Leanastivra stimulere guovllu fitnodagaid ja servviid sierra ládje luovvan dihte bissovaš ekonomalaš ovdáneami ja lasihan dihte barggahusa. Leanastivra movttiidahttá fitnodateallima bargat jearaldagaiguin mat guoskkahit dásseárvvu, birrasa ja integrašuvnna nanostan dihte bissovaš ovdáneami ja ovdánumi.
Fitnodateallinovdáneapmi
Leanastivra stimulere guovllu fitnodateallima máŋgga ládje luovvan dihte bissovaš ekonomalaš ovdáneami ja lasihan dihte barggahusa. Mii ovttasbargat gielddaiguin, fitnodateallimiin ja eará organisašuvnnaiguin olahan dihte nášuvnnalaš ulbmiliid báikkálaš šaddanpolitihkas. Sierra veahkeruđaid ja doarjagiid bakte Leanastivra veahkeha luovvat buori fitnodatklimáhta, buori infrastruktuvrra luottaid, kommunikašuvnnaid, oahpahusa ja dutkama hámiin ja kapitála oažžumiin. Mii movttiidahttit maid fitnodateallima bargat jearaldagaiguin mat guoskkahit dásseárvvu, birrasa ja integrašuvnna nanostahttin dihte bissovaš ovdáneami ja ovdánumi.
Fitnodatdoarjja
Juohke jagi Leanstivra oažžu ruđa ráđđehusas mii galgá geavahuvvot sierra fitnodatdoarjagiidda. Doarjagat galget veahkehit leana fitnodagaid oažžut guhkesáigásaš gánnáheami ja ovdánumi. Doarjaga sturrodat ja viggamuš molsašuddá sierra leanaid gaskkan ja áiggi ektui, dat lea sorjavaš das makkár resurssaid ja sierra doaimmaid ráđđehus lea addán leanii. Mii sáhttit addit veahkeruđa earet eará investeremiidda, márkanastimii, innovašuvdnaovdáneapmái ja skuvlejupmái una ja gaskamahtosaš fitnodagain. Dan lassin gávdno sierra doarjja gávppálaš bálvalussii dálonguovlluin, ovdamearkka dihte dálongávppiide ja bensiidnastašuvnnaide.
Gilvu
Gilvu stimulere servodaga resurssaid buoret geavaheapmái ja addá vejolašvuođa ođđa fitnodagaide beassat márkaniidda. Leanastivra galgá lahka aktavuođain gilvalanlágádusain ovddidit beaktilis gilvohallama priváhta ja almmolaš doaimmain. Mii galgat informeret gilvalanjearaldagain ja áicat mearkkaid go gilvalanmearrádusat eai čuvvojuvvo. Váldde aktavuođa minguin jus eahpidat ahte muhtin fálaldataddi leat soabadan bidjat gilvaleami eret spealas.
Prošeaktadoarjja
Leanastivra sáhttá addit dutnje ekonomalaš doarjaga prošektii mii ovddida báikkálaš ovdamuni ja ovdáneami. Don sáhtát ohcat prošeaktadoarjaga jus dus ovttas earáiguin lea idéa man dii háliidehpet čađahit prošeavttas. Prošeakta galgá leahkit ođas, leahkit dábálaš doaimmaid olggobealde ja áigi galgá leat bures ráddjejuvvon. Prošeavtta boađus galgá ávkkuhit máŋgasa.
Ruhtabassan ja terrorismma ruhtadeapmi
Leanastivrras lea vástu vuosttildit ruhtabassama ja terrorismma ruhtadeami guorahallamiin fysalaš ja juridihkalaš olbmuid. Ruhtabassan lea go ruđat mat bohtet rihkolaš doaimmain muhttojuvvo várrin mat sáhttet čilgejuvvot almmolaččat. Terrorismaruhtadeapmi dárkkuha terrorismma ekonomalaš doarjuma njuolggo veahkeruđain dehe váldimiin vuostá ruđa ja váriid mat galget ruhtadit terrorismma.
Vuođđudusat
Leanastivra lea bearráigeahččaneiseváldi daidda vuođđudusaide mat leat leanas ja mis lea vástu registreret daid. Vuođđudus lea iehčanas opmodat mii hálddašuvvo mearriduvvon dárkkuhussii. Stivrras dehe hovdejeaddjis lea vástu hálddašit ruđaid. Leanastivrras lea dihtorvuođđu gos don sáhtát oaidnit mat vuođđudusat Ruoŧas leat, daid dárkkuhusat, oktavuođaolbmot jno.
>> Mana vuođđudusaid dihtorvuđđui (Ruoŧa)
Fáktafitnodat
Fáktafitnodat fákte giddodagaid, lágádusaid, dihto doaimmaid, almmolaš dilálašvuođaid dehe ovttaskas olbmo. Buot fáktenfitnodagain ferte leahkit lohpi, nu gohčoduvvon Leanstivrra fápmudus. Fápmudusa lassin mii galgat dohkkehit buot bargoveaga, maid daid geat eai leat fáktejeaddjit, ja addit lobi fitnodahkii geavahit fáktenbeatnagiid.
Guolásteapmi ealáhussan
Leanastivra bargá eallinfámolaš guollenáli ja guhkes áigásaš ja bissovaš guolástanealáhusa buorrin. Leanastivra dat addá lobi vuođđudit guolle-, reabbá- ja skálžogilvimii. Mii sáhttit maid mieđihit veahkeruđa ámmátguolásteddjiide,geas lea liseansa ahte sii sáhttet njuorjonannet iežaset guolástanbiergasiid ja addit buhtadusa daid vahágiid ovddas maid njuorjjut dagahit sin biergasiidda ja sállašii. Leanastivra juohká EU-doarjagiid investeremiidda ámmátguolásteamis, čáhcegilvimis, válmmastallanindustriijas, skuvlejumiin, ovddidanprošeavttain jno. Mii sáhttit maid addit ráđiid ja ekonomalaš doarjaga daidda geat háliidit ovddidit, vuođđudit ja márkanastit turistaguolástanfitnodagaid.
Biilabiđgen
Dat geas lea biilabiđgenfitnodat ferte leahkit dohkkehuvvon dan leanastivrras gos doaibma eanaš galgá jođihuvvot. Mii dárkkistit ahte lágádus deavdá gieldda birasgáibádusa ja ahte das gii ohcá lea dat biggenlobit ja lobit mat dárbbahuvvojit. Ruska biillaid sáhttá maid guođđit vuostáváldinbáikái, báikái man buvttadeaddjit leat válljen .Biilabuvttadeaddjit galget almmuhit vuostáváldinbáikkiid Leanastivrii.
Pántabáŋkkut
Pántabáŋku lea fitnodat mii lone ruđa dutnje pántta vuostá man guođát sisa. Leanastivra dat addá lobi pántabáŋkkuide ja bearráigeahččá daid. Dat gii háliida jođihit pántabáŋkku dárbbaha dan leana Leanastivrra lobi gos doaibma jođihuvvo. Pántabáŋku sáhttá dušše jođihit ruoŧŧelaš oasussearvi dehe vástideaddji olgoriikkalaš fitnodat EES-guovllus.
Spealat ja valástallan
Gilvohallama ordnemii fievrruin luotta alde gáibiduvvo lohpi Leanastivrras dan leanas gos gilvohallan álgá. Veajuiduhttin, gilvalan ja čájehangilvvuid ordnemiidda dáistalanvalástallamiin gáibiduvvo erenomáš lohpi mii ohccojuvvo Örebro leana Leanastivrras. Jus biŋgospealla dehe vuorbádeapmi galgá dollojuvvot leana máŋgga gielddas dat lea Leanastivra mii addá lobi. Jus vuorbádeami ordne searvi mii dušše doaibmá ovtta gielddas dalle gielda addá lobi.