Sámediggeráđđelahtu Thomas Åhren rabai Sámedikki Sámedikki areala ja biraskonferanssa Tromssas skabmamánu 25.b. Dá lea su sáhkavuorru.
Mun sávan buresboahtima didjiide dán fágaseminárii mii lea deaŧalaš oassi Sámedikki areála- ja birasdieđáhusbarggus. Illudahttá go nu ollugiin dis fágaossodagain ja dutkanbirrasiin lea leamaš vejolašvuohta searvat ja váikkuhit dán seminárii.
Mun giittán erenoamážit dutkiid ja bijan didjiide fuomášumi go nu oanehis áiggis ja viehka čavga áigemeriiguin áigubehtet buktit dieđuid ja digaštallat daid viiddis fáttáid birra mat leat dieđáhusas.
Sámi servodagas leat stuorra hástalusat go guoská areálageavaheami rievdamiidda. Gilvu luondduresurssaid alde lassána nugo minerála-, čáhce- ja bieggafámu ektui, ja mii buktá dađistaga stuorra hástalusaid árbevirolaš sámi kulturbargui ja luondduresurssaiguin ávkkástallamii.
Dieđáhusbarggus, mas leat fágaartihkkalat ja ságastallan daid birra, nugo otnáš semináras lea jurdda, lea min oaivila mielde deaŧalaš dahku máhttovuođu buorideapmái go jurddašit dáid hástalusaid. Máhttu maid mii oažžut dán semináras váldit mii mielde gulaskuddanvuoruide sámi báikegottiin.
Mu persovnnalaš višuvdna ja motivašuvdna bargat sámepolitihkalaš barggu lea ahte maiddái mu maŋisbohttiin 100 jagi geahčen lea ealli sámi kultuvra ja giella, ja vejolašvuohta geavahit luonddu mii lea min kultuvrra ávnnaslaš vuođđu. Mun oaivvildan ahte mis ovttas lea ovddasvástádus sihkkarastit dan ahte maiddái min boahttevaš sohkabuolvvain lea vejolašvuohta sihke sihkkarastit ja viidásetovddidit kultuvrra ávnnaslaš vuođu.
100 jagi geahčen lea sis ain vuoigatvuohta stivret sin iežaset eallinvuogi. Maiddái sii galget sáhttit geavahit luonddu sámi kultuvrra ovddideami meroštallamii – ja min bargun lea fuolahit ahte sis ii váldojuvvo eret dat riekti. Mun oaivvildan ahte mii dán vuođul fertet ovddidit politihka go lea sáhka rievdadusain movt areálat geavahuvvojit ja maid dahkat olbmuid dagahan dálkkádatrievdamiiguin.
Sámi servodagas rittus ja eanaguovlluin Sámis lea guhkes historjá árbevirolaš guolásteamis ja ávkkástallamis, áinnas lahka gos sii ásset ja buohtalaga eanadoaluin dahje eará lotnolasealáhusain. Boazodoallu árbevirolaš sámi ealáhussan geavaha stuorámus oasi eanaareálain dáppe Sámis.
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte šattašii buoret áddejupmi mearra- ja eanaareálaid árbevirolaš geavaheapmái, ja Sámediggi galgá vuostálastit eana- ja mearraareálaid árbevirolaš geavaheami heađušteami. Mii háliidit ovttas dinguin fágaossodahkan ja dutkanbirasin bidjat fokusa dasa movt oktavuohta eará ealáhusaiguin sáhttá doaibmat, ja man lágan šiehtadallanmekanismmat suodjalit buoremusat. Ekonomalaš vuoitu ii sáhte biddjojuvvot ovddabeallái sámi kultuvrra bisuheami ja ovddidanrámmaid sihkkarastima. Mii eat áiggo dahkat kompromissa boahttevaš sohkabuolvvaid vuoigatvuođa ektui leat čeavlái ja bidjat oaivila luonddu bokte ja min oktavuhtii dasa.
Ráđđehus áiggošii lasihit ollu guollebiebmama. Viđageardásažžan jagi 2050 guvlui. Mii diehtit ahte riddu dáppe davvin gos lea galbma čáhci ja viiddis riddu geasuha dán doibmii.
Sámedikki mielas livččii buorre jos boahtteáiggis livččii buhtes riddolinjá mii ii leat nuoskkiduvvon ja mearas ollu guolli. Nie ahte guollebiebman ii válddášii deaŧalaš árbevirolaš bivdosajiid, muhto ahte báikegottit miehtá min rittu leat nagodan ovttas bargat nu ahte sihke árbevirolaš bivddus ja ođđa ealáhusovddideamis leat buorit vejolašvuođat nuoskkideami ja vuostálasvuođaid haga.
Árbevirolaš ealáhusbargit ja earát sámi servodagas guddet dan kultuvrra mas mehciin ávkkástallan lea guovddáš oassi birgejumis ja bearašeallimis. Mii oaidnit ahte sámi meahcceávkkástallan hálddašeamis ii leat heivehuvvon dan árbevirolaš oidnui mii meahcceávkkástallamis lea. Sámi meahcásteaddji lea lávgadeappot čadnojuvvon kultuvrralaš árvvuide ja vásihusaide go ruhtadietnasii. Mii oaidnit ahte hástalussan hálddašeamis lea ahte árbevirolaš ávkkástallama dállodollui ii sáhte gohčodit “ealáhusbargun”, go fas kultuvrralaš mearkkašupmi lea eanet go dušše “astoáiggedoaibma”. Meahcásteaddjit vásihit ahte sii gohčoduvvojit rihkolažžan dan geažil go Norgga lágat eai leat heivehuvvon sin doibmii.
Sámediggi háliida oažžut buoret áddejumi dan árvovuđđui ja geavahussii mii čatnasa luonddu geavaheapmái ja dainna ávkkástallamii, ja dalle maiddái Norgga stuorraservodagas.
Media fokusere dávjá, go guoská ođasmuvvi resurssaiguin ávkkástallamii luonddus, mohtorfievrruiguin johtima meahcis. Sámediggi geahččá baicce resurssaiguin ávkkástallama ja ahte mohtorfievrrut leat veahkkeneavvut dán oktavuođas. Mohtorfievrruid gáržžet geavaheapmi veahkkeneavvun sáhttá leat vealtameahttun deaŧalaš servodaga dahje olbmo vejolašvuhtii ávkkástallat luondduin ja viidáseappot doalvut iežas luonddu kultuvrra ja eallinvuogi. Čuolbman midjiide lea dat, movt dán sáhtášii čoavdit hálddašeamis nu ahte dan sáhtášii čađahit ceavzilis vuogi mielde.
Ná viiddis ja stuorra barggus go dát dieđáhusbargu lea, berre bisánastit ja reflekteret maid mearkkaša ollu namuhuvvon doaba hálddašeamis ja politihkas – namalassii ceavzilvuohta. – Mii lea deaŧalaš sámi servodaga kultuvrralaš ja ealáhuslaš ceavzilvuhtii boahttevaš sohkabuolvvaide? – Movt hálddašeami bokte sihkkarastit ahte dát ceavzilvuohta váldojuvvo bealljái ja duođas? – Ja erenoamážit, leago erohus das movt mii ja eará regionála dahje nationála eiseválddit áddejit doahpaga ceavzilvuohta?
Sámedikkis lea áddejupmi ahte ceavzilvuođa doaba ferte siskkildit kultuvrralaš ja servodatlaš dimenšuvnna seamma dásis go ekonomalaš ceavzilvuođa ja luonddu gierdama. Man oktavuođas ceavzilvuohta mihtiduvvo sámi servodaga iežas eavttuid ja vejolašvuođa vuođul stivret iežas eallima ja eallingeainnu.
Sámediggeráđđi oaivvilda ahte politihkalaš gaskaoapmi nugo dát dieđáhus galgá šaddat, lea deaŧalaš investeren boahtteáiggi sámi álbmogii. Min mihttomearrin lea ahte sihke proseassa ja dieđáhusa buvtta, sáhttá buvttihit eanet áddejumi ja oainnu dalle go mii galgat deaivvadit hástalusaiguin mat sámiin leat ovddabealde dál ja boahtteáiggis. Mis lea maiddái mihttomearrin ahte dieđáhusas šattašii buorre gaskaoapmi didjiide geat ovddastehpet fágaossodagaid ja dutkanbirrasiid. Danne lea midjiide deaŧalaš váldit din mielde ja láhčit rabas digaštallama masa dii sáhttibehtet váikkuhit, ovttas minguin, ja árvalit buriid ja čielga strategiijaid ja mihttomeriid viidáseappot areálapolitihkkii Sámis.
Mis Sámediggeráđis leat vuordámušat ja šaddá gelddolaš oaidnit dan artihkalčoahkkádusa mii dál galgá ovdan buktojuvvot. Sámediggi dárbbaša máhtu fágalaš geahčademiid vuođul vai sáhttá ovddidit politihka boahttevaš sohkabuolvvaide.
