallat vuolgit ruoktot jođáneamos lági mielde, sihkkaris ja muossidis vuogi mielde, ovttasráđiid iežaset mátke- dahje girdifitnodagain. 

​ Mátkerávvagat riskavuloš olbmuide ja sin oapmahaččaide

Rávvagat riskavuloš olbmuide leat čohkkejuvvon sierra artihkkalii riskajoavkkuid birra. Dán artihkkalis čilgejuvvo maiddái geas lea unnibuš ja geas lea alit riska garrasit buohccát njoammudávdda geažil.

Go servodagas lea unnán njoammudávda leavvan, de sáhttet olbmot geain lea veahá alibuš riska go dearvvaš olbmuin, dábálaččat mátkkoštit nu go earát, muhto fertejit erenoamáš dárkilit čuovvut njoammuneastadan-njuolggadusaid.  De gal sáhttet ovdamearkka dihte áhkut ja ádját ovttastallat ja lumostallat iežaset bearrašiiguin. 

Olbmot geain lea čielgasit alit riska, seammás go servodagas lea  unnán njoammun leavvan, nu go dilli lea dál, fertejit juohkehaš sierra árvvoštallat gánnáha go vuolgit vai ii, ja geainna mátkkošta. Bealit maid ferte árvvoštallat:
  • Man guhká mátki bistá
  • Man lahkalaga gártá eará olbmuiguin geaiguin ii leat dábálaččat lahkalaga, man oallugat mátkkoštit ovttas ja sáhttá go mátkkis oađđit sierra lanjas ja atnit sierra hivssega 
  • Lea go vejolaš máhccat ruoktot jus muhtin mátkeguoibmi šaddá buohcci 
  • Lea go dearvvašvuođaveahkki olámuttos mátkkis
Olu oktavuođain sáhttet maiddái riskavuloš olbmot plánet mátkki mánáiguin, mánáidmánáiguin dahje eará lagas olbmuiguin geaiguin dábálaččat eai oro ovttas, dainna lágiin ahte sáhttá eastadit dávdda njoammumis. Jus njoammunvárra lassána servodagas, berrejit maiddái sii geain lea veahá alibuš riska, árvvoštallat gánnáha go vuolgit mátkái, ja sii geain lea alla riska ávžžuhuvvojit dakkár dilis bissut ruovttus. Geahča eambbo dan birra artihkkalis riskavuloš olbmuid birra.

Ávžžuhusat almmolaš sáhtuid oktavuođas

Almmolaš sáhtuid mielde čoahkkanit dávjá olu olbmot ovtta sadjái ja de sáhttá leat váttis doallat doarvái gaskka. De sáhttá dávda álkit njoammut. Danne ávžžuhuvvo eanemus lági mielde garvit almmolaš sáhtuid. 

Almmolaš sáhtuin sáhttá dávda njoammut ovdal mátkki (vuordinsajis, manadettiin sisa), mátkki vuolde dahje maŋŋel mátkki (olggos manadettiin, gálvvuid viečča¬dettiin).

Kollektiiva sáhttu

Rávvagat kollektiiva mátkkošteami oktavuođas:
  • Ale mátkkoš jus leat buohcci.
  • Doalat unnimusat ovtta mehtera gaskka eará mátkkošteddjiide.
  • Árvvoštala sáhtát go maŋidit mátkki jus doppe leat olu olbmot.
  • Eanemustá bealli mátkkošteddjiid stuoluin sáhttet adnojuvvot, ja dat mearkkaša ahte mátkkošteaddjit eai sáhte atnit eambbo go juohke nuppi saji. Olbmot geat orrot ovttas, sáhttet čohkkát bálddalaga.  
  • Ale gosa ja gastte eará olbmuid guvlui. Jus fertet gossat dahje gastit, de berret atnit báhpira man bálkestat, dahje gossat/gastit giehtagávvii.
  • Doalat gieđaid buhtisin ovdal ja maŋŋel mátkki, ja mátkki vuolde. 
  • Ale guoskkat maide maid it dárbbaš.
  • Váldde vuhtii eará mátkkošteddjiid, erenoamážit vuoras olbmuid.
  • Jus čuovut taxi, de berret čohkkát maŋŋestuolus. 
Olbmot geat leat karantenas dahje isolašuvnnas eai galgga mátkkoštit almmolaš sáhtuid mielde.

Girdi

Girdimátkkiin ávžžuhuvvo ahte galgá leat guoros stuollu juohke mátkkošteaddji bálddas girdi siste. Mátkkošteaddjit geat muđui orrot ovttas, sáhtte čohkkát bálddalaga.

Olbmot geain lea fáhkka vuoiŋŋahatinfekšuvdna, galget bissut ruovttus, vaikko leat dušše gehppes dávdamearkkat. Olbmot geat leat karantenas dahje ruovttu-isolašuvnnas eai galgga leat girdišiljus dahje mátkkoštit girdiin. Dat guoská sihke mátkkošteddjiide ja bargiide.  

Vuojadeapmi, sáttogáttiin ja olgoáimmus orostallan

Vuos ain leat vuojadanhállat ja vuojadanguovddážat gitta. Lea áigumuš rahpat daid almmolašvuhtii geassemánu 15. b. rájes jus dearvvašvuođaeiseválddit ovttasráđiid doaimmahagaiguin leat gávnnahan dohkálaš njoammuneastadan-doaibmabijuid. 

Ii leat makkárge riska ahte covid-19 njoammu čázi bokte jus vuojada sáiva- dahje mearračázis. Dat maid berre muittus atnit leat dábálaš rávvagat giehtabassama ja gaskka doallama birra. Jus leat olu olbmot, de geahččal gávdnat eará gátti dahje vuojadanbáikki. 

Teltamátkkiin, riidemis, sihkkelastimis ja eará olgodoaimmain galgá čuovvut dábálaš njoammuneastadannjuolggadusaid. Ja muđui galgá čuovvut dábálaš olmmošvieru olgun; jus vejolaš, de ii berreše earánastit lundui, ii ge nuoskkidit, ja muđui várrogasat dolastit. 

Campen, luopmu oapmedáluin ja eará lágán vásáhusluomuid sáhttá čađahit go fal čuovvu dábálaš njoammuneastadannjuolggadusaid.

Sáhttet go dearvvašvuođabargit mátkkoštit?

Miessemánu 7. b. loahpahuvvui dearvvašvuođabargiid olgoriikkamátkkoštan-gielddus. Gielddus ii šat adno dárbbašlažžan, dan dili mielde mii dál lea dearvvašvuođa- ja fuolahusdoaimmas.

Olgoriikkadepartemeanta rávve ain ahte olbmot mátkkoštit dušše dalle go lea áibbas dárbbašlaš. Dat lea garraseamos mátkeráva maid sáhttet addit. Dát mátkeráva gusto borgemánu 20. b. rádjái.

Buohkat geat bohtet olgoriikkas fertejit dábálaččat mannat 10 jándora karantenii go bohtet Norgii.

Buohccindieđihuvvon go mun jus ferten bissut ruovttus?

Dus lea vuoigatvuohta buohccindieđihuvvot jus fertet bissut ruovttus danne go dutnje lea koronavirus njommon, dahje várohuvvo njommon dahje leat gohččojuvvon karantenii. Iešdieđáhus galgá álo árvvoštallojuvvojit ovdal buohccindieđiheami.  

NAV sáhttá dohkkehit buohccindieđiheami almmá persovnnalaš iskkadeami haga go lea sáhka njoammudávddas mas lea mearkkašupmi álbmotdearvvašvuhtii.