Sámiráđđi lea hápmen Sámi duodji mearkka mii galgá doaibmat sámi duoji gálvomearkan. Duodjemearka galgá maid:
- Čujuhit oastiide, ahte gálvvu lea ráhkadan sápmelaš.
- Suodjalit sámi duoji áddestallama ja soahpameahttun gilvaleami vuostá.
- Váikkuhit dasa, ahte sámi dujiid kválitehtta álelassii ovdánivččii.
- Leat mearkan das, ahte sámi duodji lea ealli árbevierru.
Sámiráđđi lea dál vuolggahan barggu ovttas duodjeservviiguin ođasmahttit duodjemearkka, nu ahte dat doaimmašii beaktileabbut. Dát bargu galgá gárvánit jagis 2016. Odne lea Sámiráđđi guhte oamasta mearkka, duodjesearvvit guđege riikkas guhte hálddašit dan, ja duojárat miehtá Sámi guhte geavahit dan.
Otnáš njuolggadusat Sámi Duodji mearkka geavaheapmái, mearriduvvon 16. Sámekonferánssas:
§ 1. Mearka lea sámi duoji gálvomearka. Mearkka ulbmil lea čujuhit oastiide, ahte gálvvu lea ráhkadan sápmelaš.
§ 2. Duodjemearkka ohcan- ja geavahanlohpi lea sápmelaččain, geain lea oahppu dahje hárjáneapmi sámi duojis.
Dán oktavuoðas sápmelažžan oaivvilduvvo dat guhte atná iežas sápmelažžan ja
- gii lea oahppan sámegiela vuosttaš giellan, dahje gean áhčči, eadni, áhkku dahje áddjá lea oahppan sámegiela vuosttaš giellan, dahje
- geas goit nubbi vánhen lea sápmelaš ovdalis namuhuvvon eavttuid mielde.
§ 3. Duodjemearkka hálddašit ja juhket
- Suomas "Sápmelaš Duodjárat ry",
- Ruoŧas "Riikkasearvi Same Ätnam"
- Norggas "Sámiid Duodji" ja
- Ruoššas "Čepes Sam dáidda- ja duodjesearvi".
Mearka ohccojuvvo sierra ráhkaduvvon ohcamušain duodjeservviin, mat leat ožžon vuoigatvuoða juohkit mearkka.
§ 4. Mearka oažžu geavahuvvot árbevirolaš sámi dujiin ja ođđamállet gálvvuin, mat leat ovdánahttojuvvon árbevirolaš vuogi mielde ja árbevirolaš ávdnasiin.
Gálvvut, mat leat ráhkaduvvon souveniran (/mátkemuitun) ja main ii leat árbevirolaš geavaheapmi, eai merkejuvvo duodjemearkkain.
§ 5 Duodjesearvvit, mat juhket mearkka, vástidit duoji kvalitehtas. Dain lea geatnegasvuohta čuovvut duodjemearkkain merkejuvvon dujiid kvalitehta, ávdnasiid, geavahanárvvu ja nanusvuoða.
§ 6. Mearka juhkkojuvvo nummirráidun vai dat hehttešii boastto geavaheami. Duojár sáhttá čállit iežas nama merkii. Duodjeorganisašuvnnat almmuhit jahkásaččat Sámiráđđái, ahte geaidda duodjemearka lea addojuvvon.
§ 7. Jos šaddet soahpameahttunvuođat duodjemearkka geavaheamis, de gieðahallá daid Sámiráđđi dahje Sámiráđi áirras.
§ 8. Jos duojár, geas lea duodjemearka, heaitá doaimmas, de galgá hálddašeaddji duodjeorganisašuvnda oastit sus mearkka ruovttoluotta.
§ 9. Jos boahtá ovdan, ahte dát njuolggadusat eai doaimma áigumušaid mielde, sáhttá Sámiráđđi ovttasráđiin hálddašeaddji duodjeorganisašuvnnaiguin mearridit ođđa njuolggadusaid. Dákkáráš njuolggadusain eai leat váikkuhusat maŋásguvlui. Njuolggadusaide leat ráhkaduvvon čilgehusat álkkidan dihte duodjemearkka geavaheami.
§ 10. Golbma (3) dohkkehuvvon duodjemearkka leat ráddjojuvvon Sámiráđi čállingoddái.
Mii sámi duodji lea?
Sámi duodjin daddjojuvvojit atnubiergasat nugo biktasat, bargoneavvut, gievkkanáđat, bivdoneavvut ja čiŋat, mat leat gieđain ráhkaduvvon. Dáin giehtadujiin lea boares árbevieruid vuoððu. Maiddái dálá áiggi leat luonddu ávdnasat sámi dujiid vuođđun. Sámi duojit válmmáštuvvojit dološ árbevieru mielde, muhto heivehuvvojit ođđa bargovugiide ja ođđa anuide guovlluid mielde. Gálvvut, mat leat ráhkaduvvon souveniran (mátkemuitun) ja main ii leat árbevirolaš geavaheapmi, eai merkejuvvo duodjemearkkain.
