Dávdamearkkat leat sullii seammaláganat go nuorvvu ja influeansa mearkkat.

• Feber, čottabávččas ja gosahat.
• Muhtimat ožžot geahpesvuolšši ja vuoigŋanváttuid.

Sii geat buohccájit, ožžot dábálaččat álggos čottabákčasa, nuorvvu ja gehppes gosahaga, searggahaga ja dovdet iežaset buohccin. Muhtimiin šaddá njárbes čoavji, luhčadávda, muhto dat ii leat dábálaš.

Koronavirusa ja šaddogavjaallergiija (pollen-) dávdamearkkaid erohus

Oallugat Norggas giksašuvvet šaddogavjaallergiijain giđđat, ja dávda¬mearkkat sáhttet leat seammaláganat go koronavirusa mearkkat, nu go ahte njunni dahppo dahje golgá, gastin, čalmmit golget dahje sakŋidit ja muhtimat ožžot astmáváttuid. Šaddogavjaallergiija ii atte čottabákčasa, searggahaga dahje febera nu go koronavirus sáhttá dahkat.

Loga eambbo šaddogavjaallergiija ja dávdamearkkaid birra

Lahka oktavuohta

Don rehkenastojuvvot dakkárin gii lea leamaš lahkosis jus okta gean lahka don leat leamaš, oažžu covid-19 mearkkaid 48 diimmu sisa dan rájes go doai deaivvadeidde, ja jus doai leidde goabbat guoibmáde lagabus go 2 mehtera 15 minuhta dahje guhkit. Don rehkenastojuvvot maiddái lahkosis leamaš jus leat fysalaččat guoskan (nugo buorástahttán dahje salastan) dahje leat fysalaččat guoskan buohcci olbmo rumašgolgosiidda (čolga, bivastat, njuolggat, šliivi ja gatnjalat).

Dađi mielde go leat eambbo oahppan covid-19 birra, de čájehuvvo ahte eanas háviid dáhpáhuvvá njoammudeapmi dalle go olmmoš lea buohccáme ja áibbas álggus buozanvuođa. Lea oalle sihkar ahte lea stuora njoammudanvárra 1-2 beaivvi ovdal go ieš fuomáša ahte lea buohcci. Danne ávžžuhit sihke eurohpálaš njoammuneastadandoaimmahat ECDC ja Norgga eiseválddit ahte njoammuma ferte guorrat 48 diimmu rájes ovdal go dávdamearkkat ihtet.

Inkubašuvndaáigi

Mis leat dađistaga sihkkaret dieđut covid-19 inkubašuvdnaáiggi birra. Guorahallamat čájehit čielgasit ahte hui moattis šaddet buohccit maŋŋel go 8-9 beaivvi dan rájes go dávda lea njommon. Danne lea karanteneáigi dál 10 beaivvi.

Go lea leamaš covid-19, de ii dárbbaš karantenii

Jáhkkimis lea olbmot geain lea leamaš covid-19 suodjaluvvon dan dávdda ođđasis oažžuma vuostá, muhto eai dieđe vuos man guhká lea suodjaluvvon.  Danne lea mearriduvvon ahte olbmot geat sáhttet duođaštit ahte sis lea leamaš covid-19, eai dárbbaš leat karantenes. Eat sáhte datte dáhkidit ahte dávda ii fas njoamo maŋŋel dan áiggi.

Goas lea fas dearvvaš

Vai beassá loahpahit isolerema, de fertejit buot dávdamearkkat jávkan. Galgá leamaš golbma jándora buot dávdamearkkaid haga ja galgá gollan 8 jándora dovdagođii dávdda. Olbmot geat leat buohcciviesus dahje geat ožžot immunaváidudeaddji divššu, sáhttá isolerengáibádus bistit guhkit. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta sáhttá rávvet isolerema birra ja man guhká berret bissut isolašuvnnas.

• Jus leat buohcci, de biso ruovttus.
• Jus leat buohcci ja dárbbašat doavtterveahki, dahje dárbbašat sierra dearvvašvuođarávvagiid, de váldde telefovnna bokte dahje elektrovnnalaččat oktavuođa fástadoaktáriin.
• Jus dárbbašat hoahppuveahki it ge oaččo fástadoaktára ságaide, de riŋge 116 117.
• 113-nummárii galgá riŋget dušše jus lea heaggavárra.

Dárbbašat go doaktára, eará dearvvašvuođaveahki dahje soapmásiin ságastit?

Dábálepmosit njoammu olbmuin geain leat dávdamearkkat, muhto sáhttá maid njoammut ovdalaš go dávdamearkkat ilbmet.

Olbmot ruovttukarantenas eai galgga iskojuvvot, eai ge sii galgga váldit oktavuođa dearvvašvuođabálvalusain jus eai dárbbaš dearvvašvuođaveahki.

Dihto pasieantajoavkkut ja dearvvašvuođabargit geain leat vuoiŋŋahatdávda-mearkkat vuoruhuvvojit iskojuvvot.

Iskaneavttut árvvoštallojuvvojit dađi mielde go oaidnit movt manná (fhi.no).

Olbmot dovdet buozanvuođa hui iešguđet ládje. Dán rádjái orru dát leame dábálaš:

• Gehppes dávdamearkkat (dát guoská eatnasiidda geat leat buohccit, birrasii 8 logi buohccis). Dávdamearkkat jávket ovtta-guovtti vahkkus ja eatnasat eai dárbbaš divššu.
• Dábálaš buohcci: Maŋŋel 4-7 beaivvi gehppes dávdamearkkaiguin šaddá muhtimiidda lossat vuoigŋat, gosahat vearáska, ja feber lassána. Jus don vásihat lossa vuoigŋama, de berret váldit oktavuođa doaktáriin. Muhtimat fertejit sáddejuvvot buohccivissui.
• Duođalaš buohcci: Seamma mearkkat go dábálaš buohcamis, muhto dát olbmot dárbbašit dasa lassin vel intensiivadivššu. Dáin olbmuin sáhttet leat dávdamearkkat 3-6 vahkku. Muhtimat sis geat duođalaččat buohccájit, jápmet.

Mis eai leat vuos nu olu dieđut duođalaš buohccáma riskkaid birra. Buohccivissui sádden, intensiivadikšu ja jápmin lea dábáleabbo boares olbmuid ja sin gaskkas geain lassin leat eará buozanvuođat. Erenoamáš stuora riska lea boares olbmuide geain lassin leat eará buozanvuođat, muhto duođalaččat buohccát sáhttet maiddái olbmot geain eai leat ovdalaččas dihtosis riskadilálašvuođat.

Dávdda vuostá ii gávdno dihto dikšunvuohki, ii ge boahkuheapmi (vaksina).

​Ii gávdno vuos dihto dikšu dahje boahkku dávdda vuostá, muhto dál leat Norgga buohcciviesut registreregoahtán Norsk pandemiregistarii pasieanttaid geain lea duođaštuvvon koronadávda, vai álkibut sáhttet buoridit divššu ja čuovvoleami.
 
Dáppe gávnnat eambbo dieđuid Norsk pandemiregister birra.