Mijjen eatneme: sámi báikenamat
Sámi báikenamaid kárten sihkkarastin dihte hálddašeami, ja vuoigatvuođaid sámi guovlluide
Sápmi lea sápmelaččaid birgenláhki. Sápmelaččaid kultuvrralaš ja gielalaš čanastumit iežaset luonddu- ja mearaguovlluide dagahit, ovttas áiggi čađa geavahemiin, vuođu sámi vuoigatvuođaide. Dáin guovlluin leat namat, ja sámi báikenamat leat oassin sápmelaččaid vuoiŋŋalaš kulturárbbis. Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) oaivvilda ahte dát namat fertejit kártejuvvot ja duođaštuvvot.
Sámi árbediehtu, giella ja kultuvra lea servodahkii ávkin, ja go áimmahuššá sámi beroštumiid ja sihkkarastá luonddu- ja mearraguovlluid árbevirolaš doaimmaide, de ollašuhttá stáhta maiddá iežas riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sápmelaččaid ektui. Sápmelaččaid vuoigatvuođat luondduriggodagaide sámi guovlluin galget erenoamážit sihkkarastojuvvot.
Sápmelaččat leat áiggiid čađa leamaš čadnon lundui ja min árbevirolaš guovlluide, ja guhkes áiggi vásáhusaid ja máhtofievrrideami bokte, lea mis máŋggabealat gelbbolašvuohta daid guovlluid birra gos ássat ja maid geavahat. Sámi gielas, kultuvrras ja árbevieruin leat govvádallamat guovlluin ja luonddus, biologalaš máŋggabealatvuođas, elliin, ja dálkki ja dálkkádaga váikkuhusain. Báikenamat leat dehálaččat meahccedádjadeapmái ja dat muitalit masa guovllut leat geavahuvvon, mo dat leat hálddašuvvon, gii daid lea geavahan, báikkiid muitalusaid ja mo berre ja mo ii berre vádjolit. Báikenamat leat dainna lágiin mielde gaskkustit viidásat dehálaš osiid sámi kultuvrras, gielas ja historjjás.
Lullisámegiella, mii lea UNESCO áitojuvvon gielaid listtus, lea okta dain sámegielain man boahtteáigi dárbbaša luondduguovlluid vai seailu
Dán áiggi eai báljo kártejuvvo sámi báikenamat eiseválddiid bealis, váikke vel báikenamat rehkenastojuvvojitge kulturmuitun. Kulturmuittut duođaštit ovdalis buolvvaid eallima ja eallinvugiid. Sámi báike- ja guovllunamat duođaštit ja nannejit min geavaheami ja leahkima. Lea dehálaš kártet sámi báikenamaid go sámi guovllut leat garra deaddaga vuolde divvumeahttun sisabahkkemiid ja huksemiid geažil.
Sámi vuođđoealáhusat sáhttet jávkat jus sámi beroštumit eai vuhtii váldojuvvo eanet, ja dan oktavuođas čujuha NSR riikkaidgaskasaš lágaide mat suddjejit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, ja nu maiddá sámi vuoigatvuođaid. Huksemat mat áitet sámi geavaheami sámi guovlluin áitet maiddá sámi giela, kultuvrra ja árbedieđuid mat leat njuolga čadnon guovlluide.
Lullisámegiella, mii lea UNESCO áitojuvvon gielaid listtus, lea okta dain sámegielain man boahtteáigi dárbbaša luondduguovlluid vai seailu. Sisabahkkemat lullisámiguovllus sáhttet njuolga dagahit ahte giella jávká. Gelbbolašvuohta sápmelaččaid leahkima, báikenamaid, geavaheami ja kulturhistorjjá birra nanne sámi guovlluid hálddašeami ja sihkkarastá ollislaš gova guovlluid historjjás, gullevašvuođas ja geavaheamis.
Lea dehálaš dahkat olbmuid dihtomielalažžan mo sápmelaččaid luonddu- ja mearraguovllut guddet giela ja kultuvrra
Eiseválddit fertejit, ovttas Sámedikkiin, vuoruhit bidjat leavttu duođaštan- ja kártenbargui. Kártejuvvon namat berrejit leat oassin sámi báikenammavuorkkás, mat ovttas historjjálaš duođaštusaiguin, sáhttet geavahuvvot ja deattuhuvvot go guovllut galget hálddašuvvot ja geavahuvvot. Sámi báikenamat fertejit maiddá lunddolaččat gullat našunála kártadoaimmahagaide.
NSR 2015 luohttevašolbmuidkonferánsa Plassjes deattuha ahte lea dehálaš dahkat olbmuid dihtomielalažžan mo sápmelaččaid luonddu- ja mearraguovllut guddet giela ja kultuvrra, ja konkludere ahte sápmelaččat dárbbašit iežaset guovlluid bisuhan dihte sámi giela, kultuvrra ja eallinvuogi.
