Sámiráđđi lea sápmelaččaid oktasaš sorjjasmeahttun kulturpolitihkalaš ja politihkalaš ásahus, mii doaibmá Norgga, Ruoŧa, Ruošša ja Suoma sámiid organisašuvnnaid oktasašbargoorgánan. Vuođđudeami rájes jagis 1956 Sámiráđđi lea aktiivvalaččat bargan sámepolitihkalaš figgamušain. Sámiráđđi lea okta dain eamiálbmotorganisašuvnnaiguin, mii lea doaibman buot guhkimusat.
Sámiráđi doaibma vuođđoduvvá sámiid konferánssain dahkkojuvvon mearrádusaide, ja doppe dahkkon ja mearriduvvon ovdanbuktimiidda, julggáštusaide ja politihkalaš prográmmaide.
Sámiráđi váldoulbmil lea ovddidit sámiid vuoigatvuođaid ja beroštumit mat gusket sámiide dan njealji riikkas, main sámit orrot. Sámiráđi ulbmilin lea gozihit sámiid ovdduid álbmogin, nannet sámiid oktiigullevašvuoda riikkarájáid rastá ja bargat nu, ahte sápmelaččat maiddái boahttevuođas dohkkehuvvojit oktan álbmogin, man kultuvrralaš, politihkalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš vuoigatvuođat sihkkarastojit nuppe dáfus guđege riikka lágaiguin ja nuppe dáfos riikkaid ja sámiid ovddasteaddji orgánaid gaskasaš soahpamušaiguin. Sámiráđđi oassálastá álbmogiidgaskasaš proseassaide, mat gusket eamiálbmogiid, olmmošvuoigatvuođa ja árktalaš- ja birasáššiid.
Ulbmiliiddis ollášuhttimii Sámiráđđi addá cealkámušaid sihka dahká evttohusaid sámiid ealáhusaide, vuoigatvuođaide, gielaide ja kultuvrii guoskevaš áššiin, erenoamážit áššiin mat gusket mángga riikka sámiide.
Sámiráđi dievasčoahkkin čoahkkana sullii guktii jagis guorahallat sámiid ja eará eamiálbmogiid vuogatvuođalaš ja kultuvrralaš diliid. Bargolávdegoddi (BL) ja čállingoddi leat ráđi doibmiibiddji orgánat. Sámiráđi sierra áššedovdi surggiid bargu čađahuvvo ossodagaid bokte. Sámiid kultuvrralaš ovttasbarggus fuolaha kulturlávdegoddi. Lávdegotti ulbmilin lea lasihit dieđu sámi kultuvrra birra viidát, ovddidit kulturinstitušuvnnaid ja Sámiráđi ovttasbarggu ja juohkit kulturdoarjagiid.
Sámiráđđi ruhtada doaimmas doarjagiiguin. Sámiráđi jođiha ságadoalli guokte jagi ain hávil.
