Sámeriekti politihkalaš vuolggasajis

Sáhkavuorru Duopmostuollohálddahusa ávvosemináras sámerievtti birra
Aili Keskitalo

Buorit olbmot, dii geat beroštehpet sámerievttálaš gažaldagain ja bargabehtet daiguin!

Giittán lágideddjiid go beasan odne dás ovddidit árvalusaid eará vuolggasajis go juridihkalaš vuolggasajis. Navddán dii buohkat lehpet juristtat. Mun in leat jurista, muhto it sáhte guhká doaibmat sámepolitihkarin ovdalgo fertet dustet juridihkalaš čuolbmačilgehusaid ja ákkaid. Dat leat gullan mu árgabeaivái máŋga jagi sámi organisašuvdnabarggus, sámepolitihkas, muhto maiddái árgabeaivvis ruovttus. Sámemánáid eadnin lea hárve ahte juoga lea addojuvvon ovddalgihtii, don fertet dovdat mánáid lága vuođul mearriduvvon vuoigatvuođaid, ja árjjalaččat árvvoštallat daid fálaldagaid maid mánát ožžot almmolašvuođas. Sámelága giellanjuolggadusat rihkkojuvvojit beaivválaččat, nu ahte don fertet árjjalaččat garvit muhtun giččuid, ja geavahit návccaid dasa mii lea deháleamos iežat mánáide. Danne lea okta mu ságain dás odne ahte ii leat álo sáhka konvenšuvdnaartihkkaliin ja láhkaparagráfain nu mo dat leat čállojuvvon, muhto mo dat dulkojuvvojit ja ahte geavahuvvojit go dat oppanassiige sámi árgabeaivvis.

Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ferte váldit atnui siskkáldas rievttis vai bohtet ollásit fápmui. Norga dohkkehii ILO konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iehčanas stáhtain jagis 1990. 27 jagi maŋŋá dohkkeheami eai leat vel dehálaš mearrádusat váldojuvvon mielde Norgga riektái. Ovdamearkan lea ahte vuogádat mii dohkkeha sámi vuoigatvuođaid Romssa fylkka rájes máttás guvlui, eai leat vel sajis.

Sihke sámediggepolitihkarin ja sámi eadnin lea mus okta vásáhus. Lea erohus das ahte dus lea riekti – ja das ahte oažžut dohkkehuvvot iežas rievtti geavadis.

Eatnašat dis várra dovdabehtet digaštallama rievttálažžan dahkama birra dahje politihkalaš fámu birra. Ii leat várra mihkkege bávkkanasaid ahte álgoálbmoga ja minoritehta politihkalaš ovddasteaddjin mun beroštan das ahte fertejit leat ráját eanetlogu fápmogeavaheamis. Dáid rájáide fertejit gullat sihke ovttaskasaid vuoigatvuođat, muhto maiddái oktasaš vuoigatvuođat. Dát leat dakkár servodaga vuosttaš hástalusat, mii lea bajásgessojuvvon jáhkkit ahte go meannuduvvo seamma láhkai de das boahtá ovttaláganvuohta. Oktagaslaččaid vuoigatvuođaid dáfus, nu go oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođaid dáfus, lea stuorra ovttamielalašvuohta Norgga servodagas. Muhto sámeálbmoga vuoigatvuođaid atnet stuorraservodat ja Norgga politihkkarat dávjá gáržžideaddjin.

Áiggun siteret Carsten Smith, gean mun doaivvun leat seamma stuorra sáŋgárin dán čoahkkimii, go munnje. Son lea čilgen jussa ja politihka gaskavuođa oanehaččat ja eaŋkalit, mii viiddida mu ipmárdusa dán erohusas:

“Riektestáhta lea demokratiija siskkoš.”

Dat muitala ahte ii leat mihkkege demokratiijaid almmá dakkár vuođđonjuolggadusaid haga mat suddjejit olbmuid ja joavkkuid eanetlogu rihkkumiid vuostá. Sámeriekti lea dehálaš oassi das, ođđaáiggi Norgga demokratiijas, masa maiddái Sámediggi gullá.

Mus lea didjiide muitalus. Dat govve dan mii mu mielas lea sihke politihkalaš ja rievttálaš hástalus odne. Vuolggasadjin lea diggeášši mas mun bessen čuovvut muhtun osiid guokte vahku dás ovdal.

Hålogalándda lágamánneriekti gieđahalai ášši nuorra boazosápmelačča Jovsset Ánte Sára vuostá, gii ii leat miehtan čuovvut gáibádusa ahte njuovvat oasi iežas ealus. Dát ášši mu mielas govve ollu miellagiddevaš čuolbmačilgehusaid mat čatnasit

• sámi riekteipmárdussii ja árbevirrui,
• álgoálbmotriektái,
• boazodoalloriektái ja -politihkkii,
• láhkaproseassaide, ja
• rájáide mat gusket eiseválddiid sisabahkkenvejolašvuođaide.

Muhto Jovsset Ántii lei sáhka das ahte sáhttit ceavzit ealáhusas ja dakkár eallinvugiin maid su váhnemat leat doaimmahan ollu buolvvaid ovdal su.

Sáhka lea ožžon fuomášumi Pile o’Sapmi dáiddaovdanbuktima geažil. Performance dáiddavuogi ja čájáhusaid bokte sii válddahit dan rihkkuma maid sii oaivvildit lea dáhpáhuvvamin, ja maid sii čatnet koloniijapolitihkkii mii maid dáhpáhuvvá eará álgoálbmotguovlluin. Dát lea dehálaš bealli. Ii han dat leat dušše sámeriekti ja sámepolitihkka mat leat ovdánan giehtalagaid maŋimus 40 jagi. Sámi dáidagis maid lea leamaš stuorra mearkkašupmi. Danne háliidan ávžžuhit din buohkaid searvat buot daid gelddolaš čájáhusaide dáppe Tråantes dán vahku. Mii guoská dáidagii, de neavvun din erenoamážit geahččat čájáhusa Aigematki/Tidsreise, mii rahppojuvvui sotnabeaivvi, dat lea Kraftbyenis, muhto galgá maiddái gierdomátkái Sápmái maŋŋágo dáppe lea čájehuvvon.

Lea erenoamážit guokte beali maid mu mielas dát ášši čájeha, válddán vuos dan positiivva beali;

Lei gelddolaš gullat mo Sámedikki mearrádusat sihke boazodoallolága ektui ja proseassa ektui mii čatnasa boazologugeahpedeapmái, geavahuvvojedje rievttis. Mun oaivvildan ahte duopmostuolut ja riekti berrejit iešguđet áššiin leat ollu čeahpit árvvoštallat ja geavahit sámi riektegálduid. Sámi riekteipmárdus ferte adnojuvvot guoskevaš riektegáldun. Konsultašuvnnaid bokte lea Sámediggi ja sámi organisašuvnnat árjjalaš bealit ráđđehusa ja Stuorradikki láhkabarggus. Maiddái Sámedikki ja sámi organisašuvnnaid ipmárdus lágain láhkabarggu oktavuođas sáhttá leat veahkkin čuvgehit mo lágat dulkojuvvojit maŋŋá.

Riekteráđđádallamiin dán áššis loktejuvvojedje maiddái sámi árbevierut. Sámi boares vierut eai dárbbaš leat leamaš hui dehálaččat Norgga riektegáldooahpus. Go Norgga duopmostuolut árvvoštallet dehálašvuođa sámi boares vieruin, de lea lunddolaš dan dahkat sámi kultuvrralaš vuolggasajis. Sáhtášii dadjat ahte sámeriekti lea erenoamáš dilis, ahte das lea nubbi juolgi Norgga rievttis, ja nubbi juolgi dan olggobealde.

Boares vierut ja riekteipmárdus lea vuolgán sámi kultuvrras. Go sámi boares vierut ja riekteipmárdusat dál deattuhuvvojit eanet Norgga riektevuogádagas, de ii oro leamen čielggas makkár sadji dáin gálduin galgá leat. De ferte dorvvastit álbmotriektái.

Duopmostuolut berrejit árvvoštallat sámi perspektiivva juohke áššis mii guoská sámi beliide, nu mo ON Álgoálbmotjulggaštusa art. 40 eaktuda. Norga lea dorjon dán julggaštusa, ja maiddái Álgoálbmogiid máilmmikonferánssa 2014 bokte geatnegahttán iežas ráhkadit nationála plána mo dan váldit atnui. Dat lea nubbi ovdamearka dan atnuiváldima váilevašvuođas maid mun namuhin álggus.

Sihke ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái ja ILO-konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iehčanas stáhtain, leat dehálaš gáldut sámerievttálaš gažaldagaid digaštallamis. Dáin guoktásis lea iešguđetlágan čatnaseapmi Norgga riektái.

Norga lea dohkkehan ILO-konvenšuvnna, muhto dat ii leat atnuiváldojuvvon. ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái lea ollásit atnuiváldojuvvon olmmošvuoigatvuođalága § 2 nr. 3 bokte, ja galgá gustot ovddabealde eará lágaid go čuožžilit vuostálasvuođat, gč. lága 3. §. Dárogillii jorgaluvvon teavsttas dadjá konvenšuvnna 27. artihkal ahte stáhtain gos leat čearddalaš, oskkolaš dahje gielalaš minoritehtat, eai galgga sii geat gullet dákkár minoritehtaide massit vuoigatvuođa ovttas earáiguin joavkkus beassat doaimmahit iežaset kultuvrra, dovddastit ja čađahit iežaset oskku dahje geavahit iežaset giela. Sápmelaččat leat sihke čearddalaš ja gielalaš minoritehta, ja danne dát mearrádus guoská sidjiide.

Vuođđolága § 108 čuodjá sullii seamma láhkai. Das čuovvu ahte «Stáhta Eiseválddiin lea geatnegasvuohta láhčit diliid nu ahte sámi álbmot sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima.»

Vaikke vel artihkal 27 dadjá maid stáhta ii galgga dahkat, ja vuođđoláhkamearrádus dadjá maid stáhta galgá dahkat, de dien guovtti mearrádusas dattetge leat lagas gaskavuohta. Dat lei maiddái Sámi vuoigatvuođalávdegotti áigumuš, go sii ovddidedje vuođđoláhkamearrádusa evttohusa almmolaš čilgehusas NAČ 1984:18. Sii celke earret eará ahte lei lunddolaš addit vuođđoláhkii dán čuoggás dakkár ipmárdusa mii čuovvu álbmotrievtti gáibádusaid. Das sáhttá leat mearkkašupmi sámi boares vieruid rievttálaš dillái, erenoamážit dakkár dilis go čuožžila vuostálasvuohta gaskal sámi boares vieruid ja Norgga rievtti.

Lea gažaldat das ahte bealuštit go Vuođđolága § 108 ja Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođat dan ahte sámi boares vieruin berre, eará boares vieruid ektui, leat nannejuvvon deaddu Norgga rievttis. Vieruiduvvanrievtti ja kultuvrra lagas gaskavuohta orru čujuheamen ahte sihke Vuođđolága § 108 ja SP artihkal 27 bealuštit dan.

Viidáseappot čuovvu ILO-konvenšuvnna nr. 169 8. artihkkalis ahte go geavahuvvojit nationála lágat ja láhkaásahusat, de galget álgoálbmogiid boares vierut dahje vieruiduvvanriekti doarvái bures vuhtiiváldojuvvot.

Mu sáhka didjiide geat lehpet riektegeavaheaddjit, lea ahte lágaid berre eanet ipmirdit sámi boares vieruid vuođul. Sihke álbmotriekti ja riektegeavat čájehit ahte sámi boares vierut eahpitkeahttá leat guoskevaš riektegáldun, maiddái go boares vierut čujuhit eará čovdosiidda go dat mat orrot čuovvumin láhkanjuolggadusain. Go smiehttá vuođđoláhkamearrádusa, SP art. 27 ja olmmošvuoigatvuođalága ovdamunnemearrádusa lagas gaskavuođa, de ferte bidjat hui ollu riektegáldovuđot deattu sámi boares vieruide dakkár áššiin mat gusket sámi kulturdoaimmaheapmái.

Vai sámi boares vierut dohkkehuvvošedje geavadis, de fertejit duopmostuolut nannet iežaset gelbbolašvuođa go galget gieđahallat sámi áššiid, sihke oahpahusa ja rekrutterema bokte. Lea maid dehálaš muittuhit ahte sámit ásset miehtá riikka, ja ahte árbevirolaš sámi guovllut ollet guhkás olggobeallái Finnmárkku. Nappo eai guoskka sámeáššit dušše Sis Finnmárkui, gos leat háhkan erenoamáš gelbbolašvuođa. Lea dehálaš ahte maiddái eará diggegottit, lágamánnerievttit ja Alimusriekti nanne iežas gelbbolašvuođa. Dan ahte dovdat ja máhttit sámi giela ja servodaga, lea iešalddis gelbbolašvuohta, seamma láhkai go dovdat dáža kultuvrra ja servodaga. Jus duopmárat eai dovdda sámi dilálašvuođaid, de sii fertejit árvvoštallat háhkat gelbbolašvuođa eará láhkai, ovdamearkka dihtii áššedovdiid bokte. Mielduopmáriid nammadeapmi ja válljen sáhttá lea dakkár gealboháhkan. Lea maid veara namuhit vejolašvuođa sirdit áššiid eará duopmostullui, ovdamearkka dihtii eará sajiin sámi guovllus Sis-Finnmárkku diggegoddái.

Nubbi bealli Jovsset Ántte lágamánnerievtti áššis maid mun háliidan váldit ovdan, lea mu ballu giellageavaheami ja riektesihkarvuođa ektui.

Sámelága § 3-4 vuosttaš lađđasis nr. 3 nannejuvvo ahte juohkehaččas lea riekti hupmat sámegiela riektečoahkkimii. Jus muhtun gii ii máhte sámegiela, áigu searvat ráđđádallamiidda, de galgá geavahuvvot dulka maid riekti lea nammadan dahje dohkkehan. Sámelága § 3-4 addá dárkilis njuolggadusaid viiddiduvvon rievtti birra geavahit sámegiela riektelágádusas. Riektelágádus mearkkaša dás politiija, leansmánnit, áššáskuhttineiseválddit, duopmostuolut ja rihkolašvuođafuolahus. Riekti geavahit sámegielaid duopmostuoluid ektui, guoská maiddái juohke dássái ášši gieđahallamis, sihke čálalaš áššeráhkkaneapmái ja njálmmálaš váldoráđđádallamiidda. Rivttiin ii sáhte spiehkastit eai ge dat sorjá ovttaskasa dárogielmáhtus.

Jovsset Ánte Sára áššis maŋiduvvui lágamánnerievtti váldoráđđádallan ovttain beivviin go Sára háliidii čilget ášši sámegillii ii ge lean nammaduvvon dulka. Sára gal ieš ii dárbbaš dulkka go son ipmirda dárogiela hui bures. Go so geavaha iežas rievtti čilget ášši sámegillii, de leat sii geat eai ipmir sámegiela, geat dárbbašit dulkka. Hålogalándda lágamánneriekti lea guoddalaninstánsa áššiin mat bohtet stuorra osiin sámi guovllus, nu ahte gillii ja dulkomii guoski bealit eai galggašii leat vierrásat sidjiide. Danne lea sihke hirpmástahtti ja šlundudahtti go ii láhččojuvvo buorebut. Dat lea riektesihkarvuođačuolbma. Ii ge sáhte leat nu ahte sámiid ja sámegielagiid riektesihkarvuohta ollašuhttojuvvo dušše Sis-Finnmárkku diggegottis. Dát vuođđovuoigatvuođat galget ollašuhttojuvvot olles riektevuogádagas, nu mo láhka eaktuda. Nappo dát lea nubbi ovdamearka dasa ahte oamastit rievtti, lea eará go oažžut rievtti ollašuhttojuvvot.

Mu mielas lea maid riektesihkarvuođačuolbma sámegielagiidda go riekti geavaha konsekutiiva dulkoma friija čilgemiid oktavuođas, go duohtavuođas ii oaččo vejolašvuođa hupmat friija.

Konsekutiiva dulkon dáhpáhuvvá nu ahte son gii sárdnu, hupmá vuos, ja de ferte vuordit dassážiigo dulka lea geargan dulkomis ovdalgo son sáhttá joatkit. Molssaeaktun lea simultána dulkon, mas buot guldaleaddjit besset geavahit dulkonrusttegiid ja ožžot dulkojuvvot cealkámuša dan botta go dat celkojuvvo. Dat lea ollu buoret molssaeaktu dannego dalle beassá son gii sárdnu geavahit iežas gielalaš čehppodaga ja ollašuhttit jurddaráiddu almmá gaskkalduhttima haga.

Go Jovsset Ánte Sára guokte vahku dás ovdal galggai čilget ášši, de čilgejupmi maŋiduvvui ovttain beivviin go doppe ii lean dulka. Go diggi fas álggahuvvui maŋit beaivvi, de lei doppe dulka, muhto Sára fertii oanehaččat čilget ášši vai dulka oažžu buot mielde. Máŋgii dulka gaskkalduhtii su gasku vástidettiin, ja dasa lassin son máŋgii fertii ieš veahkehit dulkoma.

Lea áibbas áddemis go Sára danne válljii geavahit dárogiela su čilgema loahpageahčen. Prinsihpalaččat dat lea stuorra čuolbman, go son geas lea sámegiella vuosttaš giellan, ii sáhte leat vissis das ahte son lea beassan čilget ášši friija ja vuđolaččat go hupmá dárogillii, dahje ii beasa čilget ášši albma láhkai go ii beasa geavahit eatnigielas. Mo galgá dalle sihkkarastit sámegielagiid riektesihkarvuođa?

2013:s, dalle go mun doaibmagohten sámediggepresideantan, de lei stuorra dárbu systemáhtalaččat geahčadit earret eará dili giellavuoigatvuođaid ja daid čuovvoleami oktavuođas, earret eará riektesuorggis. Danne mii vuolggaheimmet sámi giellalávdegotti ásaheami, mii buvttii iežas NAČ 2016:18 Váibmogiella golggotmánus 2016.

”Váibmogiella” lea vuđolaš bargu mii struktuvrralaččat geahčada sámegiela dili Norggas, ja mun lean hui duhtavaš go ovttas ráđđehusain árrat dán válgaáigodagas oaččuimet giellalávdegotti sadjái. Lávdegotti konklušuvnnat ja rávvagat galggašedje dál biddjojuvvot vuođđun stuorra giellaođastussii Norggas, ja dál lea áigi duođas digaštallat makkár geainnu galgat válljet viidáseappot.

Lávdegoddi čujuha riektevuogádaga iešguđet osiide, ja buktá konkrehta evttohusaid mat buoridivčče sápmelaččaid riektesihkarvuođa. Lávdegotti ollu rávvagiid gaskkas sámegiela birra riektesuorggis leat čielga rávvagat das ahte giellavuoigatvuođat galget gustot beroškeahttá geografiijas, ja sii evttohit mo sáhtášii čoavdit dulkaváilivuođa, earret eará gáiddusdulkkaid geavaheami bokte ja ođđa autoriserenortnegiiguin dulkkaide. Lávdegoddi evttoha dasto gáibidit giellagelbbolašvuođa mielduopmáriin, terminologiijaovddideami, rekrutterendoaibmabijuid ja muhtun struktuvrralaš rievdademiid dasa mii guoská geas lea ovddasvástádus.

Giellalávdegoddi ii árvvoštallan njulgestaga kvalitehtaerohusa konsekutiiva ja simultána dulkoma gaskka. Sivvan dasa soaitá leat ahte adnojuvvo diehttelassan ahte riektesuorgi galgá geavahit dan buoremus molssaeavttu. Mun oaivvildan ahte dán maid galggašii geahčadit lávdegotti árvalusa čuovvoleamis, danne go sáhtášii oalle álkit buoridit dili viehka muddui.

Loahpas áiggun dadjat juoidá sin birra geat min gaskkas leat rašimus dilis. Mo lea sámi mánáid riektesihkarvuohta? Mánáidviesuid ásaheapmi lei stuorra lávki daid mánáid fálaldagaid buorideamis geaid balahit leat veahkaválddálaččat dahje seksuálalaččat illástuvvon. Fágagelbbolašvuohta galggai leat gávdnamis seamma sajis, mánáide oadjebas sajis. Romssa mánáidviesus galggai leat earenoamáš ovddasvástádus sámi mánáin.

Mo doaibmá dat odne? Mun lean moadde jagi dás ovdal gullan ášši birra gos sámi mánná šattai vuordit 8 mánu ovdalgo dutkojuvvui, dan sivas go lei váilevaš kapasitehta dutkama čađahit sámegillii. Dan áigodagas eai ožžon vánhemat lobi mánáin hupmat ášši birra dannego dat sáhtii váikkuhit duođaštusaid. Dát mánná galggai 8 mánu guoddit traumáhtalaš vásihusa, almmá dan haga ahte iežas vánhemiiguin beasai hupmat dan birra. Mun sávan iežamet mánáid dihte ahte dilli lea buorránan dan rájes.

Mun lean oaidnán ahte leat bargamin ásahit mánáidviesu Finnmárkui. Dat gal lea buorre, muhto dás ferte jurddašit ahte galggašii sámi mánáide heivet, ja giella- ja kulturgelbbolašvuođa rekruterema birra. Jus bijašii mánáidviesu Hámmárfestii, de dat ii buoridivččii nu galle sámegiel máná fálaldaga. Naba sámi mánát julevsámi ja lullisámi guovlluin? Fállojuvvo go sidjiide duopmárdutkan sámegillii?

Diimmá geasi lei ollu sáhka nu gohčoduvvon Divttasvuona ášši birra. Mediat muitalit ahte leat 56 ášši mat dutkojuvvojit. Nagoda go veahkkeapparáhta hálddašit dán? Mun deattuhan ahte ferte geavahit daid nana fágabirrasiid mat leat ásahuvvon, ja áiggun maid muitalit ahte SÁNAG lea aiddo ožžon mánáiddearvvasvuođabálkkašumi. Dat muitala ahte doppe lea nana ipmárdus sámi mánáid birra.

Ráhkis guldaleaddjit. Mu áigumuš dáinna sáhkavuoruin lei muitalit muhtun guovddáš hástalusaid birra mat gusket sámeriektái politihkalaš perspektiivvas, ja mat gusket sámi riektesihkarvuhtii. Mun sávan ahte dii, iežadet doaimmain, oažžubehtet vejolašvuođa bargat muhtun dáiguin hástalusaiguin. Muhtun áššiid sáhtášii čoavdit jus implementerešii dan mii duohtavuođas otne galggašii leat láhka ja riekti, ja eará áššit fas gáibidit eanet ovdavázzi barggu. Buorre álgun gielalaš vuoigatvuođaid oktavuođas livččii geahčadišgoahtit NAČ 2016:18 evttohusaid, mii dál lea gulaskuddamis, ja mas gulaskuddanáigemearri dievvá vuollel mánu geahčen. Sámedikkis mii dárbbašit veahki ollu fágabirrasiin jus galgat nagodit sihkkarastit buori čuovvoleami evttohusaide, ja mun ávžžuhan din leat mielde váikkuheamen dan. Dat loktešii min riektestáhtan, ja danne maiddái demokratiijan.

Giitu mu oasis.