Jos Norgga eiseválddit eai fargga dovddas dan ahte boazodoalu stuorámus hástalus lea Norgga boazodoallo-, boraspire- ja areálapolitihka ollislaš váikkuhus ealáhussii, de oažžu dadjat ahte boazodoallu Norggas lea heaittihuvvomin. Dan čállá sámediggeráđđi Thomas Åhren kronihkas, mii lea sáddejuvvon mediaide.
Politihkalaččat lea stuorra ja viiddis ovttamielalašvuohta das ahte boazologu ferte muddet ja geahpedit, vai šattašii dássedeaddu daid guohtoneatnamiid ektui mat duođai leat iešguđege guovlluin. Eanaš boazodoalloguovlluin Norggas lea juo nie. Dát lea buorre vuolggasadji loktet bohcco deattu, buoridit biergokvalitehta ja nannet gánnáhahttivuođa ealáhusas. Muhto dat ii leat lahkage doarvái.
Boahtteáiggi boazodoallu lea dássedeattus sihke kultuvrralaš, ekonomalaš ja ekologalaš vuođuin, ja dat gáibida eará lahkoneami go dat mii stáhtas lea leamaš dan rájes go boazodoalloláhka bođii 1978:s. Sámi boazodoalus lea guhkes historjá, ja dat lea buktán dietnasa ja birgejumi olbmuide čuđiid jagiid. Dan rájes go stáhta čavgegođii ealáhusa 1970-logus, lea ollu mannan boastut.
Heahttás boazodoallopolitihkka stáhta beales
Boazodoalloláhkaaddima bokte leat sihkkojuvvon ollu siskkáldas muddendoaimmat ealáhusas, earret eará oktasaš guohtoneatnamiid bokte ja boazodolliid gaskka gilvu guohtoneatnamiid alde. Stáhta lea seamma áigodagas sakka rievdadan boraspirepolitihka ja -hálddašeami, man boađusin leat buotlágan boraspiret issorasat laskan. Orru measta nu ahte Norgga eiseválddit bibmet boraspiriid bohccuiguin ja nie laskadit boraspirelogu.
Stáhta politihkka lea dagahan gilvvu vátna guohtoneatnamiid alde, ja stáhta lea dasto fievrridan dakkár boraspirepolitihkka mii goarida ealuid issorasat, ja stáhta lea maiddái fievrridan dakkár servodat- ja ealáhuspolitihkka man bokte dađistaga leat váldán eret ođđa ja stuorra osiid dáláš boazoguohtoneatnamiin. Norgga eiseválddiid politihka ollislaš váikkuhusat leat buktán stuorámus áitaga boazodollui Norggas, ja mii dál áitá ealáhusa boahtteáiggi.
Dan ektui go boazodoallu ballá ealáhusa boahtteáiggis huksemiid ja boraspiriid geažil, de beroštit Norgga eiseválddit eanemusat boazologus. Dát ii leat boazodoalu mielas jierpmálaš. Ovdamearka mii govvida dan lea Fiettara orohagas Oarje-Finnmárkkus, gos ráđđehus gieskat lea dohkkehan ruvkedoaimma Nussiris Fálesnuoris, seammás go orohaga boazodoallit leat geatnegahttojuvvon sakka geahpedit bohccuid.
Ceavzilvuođa golbma geađgejuolggi
Sámediggi lea ollu gerddiid čujuhan ahte dárbbašuvvo ollislaš analyseren ja strategiija ceavzilis boazodoalu mihttomeari juksamii Finnmárkkus. Stáhta eiseválddit rievdadit boazodoallohálddašeami veahážiid mielde almmá vuđolaš evalueremiid ja árvvoštallamiid haga, ja almmá duohta konsultašuvnnaid haga Sámedikkiin ja boazodoaluin. Dát vuohki ii buvtte boazodollui ceavzilvuođa guhkes áiggi badjel.
Dál 2014:s deattuha ráđđehus ahte áigu ovddidit boazodoalu ulbmillaš márkanguvllot ealáhussan. Oažžu jearrat lea go dát ovttabealat áŋgiruššan bahán boazodollui mii lea deaŧaleamos sámi giella- ja kulturguoddi.
Boahtteáiggi, eallinfámolaš ja ceavzilis boazodoallu váldá vuolggasaji kultuvrralaš ceavzilvuođas, mii vuođđuduvvá sohkabuolvvaid čađa boazosápmelaččaid máhttui. Dát máhttu lea vuođđun ekologalaš ja ekonomalaš ceavzilvuhtii boahtteáiggis. Danne ferte gávdnat dássedeattu kultuvrra, ekonomiija ja ekologiija gaskka.
Guđe guvlui manná?
Boazodoalus leat buot vejolašvuođat ovddiduvvot ceavzilis ealáhussan seammás go doallat gitta dain čiekŋalis ruohttasiin mat boazodoalus leat sámi kultuvrras. Boazodoallu ja sámit ieža fertejit dihkkádit geainnu mii doalvu boahtteáiggi jáhkkui ja optimismma guvlui. Ealáhus ja sámi servodat fertejit oažžut vejolašvuođa searvat politihkalaš proseassaide boazodoalu rámmaid ektui Norggas. Dušše dieinna lágiin sáhttit mii buohkat searvat čovdosiid ráhkadeapmái ja boahtteáiggi ovddideapmái, nugo mii ieža háliidit.
Sámediggeráđđi áigu viidásetovddidit boazodoallopolitihka ođđa sámediggedieđáhusa ráhkadeami bokte boazodoalu birra. Okta Sámedikki duođai stuorámus geatnegasvuođain lea: oččodit boazodollui buriid rámmaeavttuid maiguin sihkkarastojuvvo ovddideapmi ja ceavzilvuohta guhkes áiggi badjel. Dán barggu áigut mii čađahit ovttas ealáhusain. Mun sávan maiddái ahte ráđđehus oaidná dárbbu ođasmahttit stáhta boazodoallopolitihka, gulahallama ja ovttasdoaibmama bokte sámi servodagain. Gievrras dássedeaddu kultuvrra, ekonomiija ja ekologiija gaskka sáhttá ásahuvvot aivve dán bokte.