Ánde Trosten sárdni NSR 44. riikkačoahkkimii
Sárdni NSR riikačoahkkimii 8.10.2016. Ánde Trosten, NSR nuoraidlávdegotti dalá jođiheaddji
Čoahkkinjođiheaddjit, sáttáolbmot, nuorat, guossit, pokemonfansat,
sápmelaš lea dat álbmot Europas geas leamaš stuorámus ja eanemus rievdadusat ealllinvuogis maŋimuš áiggiid. Min eallin ja eallinvuohki lea nu johtilit rievdan. Otne maŋggain lea váttisvuohta heivehit beaivválaš eallin, identitehta ja jurdagiid otná dilláid ja dán servvodahki mas mii otne eallit muhto eat leat beassan leat mielde hábmet.
Otne leat min árbevirolaš ealáhusat min deháleamus kultuvrra guoddit. Mearas mearragáddái, mearragáttis meahccái, meahccis duoddari, mii oaidnit mis lea bággo dál bargat dasa ahte fitnet suodjalusa min eatnamiid badjel, vai min árbevirolaš ealáhusat ja bargosajiit eai jávka. Jos min bargosajit ja ealáhusat jávket, na dalle gal sáhtit dadjat ahte Skandinaválaš koloniseren ii dušše boahtán Sápmái, muhto koloniserema bargu lea ollášuvvan, ja min álbmot nogai dasa.
Mun oainnán stuorra báluin dan davviguovllu politihka maid eiseváldit leat maŋggaid jagiid dál viggan buktit Sámi guovlluide. Dat lea politihka gos min sámi jienaid vigget hávkat vai ii galgga gullot, ii galga oidnot ja ii galga leat oassin hábmet dan davviguovllu politihka mii min eallimid badjel buktá olu vaikkuhusaid. Sámi ealáhusat mat agibeaivái bistet, galget fahka dál gilvalit stuorra ruvkeprošeavttain mii buktá stuorra sisaboađus moatti olbmuide geat orrot guhkkin eret Scandinavias. Boađus dasa lea ahte min giliide ja smavvabáikkiide maŋŋá ruvkii ii báze ii mihkkige. Maŋŋá ruvkiid leat buot gaskaboddosaš bargosajit javkan, buot mineralaid suoládan ja min luonddu man vuođul mii galgat eallit leat bilidan.
Min ealáhusat ja bargosajiit maid dárogilli gohčodat ”bærekraftig” dovdet dál dan áittaga maid davviguovllu strategija lea buktán. Guolásteapmi, badjedilli, árktalaš eanadoallu, meahccásteapmi, turisma. Go dáid ealáhusaid juonalašvuođan doaimmaha, de leat ealáhusat ja bárgosajiit mat bohtet davviguovlluin leat seamma guhká go olmmoš lea dáppe. Dát ealáhusat maiddái buktet olu stuorat riggodagaid sihke kultuvrrálaččat ja ruđalaččat go maid omd. ruvkeindustriija buktá.
Mis lea maiddái ođđa koloniseren boahtán Sápmái. Gos dan ”ruoná” nama vuođul ođđasit koloniserit sámi eatnamiid ja huksejit bieggamillui guovddáš sámi guovlluide. Orro dego šaddan sporta stahtaid gaskka gii hukse eanemus bieggamillui sámi guovlluide, ja vuoitii lea dat stahta gii nagoda bilidit eanemus min ovddas. Gaelpie ja dál vel Fosen leat guokte ášši gos mii sámit fertet doarjut nubbi nuppi, máhttásámit leat menddo guhká dál ferten okto doarrut, mii fertet fárrolagaid bargat.
Meahccástallan boahtá maiddái rahčat dan davviguovllu strategija vuol maid oaidnit otne. Máilmmis lea dál historjjá stuorámus dálkerievdádemiit jođus. Ovtta sivain dasa lea biepmu produkšuvnna. Ii leat mihkkige mii billista luonddu eambbo go oarjje máilmme biergu produkšuvdna. Ja davviguovllut leat otne báhcán ovtta moatti sajiin máilmmis gos ain beassat luonddus viežžat buhtes biepmu ja juhkat buhtes čázi. Otne okta kilo boazu dahje ealga biergu lea eambbo dearvvašlaš ja birasseasti go okta kilo ebelat.
Min eallinvuohki davviguovlluin lea duhátii jagiid mielde gavdnon ja leamáš dáppe das rájes go vuosttáš olmmoš sámeleavggain bođi čuoigga ja ozaid pokemonaid dáppe 10 duhát jagiid áigge. Dát eallinvuohki dovdá otne garra áittaga.
Mii oaidnit dál ruvkeindustriija geahččala ođđa taktihkaid. Okta daid taktihkain lea čájehit ahte ruvkkit illá bilidit luonddu nugo ovdal. Muhto go oaidnit daid issoras luonddu billistemiid maid ruvkkit leat dahkan Suomas ja Ruoŧas de lea hui imaš, eai leat goassege leamaš dákkár billisteamit luonddus nugo dál.
Okta strategiija maid sihke ruvkeindustriija ja sin geat dorjot dán industrija geahččalit, lea háddjet álbmogiid davvi guovlluin. Vigget dažaid, daloniid, meroniid, badjeolbmuid biddjat vuostálagai. Fálesnuoris Nussira ja Riehppovuona ášši oktavuođas vikkai gielda bidjat mearrasámiid ja badjeolbmuid vuostálagai. Mu mielas lea dohkketmeahttun láhttet nu.
Olbmot geat vigget bargat industriijaid vuostá ja suodjalit min luonddu, vuonaid, jogaid, jávrriid ja guohtuneatnamiid billisteame vuostá ožžot dávjá dán nammalihppo atte dát áššit lea dušše diekkár ”sámi áššit”. Diet strategiija ii leat man ge lahkkái duohta. Luonddu suodjaleapmi ii boađe dušše midjiide buorrin, muhto buohkkaide davveguovlluin. Leš go sápmelaš, daža, dahje muhton nuorra olmmoš gii pokemonaid lea ohcame buhtes meahccis.
Goalmmát strategiija maid stuorra industrijjat buktet smavva guovlluide, giliide ja olbmuide. Lea ahte industriija lea dat mii lea boahtán gádjut min geat orrot dávveguovlluin. Sii baldet min bargguhisvuođain, mii fertet sosiálaveahkki ohcat, baldet eretfárremiin jos eat dohke ahte industriija boahtá min guovlluide ja suoláda min luonddu riggodagaid ja seamma áiggis bilida dan.
Dat lea aibbas boastut jáhkit, ahte industrijat mat dál bahkkejit min guovlluide boahtá buorrin Sápmái, min álbmogii ja kultuvrii. Ruvkkiit leat gaskaboddosaš ja eai biste go 20-30 jagiid. Ruvkii lea minerala roggan ekonomija, gos luondu riggodagaid bilidit nu ahte muhtun olbmuide guhkkin eret sámis galgá leat buorre dienas moattii jahkáid. Ja ferten dasa lassin namuhit. Mii eat dárbbaš gádjojuvvot, min servvodat manná ovddas guvlui, ja mii nagodat min iežamet bargosajiid ja buhtes industriijaid hukset.
Ja go olmmoš biddjá albma logihka dán áššái, mii báhcá go ruvkii lea nohkan. Ii mihkkige dearvvuođat buot álgoálbmogin miehtá máilmmi gos kapitalisma lea boahtan sisa ja bilidan sin eatnamiid.
Ja mii fertet fas loktet daid vejolišvuođaid mat leat dávveguovlluin. Mis lea árktálaš eanadadoallu, guolasteapmi ja boazodilli, buohkkat issoras dehálaš sihke ruđalaččat ja kultuvrrálaččat. Mis asahuvvojit maiddái ođđa fitnodagat gos nagodat kombineret ođđa áiggi ja dili min dološ luonddu árbevieruin. Min ealáhusat maiddai hukse vuođu erá ealahusaide. Duoddji produkšuvdna ja vuovdin lea omd. boađus min luonddus ja ealáhusain.
Dat leat stuorra giellásat ja myhta atte mii darbašat bilidit min luonddu oarjje máilbme industrijan vai mii sáhtit joatkit orrut ja eallit min guovlluin. Mu mielas lea juste nuppelahkai. Min luondu han dahká ahte mii hálidat orrut davveguovlluin. Mun orun dál Ušlus ja mun goit in fárre šat davás maŋŋá oappu lean gazzan jos doppe ii leat šat luondu gos beasan bivdit, meahccástit ja ohcat pokemonaid.
Loahpa loahpas ferten vel dadjat ahte mii sámit han maiddái leat miellahttut stahtain juste nugo eará skandinaválaččat. Mii maiddái geavahat mobilljaid, dihtoriid. Scooterat ja njeallje juvllagat leat oassin min árgabeaivves. Buot dát avdnasat darbbašit mineralaid.
Ođđa teknologiija lea jo boahtán ja ođasmáhttojuvvo beaivválaččat, dat dahká ahte teknihkálaš ávdnasat darbbašit unnit ja unnit mineralaid. Resirkuleren lea boahtteáiggis stuorra čovdos go darbbašat čoavdit mineral váillevašvuođa servvodagas. Otná servvodagas de lea máilmmes eambbo mineralat bajábeal eatnama go vuolábeal eatnama, iifal mineralat mat leat ánus, muhto mat leat ruskan šilljuin ja vuorkkain miehtá máilbme. Dušše daid mineralaid ođđasit geavahit ja gavdnat buktet olu ođđa bargosajiid ja mineralaid.
Nuppi ášši maid hálidan namuhit lea ahte mii eat sáhte eallit buhtes áimmu haga. Mii eat sáhte eallit vuonain ja jogain masa leat deavdán ruskaid ja kemikalaiaid mii lea bilidan guolle náliid ja dahkan ahte guolli ii leat šat borahahti. Eat sáhte eallit dan bierggu haga maid boazu, savza ja ealga addá midjiide, eat sáhte eallit daid jogaid ja jávrri haga mat buktet midjiide guliid, eat sáhte eallit daid duoddariid haga mii buktá middjiide vejolišvuođaid murjet ja navddašit eallima.
Ferten jearrat. Mii lea riekta? Leago riekta ođđaáigáš čuđiide vuovdit iežamet sielu vai beassat oanehaš boddui eallit dego lotto riggát Gran Canarias, ja go min mánáidmánát sturrot de leat riggodagat jávkan, luondu jápmán ja vejolišvuođaid gavdnat pokemonaid jávkan.
“Sápmi står over for et veivalg i 2017.” Nu dajai min presideanta Aili Keskitalo ovtta lohkkiidreivves vahku áigi. Lean aibbas ovttaoivilis min jođiheaddjin Beaska Niillasin, lean hui buorre mielas go min Aili, min NSRa Aili lea lohkan ahte son hálida joatkit presideanta evttohussan NSR ovddas.
Dát sámedikkevalgá mii boahtá lea mu oainnu mielde dat deháleamus historjjás. 2017is lea 100 jagii áigi go Elsa Laula čohkkii sápmelaččaid Tråantii. Boahtte jagi lea maiddái dat jahki goas mii fertet mearridit sámepolitihka bálgá ovddas guvlui. Galget go min guovllut šaddat oarjemáilmme industriijai duhkoraddan sadji? Galget go min guovllut joatkit nannet min álbmoga? Galget go min guovlluin leat ealli gielat, ealli kultuvrra ja ealáhusat main nuorat oidnet ahte sis lea boahteáigi? Aili min presideantta evttohussan de addit mii čielga dieđu ahte min guovllut eai galga riggáide ja čuđiide vuvdojuvvut. Min guovllut galget báhcit min maŋisbohttiide. Nuorat galget diehtit atte davvi guovllut leat davveguovllu olbmuid orrun sadji, bargosadji ja mis galgá leat ealli servvodat doppe. Ailin presideanta evttohussan mii lohkat jo lundui! Jo bargosajiide! Jo ealli gielaide! Jo sámi ealáhusaide ja jo ovtta nánu sámi boahtteáigái.
De giitán iežan bealis. Giitu.
