Oanehis dieđut Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna birra
Mii lea davviriikalaš sámekonvenšuvdna?
Geahččalit oažžut davviriikkalaš sámekonvenšuvnna meinnestuvvat lea duođasge dat ahte oažžut stáhtaid Suoma, Ruoŧa ja Norgga mearridit oktasaš geatnegasvuođaid sámi álbmoga ektui. Konvenšuvdna lea šiehtadus stáhtaid gaskkas mas lágat ja njuolggadusat heivehuvvojit daid prinsihpaide maidda lea ovttaoaivilvuohta. Ii leat imaš ahte lea stuorra beroštupmi konvenšuvdnii, go das sáhttá leat stuorra mearkkašupmi sámi álbmogii.
Man guhká lea bargojuvvon konvenšuvnnain?
Sámekonferánssas Åres 1986:s bođii sávaldat ahte dákkár konvenšuvdna galggašii. Nu lea konvenšuvdna leamaš sámi mihttu badjel 30 jagi, nappo guhkit go Sámedikkit leat gávdnon, muhto lei easkka 1995:s ahte bargu gaskal ministariid ja sámediggepresideanttaid álggahuvvui konkrehtalaččat. 2002:s nammaduvvui ekspeartajoavku, mii 2005:s geigii konvenšuvnna álgoevttohusa mii lea leamaš vuođđun šiehtadallamiidda dan rájes. Šiehtadallamat stáhtaid gaskkas álggahuvvojedje 2011:s ja loahpahuvvo 2016:s.
Manne lea konvenšuvdna sávahahtti, sámi vuolggasajis?
Mii sápmelaččat leat okta álbmot, muhto go mii orrut njealji riikkas gos leat iešguđetlágan lágat ja njuolggadusat, leat min vejolašvuođat ovttasdoaibmat ráddjejuvvon. Sivva manne mii leat bargan konvenšuvnna ovdii davviriikkalaš stáhtaid gaskii gos mii ássat, lea vuosttažettiin fuolahan dihte ahte ii galgga mearkkašit nu ollu guđe riikkas olmmoš lea riegádan sápmelažžan. Mii oaivvildat ahte sápmelaččain galget leat nu ovttalágan vuoigatvuođat go vejolaš dan golmma riikkas, ja ahte lea láhččojuvvon nu ahte mii sáhttit ovttasdoaibmat nu ollu go vejolaš gaskaneaset.
Geat leat šiehtadallan konvenšuvnna?
Leat stáhtat mat formálalaččat šiehtadallet gaskaneaset konvenšuvnnaid birra, muhto Sámedikkiin leat leamaš ovddasteaddjit šiehtadallamiin. Sámediggi norgga bealde lea ráđđádallan norgga stáhtain Norgga posišuvnnaid birra ovdal šiehtadallamiid stáhtaid gaskkas, ja leamaš oassin Norgga šiehtadallandelegašuvnnas. Sámedikkit dán golmma riikkas leat geahččalan oktiiheivehit iežaset oažžun dihte nu buori go vejolaš bohtosa.
Leatgo Sámedikkit geatnegahttán iežaset masage šiehtadallanbohtosiin?
Go šiehtadallamat loahpahuvvo 2016:s ja stáhtaid šiehtadallanjođiheaddjit vuolláičálle šiehtadallanbohtosa, de lei dat dovddaheapmi Sámedikkiin ahte ii lean vejolaš fidnet eanet šiehtadallamiin dan áigemuttus. Sámedikki miehtan ferte addot sierra mearrádusaiguin. Sámediggái norgga bealde mearkkaša dat ahte ferte meannuduvvot dievasčoahkkimis.
Mo lea proseassa viidásat?
Guhká lei doaivva ahte konvenšuvdna galggai vuolláičállot ja ávvuduvvot 100-jagi ávvudeami oktavuođas Tråantes 2017 guovvamánus. Lei fiinna jurdda, muhto dat ii dáhpáhuva. Lea dárbu prosessii sámi servodagas, go konvenšuvnnas lea mearkkašupmi sámi álbmogii. NSR evttoha danne ahte Sámedikkit láhčet diehtojuohkindoaimmaid ja rabas digaštallama konvenšuvdnaevttohusa birra, ovdal vejolaš dievasčoahkkinmeannudeami.
Mii lea konvenšuvnna sisdoallu?
Buot golbma sámedikki leat sierra mearrádusaiguin guorrasan Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgoevttohussii nu mo dat evttohuvvui 2005:s. Lea čielggas ahte lea leamaš dárbu ođasmahttit dán evttohusa, politihkalaš ja rievttálaš ovdáneami dáfus. NSR ávžžuha dál Sámedikkiid čielggadit, ja ákkastallat rievdadusaid šiehtadallanbohtosiin politihkalaš birrasiidda ja servodahkii muđuid, nu ahte mis sáhttá leat digaštallan konvenšuvnna birra mas buot bealit leat nu bures go vejolaš muitaluvvon.
Dáppe sáhtát lohkat šiehtadallanbohtosa (gávdno dušše ruoŧŧagillii).
