Sáhttá leat oalle váttis doallat gaskka eará olbmuide ja eanas áiggi orrut ruovttus. Muhtimat dovdet oktonasvuođa, ja earáid mielas ges lea gáibideaddji leat nu lahkalaga iežas lagamuččaiguin guhkes áiggi. Beaivvit sáhttet leat lossadat sihke sidjiide geat fertejit bargat ruovttus, ja sidjiide geat leat permiterejuvvon barggus.
Sáhtášii leat buohkaide buorre rumašlaččat aktiviseret iežaset, áimmahuššan dihte sihke psyhkalaš ja rumašlaš dearvvašvuođa.
Rávvagat dasa movt buorebut birget koronadilálašvuođas
Sosiála doarjja ja gulahallan earáiguin lea deaŧalaš
Gulahala fulkkiiguin ja ustibiiguin telefovnna dahje šearpma bokte.
Daga eambbo das mii ilosmahttá du
Daga juoidá mii du mielas lea suohtas ja buorre, akto, ovttas ustibiin dahje bearrašiin. Dat sáhttá leat vaikko mii, filmma geahččat, vázzit olgun, čorget skábe ja nu ain. Geavat eandalii dán vejolašvuođa oahppat juoidá ođđasa. Loga eambbo dáppe movt sáhtát nannet psyhkalaš dearvvašvuođa ja eallinmovtta.
Vázzin ja eará olgodoaimmat
Vállje doaimmaid maidda liikot ja maid lea álki čađahit olgun. Daga olgodoaimmaid beaivválaš vierrun, vai álkibut šattat daid čađahit. Muitte ahte sáhtát dan dahkat fárrolaga eará olbmuin go fal muitibeahtti doallat 2 mehter gaskka, eahppi ge geavat kollektiiva sáhtu jus vejolaš. Dáppe leat eambbo rávvagat dasa movt šaddat eambbo rumašlaččat aktiiva.
Doalat dábálaš boradanáiggiid, bora dearvvašlaš ja iešguđetlágan biepmuid
Dearvvašlaš ja máŋggalágan borramušaid borran doalaha olbmos movtta ja buori dearvvašvuođa, danne go dat dahká ahte immuna-suodjalus doaibmá bures. Geahččal borrat olu ruotnasiid, šaddosiid ja murjjiid, roavva gordnebiepmuid ja roavva láibbi ja guoli, unnibuš meriid rukses bierggu, ja unnán sáltti ja sohkkara.
Loga eambbo dearvvašlaš ja iešguđetlágan borramušaid birra:
Oallugat Norggas dollet ramadan-fásttu.
Leage várrogas buorádallangoansttaide, ja jurdil ahte ii buot soaitte duohta mii gullo ja daddjo
Go olmmoš ballá ja lea eahpesihkar, de sáhttá leat álki dorvvastit borramušaide ja dálkasiidda mat fállojuvvojit dan nammii ahte dat sáhttet buoridit dahje eastadit dávdda. Eai makkárge borramušat, juhkamušat, dálkasat dahje goansttat sáhte várjalit COVID-19 dávdda vuostá dahje buoridit das. Leage kritihkalaš dasa gos diehtu boahtá ja oza baicca jáhkehahtti dieđuid maid eiseválddit almmuhit áigges áigái. Biebmobearráigeahčču lea almmuhan sierra artihkkala dan birra ahte borramušlasáhusat eai bisset koronavirusa.
Ale jorgal jándora, ja várut ahte oađát bures ja doarvái
Gánnáha lihkkat sullii seamma áigái juohke beaivvi, maiddái vahkkoloahpaid. Geahččal leat goit 30 minuhta beaivečuovgga ovddas juohke beaivvi. Dáppe leat eambbo rávvagat buriid nahkáriid birra.
Ráddje alkoholajuhkama
Dáppe leat eambbo dieđut alkohola ja dearvvašvuođa birra.
Jurddašat go heaitit borgguheamis?
Dáppe sáhtát lohkat heaitit borgguheamis ja veahkki ja doarjja dasa (slutta.no).
Geahččat leat árvvas sihke iežainat ja earáiguin
Eahpesihkkaris ja eahpedábálaš dilli mii dál lea, sáhttá leat hástalussan ovttaseallimii sihke bearrašiin ja guimmiin. Dohkket ahte dát áigodat sáhttá leat lossat sihke dutnje ja du lagamuččaide. Geahččal muddet vuordámušaid. Juoge beaivvi áigodagaid mielde, ja muitte váldit bottuid ja oainne ilu das mainna lihkostuvat.
Ane eará olbmuid doarjjan – ale bala bivdimis veahki
Go dilli šaddá lossat ja don dárbbašat soapmásiin ságastallat, dahje fuolastuvat muhtimiin geas ii oro leame buorre dilli, de gávdno veahkki. Dáppe leat telefovdnanummarat ja chatten-fálaldagat gos sáhtát veahki gávdnat.
Naba sex ja korona?
Dus sáhttá ain leat sex guimmiin geainna lávet, jus goappašagat leat dearvašat. Jus olmmoš lea buohcci ja lea nuorvu dahje vuoiŋŋahagain dávdamearkkat, de galgá doallat gaskka maiddái lagamuččaide, ja maiddái garvit sexa.
Dál eai leat dieđut mat čájehit man muddui koronavirus njoammu sexa bokte. Koronavirus njoammu rišihemiid mielde ja sáhttá njoammut cummástallama bokte jus olbmos lea virus. Muđui sáhttá virus njoammut gieđaid mielde njuoskaoččiide njunis ja njálmmis. Danne lea deaŧalaš bassat gieđaid ovdal ja maŋŋel sexa, leažžá dál sexa akto dahje earáiguin.
- Návddaš iežat ja iežat rupmaša. Don leat ieš iežat sihkkareamos sexaguoibmi – onaniija ii njoammut koronavirusa. Basa sexaduhkorasaid sihke ovdal ja maŋŋel.
- Návddaš sexa iežat fásta guimmiin.
- Dus ii galggaše leat eambbo go okta sexaguoibmi. Ale anáš summál guimmiiguin. Jus liikká lea sexa eanebuiguin, de doalat iežat dušše moaddásii. Várut cummástallamis ja oral-sexas ja geavat kondoma/ njoallunsuoji vai čolga ii guoskka. Allet juogat sexa-duhkorasaid.
- Jus dábálaččat gávnnat sexa-guimmiid online, appaid ja dakkáriid bokte, de ávžžuhit ahte dál it deaivvat singuin albma ilmmis. Video-dating, chatrom ja sexa neahta bokte sáhttet leat gelddolaš molssaeavttut. Muitte neahtta-jierpmálašvuođa!
Čuovo njoammuneastadeami rávvagiid
Vaikko leat juo hárjánan gullat, de dáid rávvagiid lea ain hui deaŧalaš muittuhit ja čuovvut korona dilis:
- Basa gieđaid dávjá ja dárkilit
- Doala gaskka
- Biso ruovttus jus leat buohcci
- Čuovo eiseválddiid ávžžuhusaid