Doarjjabálvalusat

Rihkkosa oaffar sáhttá dárbbašit doaktára veahki dahje eará sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaide, dego sosiálafávtta, buohcceviessodivššu sihke fysalaš ja psyhkalaš veajuiduhttima. Oaffar sáhttá geavahit dáid seammá bálvalusaid seammá eavttuiguin dego eará áššehasat.

Máŋggat organisašuvnnat fállet rihkkosa oaffarii doarjaga, rávvema ja láidema. Rihkusoaffarfákten addá buotlágan rihkkosiidda ja rihkusproseassaide gullevaš veahki ja oaffara vuoigatvuođaid ávkkástallama dáfus dehálaš rávvema. Lagašgaskavuođaveahkaválddi oaffarat sáhttet oažžut dorvvo ja doarjaga dorvoruovttuin. Muhtun báikegottiin lea fállamis sierradoarjja seksuálarihkkosa oaffariidda ja sisafárrejeaddjiduogáš nissoniidda. Olmmošgávppi oaffariidda lea sierra veahkehanvuogádat, masa sii sáhtte beassat dihto eavttuiguin.

Jus oaffar addá lobi, boles dahje eará ovdadutkanvirgeoapmahaš sáhttá gaskkustit su oktavuođadieđuid doarjjabálvalussii, mas sutnje váldet oktavuođa.

Guovddáš doarjjabálvalusaid oktavuođadieđut gávdnojit čujuhusas: www.oikeus.fi/tukipalvelut

Doarjjaolmmoš

Oaffar sáhttá geavahit doarjjaolbmo rihkusášši gieđahallama sierra muttuin. Oaffar sáhttá bivdit doarjjaolmmožin olbmo, gean háliida. Ovdamearkan Rihkusoaffarfáktemis sáhttá oažžut nuvttá, doibmii skuvlejuvvon olbmo. Doarjjaolmmoš oažžu leat mielde jearadeamis ja gearregiin, muhto mieldeorrun sáhttá muhtun diliin ráddjejuvvot.

Vuoigatvuođalaš veahkki

Oaffaris lea vuoigatvuohta geavahit vuoigatvuođalaš veahki rihkusalmmuhusa dahkamis, jearadeamis ja gearregiin. Veahkkin sáhttá doaibma priváhta ášševuoddji, stáhta vuoigatvuođadoaimmahaga almmolaš vuoigatvuođaveahkki dahje lobi ožžon vuoigatvuođaveahkki.

Dain, geain leat smávva- dahje gaskastuorrasisaboađut, lea vejolašvuohta oažžut stáhta vuoigatvuođaveahki. Dalle veahki buhtadusa máksá muhtun oassái dahje oalát stáhta. Vuoigatvuođaveahki sáhttá ohcat vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagain dahje geavahettiin elektrovnnalaš áššebálvalusa (www.oikeus.fi/oikeusapu). Oaffar sáhttá maiddái bivdit ášševuoddji- dahje láhkaáššiiddoaimmahaga ohcat vuoigatvuođaveahki su beales.

Vuoigatvuođaveahkkedoaimmahat čielggada ohcci ekonomalaš dili. Vuoigatvuođaveahki vuollái gullá earret eará rávven ja veahkeheapmi gearregiin. Vuoigatvuođaveahki sáhttá oažžut buot ášši muttuin.

Duopmostuollu sáhttá dihto eavttuiguin mearridit lagašgaskavuođaillásteami, seksuálarihkkosa dahje heggii, dearvvašvuhtii dahje friddjavuhtii čuohcán duođalaš rihkkosa oaffarii sisaboađuin fuolatkeahttá vuoigatvuođaveahki dahje doarjjaolbmo. Dalle buhtadusa máksá stáhta oaffara sisaboađuin fuolatkeahttá.

Lassidiehtu gávdno čujuhusas www.oikeus.fi/oikeusapu.

Dulkon ja jorgalusat

Juohke ovttas lea riekti geavahit ovdadutkamis ja gearregiin suoma- dahje ruoŧagiela. Sápmelaččain lea ruovttuguovllusteaset vuoigatvuohta geavahit sámegiela. Virgeoapmahaš galgá dárbbašettiin ordnet dulkoma.

Earágielat oaffar galgá oažžut geavahit buot rihkkosa čielggadeapmái gullevaš diliin giela, man son máhttá. Dárbbašettiin virgeoapmahaš galgá ordnet dulkoma muhtun su máhtten gillii. Dulkkas lea jávohisgeatnegasvuohta. Dulkka buhtadusa máksá stáhta.

Oaffar sáhttá bivdit jorgalusa dihto guovddáš áššegirjjiin. Jorgalusa sáhttá addit njálmmálaččat, go vuoigatvuođadorvu ii gáibit áššegirjji jorgaleami girjjálaččat. Muhtun dáhpáhusain oaffarii sáhttá jorgaluvvot áššegirjji oassi dahje áššegirjjis dahkkon čoahkkáigeassu. Ovdadutkamis oaffar sáhttá oažžut jorgalusa rihkusalmmuhusa girjjálaš nannehusas, mearrádusas heaittihit ovdadutkama ja dárbbu mielde eará ášši dáfus dehálaš áššegirjjis. Sivaheaddjis oaffar sáhttá oažžut jorgalusa mearrádusas leat čuoččilkeahttá sivahusa. Duopmostuolus oaffar sáhttá oažžut jorgalusa čoakkáma áiggi ja báikki guoskevaš almmuhusas, duomus ja dárbbu mielde eará ášši dáfus dehálaš áššegirjjis.